keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Päivä Runebergin matkassa

Runebergin päivän aamun aloitin lukemalla Lauri Viljasen kirjoittamaa Runeberg ja hänen runoutensa 180-1837.  Ehdin tänään lukea Johan Ludvig Runebergin lapsuudesta Pohjanmaalla, opiskeluelämästä Turussa ja kotiopettajan elämästä Saarijärvellä.   Tämä kirja on kirjoitettu 1949.  Vanhoissa kirjoissa (siksi minusta jo tätä lähes 70 vuotta vanhaa teosta voi jo sanoa) on jotakin joka on alkanut näin keski-iällä viehättämään.  Kirjasto kiittää varmasti kun lainailen näitä wanhoja teoksia.  Niin paljon tästä kirjasta innoistuin, että aion hankkia tämän ja toisen osankin antikvariaatista omakseni.
Löysin kirjastosta myös ihastuttavan pienen Runebergin runokirjan Idyllejä ja epigrammeja, Risto Ahdin suomentamana kokoelmasta Dikter I (1830). Tämä on ulkoasultaan jo niin hellyttävä runokirja, että en voi olla hankimatta tätäkin omaan hyllyyn.
Tämä runo sai hymyn huulilleni:

KUKKIEN MYYJÄ
 
Nelivuotias poika istui rannalla
vanhimman sisarensa seurassa
vuoli laivan kaarnasta, laittoi purjeet,
lastasi laivan kukkasilla,
pestasi muurahaisia miehistöksi,
ja muurahaisten kapteenille sanoi:
"Purjehdi nyt, kunnon merimies,
purjehdi nyt, kunnon merimies,
purjehdi ja palaa sitten takaisin!
Vaihda lasti vastarannalla,
vaihda kullaksi ja helmikoruiksi,
vaihda hienoiksi leikkikaluiksi!"
Sisko silitti hänen vaaleita kiharoitaan,
huokaisi ja puhui tällä tavalla:
"Nyt neljänvuotiaana kauniita kukkia
vaihdat tyhjään.  Kerran,
kun olet yli kahdenkymmenen,
rohkeasti vaihdat uskollisen sydämesi
kultaan, helmikoruihin ja yhä
uusiin leikkikaluihin."
J.L. Runeberg
suomentanut: Risto Ahti
 
 
Tänään leivoin Runebergin torttuja Himahella-blogin ohjeen mukaan terästäen brandyllä  - teekupponenkin tuli terästettyä :). Samaan aikaan julistettiin tämän vuoden Runeberg-palkinnon voittaja: Hannu Raittila :Terminaali. Minä en ole yhtäkään Hannu Raittilan kirjaa vielä lukenut.  Kunhan saan Finlandia-palkitut luettua, niin voinkin käydä läpi Runeberg-palkitut.  En ole niistäkään vielä yhtään aikaisemmin lukenut. Vaan eipä se ole koskaan liian myöhäistä aloittaa lukemista - niin kauan kun on kirjastot, antikvaarit ja kirpputorit olemassa :)
Loppupäivän olen kuunnellut äänikirjaa Vänrikki Stålin tarinat lukijana Lars Svedberg.  Runot luetaan ensin suomeksi ja sitten heti perään ruotsiksi.  Mielenkiintoista kuunnella kahdella kielellä. Keskittymiseni ei ole ollut ihan parhainta, kun olen tässä tietokoneella touhaillut kaikenlaista.  Ruotsinkieliset runot menevät enimmäkseen runonlausunnan ihasteluun - Lars Svedbergin ääni sopii parhaiten ruotsinkieliselle versiolle tai oikeastaanhan pitäisi sanoa alkuperäisrunolle.  Ja muutenkin alkuperäisrunossa on upeampi sointu.  Vänrikki Stålin tarinat olen osittain joskus kuullut/lukenut kait yläasteikäisenä tai kuullut niitä televisiosta tai radiosta.  Ensi vuonna voisi lukeakin eri suomennoksia.  Montakohan niitä onkaan tehty... Otto Manninen (1909, 1921, 1944,  1948 etc.), Paavo Cajander; suom tark. Lauri Pohjanpää (1927 1927,1928) , Paavo Cajander (1975, 1978, 1986, 1998),  Teivas Oksala (2008) ja tämän äänikirjan suomentaja Juhani Lindholm.
Iltasaduksi itselleni luen vielä omasta kirjahyllystäni Mauri Kunnaksen Koiramäen Martta ja Ruuneperi - lapset kun ovat jo niin isoja, etteivät iltasatua enää kaipaa. Huomiselle jää vielä vanha runokirja Runoteokset I (1954) josta löytyy mm. Hirvenhiihtäjät ja Hanna.
 
Tässä tiedot Kauhavan kaupunginkirjastosta lainaamistani kirjoista:
 
Lauri Viljanen: Runeberg ja hänen runoutensa 1804-1847, WSOY, 1949
 
J.L. Runeberg: Runoteokset I, WSOY, 1954
suom. Otto Manninen
 
Johan Ludvig Runeberg: Idyllejä ja epigrammeja, WSOY,  2004
( ruotsl. alkuteos: Dikter I, 1830)
suom. Risto Ahti
kuv. Björn Landström
 
Lapuan kaupunginkirjastosta lainaamani:
 
Johan Ludvig Runeberg: Vänrikki Stålin tarinat - Fänrik Ståls sägner, äänikirja, WSOY, 2008
(Fänrik Ståls sägner. En smling sägner. Förra samlingen, 1848 Senare samlingen 1860)
suom. Juhani Lindholm
luenta suomeksi ja ruotsiksi: Lars Svedberg
Päällys: Mika Tuominen
 
 
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti