keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Vanhan kirjan päivä kirjablogeissa

Miettiessäni mitä lukisin vanhan kirjan päivän kunniaksi, tuli mieleen lapsuuden lastenkirjat, kirjat joita aloitin lukemaan 9-10-vuotiaana kuvakirjojen ja Rasmus Nalle-sarjakuvien jälkeen. Ensimmäisenä muistuivat mielen hassunhauskat vompelit. Muistin kyllä ensiksi nimen vompatiksi ja muistelin, että kirjan tarinat olivat Australiasta. Tein ”salapoliisi”haun lapsuudenpaikkakuntani kirjaston kokoelmaan hakien lastenkirjoja vuosilta 1970-1982 ja sieltähän sitten tuli vastaan Elisabeth Beresfordin Vompelit. Kävin lainaamassa kolme Vompelit-kirjaa Ilmajoen kunnankirjastosta. Yksi löytyi lastenosaston hyllystä ja kaksi muuta varastosta.
Vompelit ovat ihastuttavia otuksia, jotka asuvat maan alla Wimbledonin puistossa. Heidän tehtävänsä on pitää puisto siistinä. Joka päivä vompelit lähtevät kerämään ihmisten jättämiä tavaroita ja roskia. Kaikki ei suju aina kommelluksitta. Toisinaan vompeli liitelee sateenvarjossa roikkuen tuulen viemänä – vompelit kun ovat tassunsa johonkin iskeneet, he eivät malta päästää irti.
Pidän vompelikirjojen mustavalkoisista piiroskuvista. Vompelit ovat olleet Englannissa vähän niinkuin muumit meillä. En muista tuliko Vompelit-tv-sarjaa Suomen televisiossa 1980-luvulla, kun olin alakouluikäinen. Youtubesta löysin tästä sarjasta klipin:


Mikä on vanha kirja?
Itselleni vanhoja kirjoja ovat vähintään 1980-luvulla ilmestyneet kirjat, joita ei enää saa ostettua uutena/uusintapainoksina. Vanhasta kirjasta saattaa tulla ”uusvanha”, kun jostakin kirjasta otetaankin monen vuoden jälkeen uusintapainos. Kirjafriikin sydäntä lämmittää, kun jokin vanha kirja herätetään näin ”eloon” uudelleen. Toki monia kirjoja saa antikvariaateista, kirpputoreilta, huutoneteistä ja toisinaan kirjastojen poistomyynneistä – kuten esimerkiksi Elisabeth Beresfordin Vompelit-kirjaa löytyy antikvariaateista.

Luenko paljon vanhoja kirjoja?
Kyllä luen – kirjastot ja antikvariaatit ovat pullollaan kiehtovia kirjoja, osan haluan ostaa omaankin kirjahyllyyni. Kirjastosta eivät ehdi luettavat (minua kiinnostavat/kiehtovat) vanhat kirjat loppua elinaikani - paljon on luettavaa 1800- ja 1900-luvun kirjallisuudessa.

Elisabeth Beresford:
kuvitus: Barry Leith

Vompelit, WSOY, 1976
suomentaneet: Kaarina Helakisa ja Kirsi-Marja Aaltonen
alkuperäinen teos engl.  The Wombles, 1968

Vaeltavat vompelit, WSOY, 1976
suomentanut: Kirsi-Marja Aaltonen
alkuperäinen teos engl.  The Wandering Wombles, 1970

Vompelit työn touhussa, WSOY, 1980
suomentanut: Kirsi-Marja Aaltonen
alkuperäinen teos engl. The Wombles at Work, 1973

Mistä kirjat hankittu: lainattu Ilmajoen kunnankirjastosta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti