torstai 21. elokuuta 2014

Avoimet Iltamat Seinäjoella - kirjanvaihtoa ja Anna Perhon luento

SeAMK:n opetuksen kehittämispäällikkö Tuija Vasikkaniemi toivotti Lokki Joonatanin sanoin tervetulleeksi avoimen yliopisto- ja  korkeakouluopetuksen Avoimet Iltamat-tapahtumaan.  Hän kertoi missä voi Etelä-Pohjanmaalla opiskella, miten voi opiskella ja kuka tahansa voi aloittaa opinnot.

Ennen Anna Perhon luentoa vein Kirjanvaihtotorille viisi kirjaa ja löysin itselleni kolme.  Kirjanvaihtotorin ideahan on että voit viedä sinne kirjoja ja ottaa torilta itsellesi kirjoja.  Olin ensimmäistä kertaa tälläisella torilla - toivottavasti näitä kirjanvaihtotoreja olisi useamminkin Etelä-Pohjanmaan alueella. Toki minun kirjahyllyssäni ei kovin montaa kirjaa ole, josta haluan luopua.  Olen muistaakseni vuosi sitten myynyt sellaiset kirjat kirppiksellä.

Monta mielenkiintoista opintoa oli tarjolla. Etelä-Pohjanmaan Kesäyliopistossa: luova kirjoittaminen, filosofian perusteet.  Tampereen Yliopiston kautta: Historian perusopinnot, Psykologian perusopinnot. Etelä-Pohjanmaan Opistossa: kirjallisuus, kirjoittaminen, psykologia. SeAMK: Johdatus kulttuurihistoriaan,  Kirjallisuuden genret.  Ensi vuodeksi en ainakaan voi ottaa lisää opintoja - kirjastoalan alkavat opinnot OAMK:ssa ovat kuitenkin tällä hetkellä tärkein ja kansalaisopiston kurssit ovat hyvä lisä. 

Iltamissa oli myös ihastuttavan värikäs Seinäjoen Korkeakoulukirjaston esittelypöytä.  En huomannut varata käteistä, joten en voinut ostaa edes eurolla kirjastokassia :) Täällä kirjastossa en ole vielä käynyt mutta kun opiskeluni alkavat, tulee tästä kirjastosta varmasti yksi suosikeistani. :)

Seinäjokisali oli tupaten täynnä Anna Perhon aloittaessa luentonsa Vähemmän selvitymistä - enemmän elämää.
Minuun, keski-ikäiseen puoli vuotta flow-tilassa lipuneena kolahti Anna Perhon jutut.  En ehkä kuitenkaan olisi osannut pysähtyä miettimään elämääni, tulevaisuuden työtä, opiskeluja ellei viime jouluna olisi tullut tämä pysähdys työelämässä tuotannollisista ja taloudellisista syistä.  Nyt olen valmis jatkamaan täysipainoista elämää arjessa ja (työssä/)opiskelussa.  Viime viikolla tein alustavan kalenterisuunnitelman miten selviän opiskelusta, harrastuksista ja kotitöistä ja miten osaan jättää vapaata aikaa itselleni ja perheelleni.

Ajatuksiani mitä Annan pohdinnat minussa herättivät (kursivoitu teksti on Annan sitaatteja):

"Onni asuu isoissa  asioissa"
Elämän isoimmat tukipilarit ovat terveys, ihmissuhteet ja taloudellinen balanssi.  Näiden ollessa suhteellisen hyvin voi sanoa olevansa onnellinen.  Vaan monestiko nämä elämä kolme tukipilaria ovat niin vahvasti hyvin... silloin on haettava sitä onnea elämäänsä niistä pienistäkin asioista.   Ja niiden avulla voi pyrkiä onnellisempaan elämään ja kohti isompia onnen asioita.  Jotain on itse tehtävä - pelkkä valittaminen ja syiden etsiminen olosuhteista/asioista ei riitä, on tarttuva toimeen jollakin tavoin.  Toivottavasti jokainen löytäisi myönteisen tavan toimia vaikeissakin asioissa - yksin se ei aina onnistu, on uskallettava pyytää apuakin. 

Pohdi elämäsi kolme tärkeintä asiaa/arvoa

Uudenvuoden alkaessa, kesän alkaessa, ja syksyn alkaessa minä aina suunnittelen ja teen kaikenlaisia listoja mitä nyt teen - minkä harrastuksen/kurssin aloitan, miten muutan elämäntapojani jne. Tähän asti oma innostukseni on kestänyt kuukauden verran ja sitten on aikataulut ja into lopahtaunu - olen palannut samaan vanhaan kaavaan.  Annan sanoista tajusin, että olen listannut ihan liian monta tärkeää asiaa samaan aikaan toteutetavaksi.  En ole millään ehtinyt kaikkea tekemään hyvin.  Vähäsen jännittää onko minulla vieläkin liian monta asiaa -  pysyykö suunnitelmani kasassa vai husinko sinne tänne ja into lopahtaa kesken.  Sen tiedän että tärkein asia listallani on alkavat opiskelut - tulevaisuuden töidenkin kannalta.

Kyllä ja Ei

On helpompi sanoa kyllä kaikelle mikä tapahtuu kodin ulkopuolella (isäni on oiva esimerkki tästä yhä) - on mukava mennä erilaisiin tapahtumiin, tavata ystäviä, mennä harrastuspiireihin, ottaa osaa vapaaehtoistyöhön jne.  Huomaan siis kulkevani samaa polkua kuin isäni.  Osaan sanoa kotona perheelleni ei -  miksi en sitten osaa sanoa sitä muille?  Miksi pelkäämme että ihmiset loukkaantuvat eivätkä ymmärrä kun haluat viettää aikaa itsesi tai perheesi kanssa?  Ovatko sellaiset ihmiset hyväksi sinulle, jotka sinut tästä tuomitsevat? Luulenpa kuitenkin, että olen hiukan oppinut sanomaan ystävällisesti ei.

Multitaskaaminen

Osui ja uppos. On hyvin vaikeata olla tekemättä useampaa asiaa yhtä aikaa.  Aion nyt yrittää kokeilla keskittyä yhden asian tekemiseen loppuun asti  - silti jää aika moni asia kuitenkin kesken, ehkä asialista siitä sitten vähenee. 

Suunnittele - aloita vaikeammasta tehtävästä

Tee ikävin asia pois edestä päivän virkeimpänä ajankohtana, jos mahdollista.  Eli minun parhain aikani vuorokaudesta on 5.00-15.00.  Iltapäivästä tarvitsisin puolen tunnin päiväunet mutta eipä taida kovin montaa sellaista työtä olla missä se onnistuisi.  Jos olen ottanut päiväunet, jaksan taas hyvin iltaan saakka.

Rakastu rutiineihin

Negatiivinen ajattelu ja rutiineiden inhoaminen vie turhaa energiaa asioiden tekemisestä -  ne kun on joka tapauksessa tehtävä aina.  Kotona ja työyhteisössä rutiinien jakaminen pitäisi olla balanssissa - kummassakaan ei pitäisi olla tilanne että yhdellä henkilöllä on liian paljon rutiineja hoidettavana.

Nuku

Riittävän pitkät yöunet ovat tärkeät.  Omassa elämässäni eivät lapset enää varsinaisesti katkaisen yöuniani joten saan nukkua rauhassa tarvitsemani 8 tuntia. Jo tunnin keskeytys keskellä yötä saa minut seuraavana päivänä väsyneeksi, kuten huomasin eilen.  Vielä kun jotenkin pääsisin niistä asioiden murehtimisista keskellä yötä eroon.

Puhu itsellesi kauniisti

Enmmäkseen olen myönteisesti ajatteleva ihminen ja olen hyväksynyt itseni tälläisenä kuin olen, unohtamatta kuitenkaan että voin oppia ja kehittyä elämässä koko ajan.  Silti varsinkin tiettynä aikana kuukaudesta iskee totaalinen huonommuudentunne - minusta ei ole mihinkään, minä olen ruma ja saamaton vanha akka....  onneksi tätä kestää vain yleensä päivän.  Tänään voin sanoa olevani onnellinen keski-ikäinen pohojalaasakka, joka saa kirjoitella ajatuksiansa vapaasti tänne blogihin. 

Anna Perhon kirjat Anna palaa ja Superarkea! aion lainata/varata kirjastosta - niistä sitten myöhemmin lisää blogissa.

Kiitos kun tälläisiä iltamia järjestetään ilman pääsymaksuja - suosittelen käymään näillä luennoilla vaikka ei juuri nyt aikoisikaan aloittaa avoimen opiskeluja. Ensi syksynä menen varmasti uudestaan -  mikäli luento/esiintyjä on yhtä mielenkiintoinen. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti