lauantai 26. heinäkuuta 2014

Nuori Urho Kekkonen

Kekkonen-oopperan innoittamana lainasin kirjastoista Urho Kekkosesta kirjoitettuja kirjoja. Jätin vielä Juhani Suomen Kekkonen-kirjat lainaamatta.  Valitsin ensimmäiseksi Ari Uinon (liekö sukua Kekkosen vaimolle Sylville, joka oli tyttönimeltään Uino) Nuori Urho Kekkonen.  Halusin lukea Urhon lapsuudesta, mutta eipä sitä tässä teoksessa kovin montaa sivua käsitelty.
Poliittisten henkilöiden elämäkerrat luonnollisesti sisältävät hyvin paljon ko.  ajan poliittista tilannetta ja päätöksiä. Oma tietämykseni 1900-1936 ajan Suomen politiikasta on melko vajavaista.  Ymmärtääkseni hiukan enemmän täytyisi minun lukea jokin Suomen politiikkaa käsittelevä teos.  Esimerkiksi  Suomen politiinen historia/Osmo Jussila, Seppo Hentilä, Jukka Nevakivi (SanomaPro, 2009). En ole ihan varma rittääkö kiinnostukseni politiisen historiaan 420 sivun verran.
Kekkosen polittiista valintaa ymmärtääkseen olisi luettava Maalaisliiton historiaa, josta on kirjoitettu viisi teosta vuosilta 1906-1981. En nyt ainakaan tänä vuonna aloita tuollaista järkälesarjaa - Päätalossa ja George R.R. Martinin Tulen ja jään laulu-sarjassa on ihan riittävästi luettavaa muiden kirjojen ohella.
Yleistietämyksen Urho Kekkosesta on ollut hyvin vajavainen vaikka hänen persoonansa poliittisena henkilönä, erityisesti presidenttinä oli minunkin tietoisuudessani - olinhan 10-vuotias, kun Kekkosen presidenttikausi päättyi.
Urho Kekkonen syntyi Pielavedellä Lepikon torpan savusaunassa 3.9.1900.  Lepikossa Kekkoset asuivat yli kuusi vuotta. Urhon pikkusisko Siiri syntyi myös tuona aikana, vuonna 1904.
1906 Kekkoset muuttivat Kuopioon ja 1908 Lapinlahdelle. Siellä Urho aloitti koulunkäyntinsä.
Kajaaniin perhe muutti vuonna 1911. Urho asui siellä kymmen vuotta, vuoteen 1921 saakka.  Hän oli silloin 21-vuotias.
Muistin, että Urho Kekkonen oli kova hiihtäjä ja jonkilainen mielikuva on jostain UKK-hiihdosta.  Teini-ikäisenä opiskelijana (ja aikuisenakin)on tullut tehtyä UKK-kävelytestikin. Minulle oli yllätys, että Urho Kekkonen oli urheilullisesti lahjakas ja menestyksekäs nuoruusvuosinaan.
Enkä muistanut, että Kekkonen on opiskellut oikeus/lakitiedettä, saavuttaen lakitieteen tohtorin arvon.  Onhan toki nykyinen presidenttimmekin oikeustieteen kandinaatti ja saanut varatuomarin arvon. Jotenkin sitä on vain ajatellut, että presidentiksi valitut ovat vain opiskelleet yhteiskuntatieteitä...
AKS eli Akateeminen Karjala-Seura on minulle tuntematon järjestö - onhan yliopistomaailma minulle muutenkin vielä tuntematon. Urho Kekkonen oli vuoden 1932 Mäntsälän kapinaan saakka järjestön jäsen.  Lapuanliikkeen ja IKL:n luonnollisesti pohjalaisena ja Lapualla asuvana tiedän (vaan niidenkin historia ei ole täysin hallinnassa).  AKS tässä Uinon kirjassa on mainittu useasti, joten aion lukea Mikko Uolan kirjan AKS:n tie - Akateeminen Karjala-Seura isänmaan ja heimoaatteen asialla (Minerva, 2011).
Kekkonen kuului ns. aitosuomalaisiin jotka valtasivat Suomalaisuuden liiton 1927.  Ymmärtääkseni Urho Kekkosen ja muidenkin aikalaisten pyrkimyksen suomalaistamiseen eli ruotsin kielen (jopa täydelliseen?) syrjäyttämiseen, haluan lukea enemmän tästä aiheesta.  Vuosisata suomalaisuuden puolesta: Suomalaisuuden liitto 1906–2006/Heikki Tala (Suomalaisuuden liitto, 2006).  Saadakseni ehkä laajemman näkemyksen olisi minun luettava kolmiosainen sarja Helsingin yliopiston historiasta.
Minulle ovat kielet olleet aina mieluista opiskelua, vaikka ruotsin kieli ei teini-ikäisenä ja kauppaoppilaitoksen opiskelijana kiinnostanut niin paljon kuin englanti aikoinaan kolmannella luokalla aloittettuna. Mutta olisiko suomen kieli sitten näin vahva Suomessa ilman 1920/1930-luvun tapahtumia? Mitä olisi elää Suomessa, jossa esimerkiksi korkeakouluopiskelussa olisi pääkielenä ruotsi eikä suomi?  Toki nykyään (ja käsittääkseni kyllä aikaisemminkin) on hallittava englantia, ranskaa, saksaa ja monia muitakin kieliä opiskellaakseen tai tehdäkseen tutkimustyötä.  
Ruotsin kieli on aina kiehtonut minua - asunhan niin lähellä ruotsinkielistä rannikkoa ja minulla on ruotsinkielisiä ystäviä.  Myös Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat lähellä sydäntäni. Jotain kirjaa ruotsalaisuudestakin haluaisin lukea, ymmärtääkseni toistakin kielipuolta paremmin. 
Kari Tarkiainen on myös suomentanut Suomen ruotsalaisuudesta kirjoittamansa teoksen:  
Ruotsin Itämaa. Esihistoriasta Kustaa Vaasaan. Suomen ruotsalainen historia 1 (Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010) Tämä teos kuulosta hyvin kiinnostavalta.  Mikäli oikein ymmärsin, kolme seuraavaa Suomen ruotsalaisuuden historia teosta ei ole vielä suomennettu (Kustbygd och centralmakt 1560-1721. Studier i centrum-periferi under svensk stormaktstid. Red. Nils Erik Villstrand; Fänrikens marknadsminne. Finska kriget 1808–1809 och dess följder i eftervärldens ögon. Red. Max Engman;  viimeinen osa 1900-luvusta eteenpäin on ilmeisesti vielä tekeillä Henrik Meinanderilla)
Yritän jaksaa lukea myöhemmin lisää Urho Kekkosesta ja joitain hänen itse kirjoittamaansakin. Sitä ennen aion tutustua Urho Kekkosen vaimon Sylvi Kekkosen teoksiin.

Ari Uino: Nuori Urho Kekkonen: Poliittisen ja yhteiskunnallisen kasvun vuodet (1900-1936), Kirjayhtymä, 1985
Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjastosta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti