torstai 10. huhtikuuta 2014

Tartu tarinaan-kirjallisuusseminaari Seinäjoella 9.4.2014

Kiitos Vaasan kesäyliopisto kirjallisuusseminaarin järjestämisestä täällä Etelä-Pohjanmaalla! Kiitos, että ohjelma oli sellainen, johon sai osallistua kirjasto- ja opetustoimen henkilöstön lisäksi kaikki muutkin kirjallisuudesta kiinnostuneet.   Tartu tarinaan-kirjallisuusseminaari pidettiin upeassa Seinäjoen Apila Kirjaston Jaaksi-salissa.
Tuttujakin "kirjastotätejä"  oli sekä kirjastoalan työvuosiltani että tietenkin lempikirjastojeni (asuinpaikkakunta, naapuripitäjät ja syntymäkunta) henkilökuntaa.
Aamuteen  ja herkullisen pasteijan jälkeen aloitimme kuuntelemaan Heli Eborun esitystä KuMuKi-kirjavinkkauksesta.  Heli Eboru työskentelee pedagogisena informaatikkona Vantaan kaupunginkirjastossa.

 
"Pedagoginen informaatikko on henkilö, jolla on useimmiten kirjastonhoitajan pätevyys. Hänellä
voi myös olla pedagogisia tai kasvatustieteellisiä opintoja. Pedagogisen informaatikon tehtävänä on
yleensä kehittää ja koordinoida lasten- ja nuortenkirjastopalveluja ja toimia näiden palvelujen tiiminvetäjänä.
Hän vastaa kirjaston ja koulun välisestä yhteistyöstä. Tehtäviin voi kuulua lisäksi asiakaspalvelua,
kokoelmien kehittämistä, yhteydenpitoa muihin sidosryhmiin, tapahtumien suunnittelua
ja järjestämistä, kirjavinkkausta, satutuokioita ja muuta toimintaa. Hän voi myös pitää tiedonhaun
oppitunteja ja tukea opettajia tiedonhallinnan opetuksessa."  (lainaus: Sohvia ja sisältöä - Hämenlinnan koulukirjastohanke/Saine Reetta)
 
 KuMuKi-vinkkaus eli kuvan, musiikin ja kirjojen vinkkaus yhdistää eri aineistolajeja. Vinkattavana voi olla esimerkiksi kirjoja, niihin perustuvia elokuvia ja elokuvaan liittyvää musiikkia, mutta kytkökset voivat olla paljon epämääräisempiäkin.
 (määritelmä: Lastenkirjastokurssi/ Oamk:n ja Oulun yliopiston yhteisen lasten- ja nuorten kirjastotyön kurssin opiskelijawiki).
Tälläistä kirjavinkkausta kirjastolaiset/kirjavinkkarit tekevät erityisesti yläkoululaislle.  Tarkoituksena on innostaa lukemaan ja lainaamaan itselle sopivaa ja kiinnostavaa lainausmateriaalia.  Sen ei tarvitse olla aina perinteinen romaani vaan se voi olla sarjakuva tai tietokirja tai elokuva tai musiikkiäänite.  Spotify on toki  monen nuoren suosikkikuuntelukanava ilmaispalveluna äänimainoksista huolimatta.  Mutta sielläkään ei kaikkea maailmassa ilmestynyttä musiikkia ole kuitenkaan tarjolla.  Elokuvia netin kautta nuoret saattavat katsoa, mikäli perheessä on jokin maksullinen elokuvasaitti (Netflix, Filmnet, ElisaViihde) mutta ei niissäkään kaikkia vanhempia elokuvia löydy.  Toki KuMuKI voisi innostaa meitä aikuisiakin lainaamaan cd-levyjä ja dvd-elokuvia enemmänkin kirjastosta - kunhan vain jokainen pitäisi hyvää huolta lainatuista.  Tässä voisi olla vaikka teemaviikot tänne kirjablogiinikin:  kirjaston elokuvatarjonta  ja kirjaston musiikkitarjonta, keksien niihin vielä jotkut hienot teemaotsikot.
Minä kyllä mielelläni kuuntelisin ja katselisin lisää KuMuKi-kirjavinkkausta.  Minua erityisesti viehätti tapa miten vinkattavasta kirjasta ei välttämättä tuotu erityisesti esiin kirjan kantta vaan kirjan aihetta, tunnelmaa kuvattiin musiikilla ja muilla kuvilla.  Vaikka minulle jääkin parhaiten mieleen kirjan kannet niin silti tämä vinkkaustapa saa minut esimerkiksi lukemaan Mikael Niemen Aivot pellolle, Salla Simukan kirjat Jäljellä ja Toisaalla ja jopa sarjakuva Hiroshiman poika/Nakazawa alkoi kiinnostamaan - minä kun en ole montaa sarjakuvaa elämäni aikana lukenut jos ei lasketa Rasmus Nalleja ja Aku Ankkoja.
Heli Eboru oli hyvin innostava esitelmöijä ja mukava oli vaihtaa hänen kanssaan muutama sananen lounastauollakin nauttiessamme maittavaa keittoa kirjaston kahvilassa.

Ennen lounasta  kuuntelimme kirjailija Seita Vuorelan esityksen Maisemasta tarinaksi.  Hän kertoi Karikko-romaaninsa kautta maiseman merkityksestä hänen teoksissaan ja hänen tavassa kirjoittaa. Tunsin näin aloittelevana kirjoittelijana olevani oikealla suunnalla, kun itse enimmäkseen haen ideoita, aihetta ja perspektiiviä maiseman kautta.  Minulle ovat tärkeitä lapsuuden metsät, pellot ja jokirannat.  Näitä muistojen maisemia yhdistän nykyisyyden lähimaisemiin.  Sama maisema voi kuvata erilaisia tunteita eri elämäntilanteissa.  Jokin kirjallinen maisema voi olla turvapaikka kuten Seita Vuorela kertoi tyttärensä ottaneen ulkomaille Harry Pottereita mukaan ja koti-ikävän kohdatessa palannut Tylypahkan maailmaan. Itselleni tuli heti mieleen Veljeni Leijonamieli ja Viherlaakson Anna.  Maisemaa voi käsitellä kirjallisuudessa myyttisesti.  Omien unien maisemat olisi hyvä kirjoittaa unipäiväkirjaan ylös.  Minua Seita Vuorelan esitys innoitti jatkamaan kirjoittamista - kirjoittaahan voi tarinoita vaikka ei niitä koskaan yrittäisi julkaistakaan.  Hänen teoksensa ovat minulla vielä lukematta, mutta kyllä ne ehdottomasti menevät lukulistalleni.
Ja oli ihana yllätys minulle, että hän ja Marisha Rasi-Koskinen ovat sisaruksia :)

Lounaan jälkeen FM Marika Helovuo kertoi miten löytää tuhansien kirjojen joukosta asiakkaalle sellaista lainattavaa mitä hän kysyy tai häntä saattaisi kiinnostaa.  Marika Helovuo on informaatikko, kaunokirjallisuuskouluttaja ja lukuneuvoja.  Hänellä on kirjablogi nimeltään Lukuneuvoja
Ensiksi tutustuimme Marikan valitsemaan kymmeneen klassikkoon jotka hänen mielestään ovat nyt tänä keväänä 2014 yhä ajankohtaisia.   Klassikojen parhaat:  Trimalkion pidoista Huojuvaan taloon oli kirjalistan otsikko.  Marika aloitti Petronius Arbiterin Trimalkion pidoilla ja tässä hän käytti tuota KuMuKi-kirjavinkkaustyyliä eli kuuntelimme erään tällä hetkellä hyvin suositun suomalaisen miesartistin musiikkivideon.  En paljasta artistia (ehkä teistä joku saattaa sen arvatakin :) ), jos pääsette kuuntelemaan Marikan esitystä, niin hän saattaa käyttää tätä samaa musiikkia.  Täytyy myöntää, että yllätyin minäkin ja mietin hetken että miten nämä liittyvät toisiinsa, mutta hyvin Marika kytköksen perusteli :)  En ole Trimalkion pidot-teosta lukenut mutta tuon kyseisen miesartistin musiikkia kuuntelen kiitettävästi, joten ehkä minunkin olisi aika tarttua Petronius Arbiterin kirjoittamaan teokseen.
Seuraava teos oli Moliéren Saituri. Tätä kirjaa Marika alusti Pokka pitää Hyacinthin trailerilla :) Olen ajatellut, että Saituri olisi liian vaikea luettava, mutta ehkä minun kannattaa kokeilla miten  Moliére onnistuu minut hurmaamaan tapakomediallaan.
Mary Shelleyn Frankenstein ei kaivannut elokuvahahmon kuvaa enempää alustusta, mutta Marikan innostava puhe sai minut koukuttumaan tähänkin teokseen.  Olen joskus pätkän sitä vuonna 1931 tehtyä elokuvaa katsonut.  Joku osallistuja kehotti lukemaan myös Juha K.  Tapion Frankensteinin muistikirjan.
Emily Brontén Humiseva harju on kuulemma ollut nuorten Twilightin Bella-fanien suosikkikirja, koska tämä teos oli myös Bellan lempikirja.  Minulla on yhä kaikki Brontén sisarusten kirjat lukematta...  joko tänä kesänä malttaisin.
Victor Hugon Kurjat kirja on kiinnostanut viimeisimmän elokuvatrailerin myötä.  Haluan ensin lukea kirjan ja vasta sitten katsoa elokuvan.   Kurjuus ja köyhyys valitettavasti on yhä nykypäivääkin ympäri maailman.
F.M. Dostojevskin Rikos ja rangaistus on ollut minun monenlaisilla lukulistoillani jo jonkin aikaa.  Marika suositteli lukemaan Olli Kuukasjärjven suomennosta vuodelta 2008.
Franz Kafkan Oikeusjuttu on myös lukulistallani, vaikka se saattaa olla minulle melko haastava luettava.
Anne Frankin Nuoren tytön päiväkirjaa olen pitänyt keskitysleirikuvauksena, mutta Marika sai minut uskomaan että kirjassa on niin paljon muuta vaikka Anne ei lopuksi selviydykään.
William Golding Kärpästen herrasta antoi esimerkkivinkkauksen jo Heli Eboru.  Vieläkin hiukan epäröi lukea tätä kirjaa, vaikka Marikakin sai hiukan lisättyä lukukärpäsen pistosta.
Maria Jotunin Huojuva talo on kirja, jonka joskus luen.   Tähän kirjaan en ole vain uskaltanut tarttua, pelkään eläytyväni liian syvälle.  Marikan kirjan yhteydessä esittämä video kosketti kyyneliin saakka minuakin.
Kaikkien näiden kirjojen aiheet ovat tavalla tai toisella yhä ajankohtaisia ja samoja asioita tapahtuu nykymaailmassa ja samanlaisia henkilöitä tulee vastaan tänäkin päivänä. 
Osa näistä kirjoista on  myös kirjakauppamyynnissäkin vielä tai välillä, joten tätä esittelytyyliä voisi yhtä hyvin käyttää kirjakaupanmyyjätkin.

Kahvitauon jälkeen Marika Helovuo kertoin viime vuoden uutuuskirjoista otsikolla Kaunon helmet 2013: Historian hämärästä karuun tulevaisuuteen.
Tältä listalta olin lukenut vain yhden kirjan, Milja Kauniston Synnintekijä.  Marika suosittelisi tätä kirjaa ronskin ja vauhdikkaan historiallisen viihderomaaniin ystävälle. Olen hänen kanssaan samaa mieltä.  Tämä sopii historiallisen romaanin ystävillekin, joita kiinnostaa esim.  Kaari Utrion teokset eikä kaihda hyvin eroottista, rivohkoakin tekstiä.  Minä tykkään  Milja Kauniston romaanista ja odotan innolla kolmatta osaa.
Sanna Tahvanaisen Kuningatar täytyneen mahdollisimman pian lukea, olenhan Englannin kuningattarista ja erityisesti Viktoriasta lukenut viime aikoina.  Myös kirjan erilainen katsantokanta elämäkertohin verrattuna kiehtoo.
Graham Mooren Kuolema Sherlock-seurassa herätti kaikenlaisen Sherlock-fanina kiinnostuksen.
Ferninand von Schirachin Collinin tapaus kiinnostaa lukea ihan sen takia, että kirjassa on vain 150 sivua. Minua kiehtoo miten tiiviisti ja ehkä vaikeatajuisestikin kirja on kirjoitettu. 
Mikko Porvalin Rautasormus ja muita rakkaustarinoita-teoksen pariin Marika johdatti meidät lukemalla miehensä suvun sotakirjeitä, jotka oli painettu kirjaksi.  Olen katsonut tätä kirjaa kirjakaupassa työskennelessäni mutta nyt vasta Marikan innostuksen myötä kirjan tarinat alkoivat kiinnostaa.
Davide Enian Maan päällä ei ihan saanut minua vakuuttuneeksi vaikka Marika näytti melko tunnelmallisen videon nyrkkeilystä.  Nyrkkeily, paini ja härkätaistelut ovat lajeja, joista lukeminen ei innosta.  Ihan pieni itu saattoi jäädä itämään kun Marika kertoi, miten kirjan nuori päähenkilö kamppailee jatkaako isiensä jalanjälkiä. Teoksessa  käydään rinnakkain myös pojan isän ja isoisän tarinaa.
Elif Shafakin Kunnia-teoksen luen, sillä pidin hänen Rakkauden aikakirja-romaanista. Tätä kirjaa Marika suosittelisikin lukuromaanina nuoresta tytöstä vanhaan mummuun.
Eija Hetekivi Olssonin Tämä ei ole se maa-teoksen lukunäyte hätkähdytti.  Teksti sai minun niskakarvani nousemaan pystyyn -  siitä huolimatta haluan tietää miten tarinan Miira-tyttö selviää.
Lisa O´Donnelin Mehiläisten kuolema kuulosti oudon jännältä, psykologiset tarinat ovat alkaneet minua jälleen kiehtoa. Myös McEwanin Sementtipuutarhaa suositeltiin luettavaksi vanhempana kirjana.
Maria Semplen Missä olet Bernadette on tuolla kirjakaupan kautta saaduista ennakkokappalepinossa.  Olen sitä vain siirtänyt muiden kirjojen alta pinon alimmaiseksi.  Mutta nyt Marikan briiffaus kirjasta sai minut innostumaan - tässä on siis yksi  ensi kesän puutarhan/terassin lukukirjani.
Fredrick Backmanin Mies joka rakasti järjestystä kuulosti niin hassunkurisen hellyttävältä, että tämäkin menee lukulistalle.
Johanna Sinisalon Auringon ydin on lukulistalla, olenhan lukenut hänen aikaisempiakin teoksia - jokin niissä kiehtoo vaikka ovatkin välillä hyvin utiopistisiakin minulle. Enhän oikeastaan lue mitään fantasiaa tai scifia enkä spefiä.  Tätä Sinisalon romaania Marika suosittelisi vetävän yhteiskunnallisen romaanin ystävälle.
Ihailin suuresti Marika Helovuon esiintymistä. Se oli selkeätä, innostavaa, tunteikasta ja hauskaa. Toivottavasti pääsen vielä joskus toistekin kuuntelemaan hänen esitystään.

Seminaaripäivä oli todella antoisa - pääni on täynnä innostavia ajatuksia ja ideoita kirjasto/kirjakauppatyöhön, kirjavinkkaamiseen ja kirjoittamiseen.

Ujouteni esti ottamasta yhtäkään valokuvaa seminaariesiintyjistä - ehkä olisin uskaltanut sitten jos joku muukin.... :)



 

2 kommenttia:

  1. Jopas oli kiinnostavan kuuloinen kokonaisuus! Harmi ettei nyt ollut mahdollisuutta tulla paikalle.

    VastaaPoista
  2. Ensi vuonna Seinäjoelle tuleekin Kirjastopäivät joihin tietääkseni saa osallistua myös kaikki. Täytyy ensi vuonna viimeistään liittyä Suomen Kirjastoseuraankin, jos saa sitten jäsenhintaan osallistumismaksuja :)

    VastaaPoista