perjantai 12. syyskuuta 2014

Sisätöissä: Kangistuneet uskonkäsitykset nurin

Yksi suosikkikirjastoluokistani on 17 Etiikka. Elämänfilosofia. Estetiikka. ja erityisesti alaluokka 17.3 Elämänfilosofia. Elämäntaito.  Tapaan "hivellä" (siltä tuo varmasti näyttää kun käy kirja kirjalta hyllyä läpi välillä pää vinossa, välillä kyykyllään, oikealta vasemmalle, vasemmalta oikealle :) ) kirjan selkämystä lukiessani kirjan tekijän tai kirjan nimen. Nappaan sitten intuitiivisesti käteeni hyllystä jonkun kirjan ja lukaisen takakansiteksin. Toisinaan saatan silmäillä sisällysluettelonkin ja mutaman kirjan sivun.  Näin tämänkin kirjan kirjaston hyllystä valitsin.

"Jokaisen oma käsitys uskosta, epäuskosta, hyvän ja pahan ristiriidasta, kärsimyksestä, on arvokas - luvattomia ja vääriä vastauksia uskon pohdiskelussa ei olekaan."  (kirjan takakansiteksistä)

I SINULLA ON VAKAUMUS

Mitä katsomukseen kuuluu, mitä ei

Katsomuksella on passiivinen tehtävä: 
-jokaisella on katsomus, jonka varassa ihminen ja hänen elämä pysyy kasassa

Katsomuksella on aktiivinen tehtävä:
-katsomus kuljettaa sinua eteenpäin, tehtäviin, osallistumisiin, vastuun kantamiseen

"Monet kysymykset pitää jättää rohkeasti avoimeksi. Pitää tyytyä olemaan varma vain muutamasta harvasta asiasta. Huomaa pian, että silloin on kevyt liikkua, on helppo nähdä kauemmaksi."  (s. 19)

"Hyvinkin tehokas vakaumuksen ilmaisija ja välittäjä voi olla taiteen kieli" (s. 19)
Taiteen avulla voi selittää asioita - runo, rukous, elokuva, maalaus, musiikki jne.

Katsomus muuttu elämän varrella - iän myötä, elämänkokemuksien myötä.

Katsomus on omatekoinen

"Todellista elämänviisautta kehitettäessä tarvitaan ennen muuta elämisen asiantuntemusta"  (s. 22)
Kirjoja lukemalla, luentoja kuuntelemalla ja keskustelemalla muiden ihmisten kanssa on avuksi, mutta teoreettinen tietämys  ei yksin riitä.

Jokaiselle ihmiselle syntyy oma katsomuksensa eikä sitä voi valita mistään mallistosta kokonaan.

"Oma vakaumus pitää ottaa todesta siksi, että pitää sitä totena."  (s. 27)
"Uskominen ja vakaumus eivät ole mielipiteitä. Ne ovat askelten ottamista - matka, tie."  (s.27)

Hajanaisen olon voittaminen

Järki ja tieto:
tiedot, käsitykset, mielipiteet, pohdinnat, säännöt, periaatteet

Tunteet:
sympatiat, antipatiat, suremiset, iloitsemiset, mielipahat, asennoitumiset, suhtautumiset

Toiminta:
suorittaminen, toteuttaminen, aikaansaaminen, ratkaisut, päätökset

(kirjan sivulta 29)

Ihanne näiden kolmen sisäiseen järjestykseen on, että jonkin asia tietää olevan järkevä, pitää sitä mieluisana ja toimii asian hyväksi.  Näin ei kuitenkaan käy joka kerta.

"Uskontoon kohdistuvat ristiriitaiset tunteet ovat tavallisia. On niitä, joita sydän vaatii uskomaan, mutta järki kieltää. On myös näiden vastakohtia: järki tai tahto puhuisi uskon puolesta, mutta maailma herättää tunteenomaista vastenmielisyyttä. On ihmisiä, jotka kaipaavat uskontoa, mutta tuntevat vain vastenmielisiä uskon muotoja. On myös heitä, jotka toivovat, että uskonto ei olisi totta." (s. 31)

Kolme sääntöä

Pidä jalat maan pinnalla - todellisuudentaju
Mielikuvista ei silti tarvitse unohtaa.

Ole aito
Roolin vetäminen, jota oikeasti et ole on raskasta pidemmän päälle - jonain päivänä korttitalo romahtaa,

Vastaa itsestäsi
Jokainen meistä omasta kannasta vastuussa itse.

II KLASSISET KYSYMYKSET

Tuonpuoleiset asiat

Jokainen tekee itse päätöksen yliluonnollisista asioista. Joidenkin mielestä minä saatan olla hörhö uskoessani enkeleihin tai että taruolennot (metsänhenget, kreikkalaiset jumalat yms.) ovat minulle eläviä henkisessä maailmassa ja voin kuvitella näkeväni niitä.  Vältän kuitenkin "pahoja henkiolentoja" - en pidä kauhun, pelon ja väkivallan tunteesta.
Kaikelle ei tarvitse olla selittävää vastausta, minun todellisuuskäsitykseen kuuluu selittämättömiäkin asioita. Ihmeisiin uskon ja niille on minulle merkitystä. En kuitenkaan elä haavemaailmassa vaan ymmärrän mikä on realistista maailmaa ja mikä jotain muuta.

Henkimaailman asioita

Parapsykologia on minua kiinnostanut teini-ikäisestä saakka. Horoskoopit on tullut luettua monista lehdistä, astrologisia kirjoja olen lukenut.  Vielä en ole kuitenkaan astrologilta henkilökohtaista horoskooppia laatinut.   Nettisivuistoilla välillä käyn horoskooppeja lukemassa. Biorytmikone on jäänyt huoltoasemilta mieleen ja netissäkin törmäsin sivustoon jossa voi tehdä biorytmitestin samalla tavoin kuin 80-luvulla sain paperille tulostetun lappusen huoltoasemaan koneesta.  Muutaman kerran olen tuolla netissä biorytmejä tehnyt.  Numerologia-kirjoja lainasin paljon kirjastosta 80-luvun lopussa ja niitä sitten laskeskelin.  Ehkä sitä voisi monen vuoden jälkeen katsoa uudelleen mitä ne kertovat. Televisiosta olen katsonut Aavekuiskaajaa ja Näkijää - välillä sarjat ovat tuntuneet hiukan liian pelottavilta, olen mennyt liikaa tunteella mukaan.  Ennustajalla olen kerran 80-luvulla käynyt myös ja muutaman kerran markkinoilla on minulle katsottu tarot-korteista.

Jälleensyntyminen ja sielunvaellus kiinnostavat, mutta en vielä tiedä mitä niistä olen loppujen lopuksi mieltä. Buddhalaisuus ja zenläisyys erityisesti kiehtovat sen rauhallisuuden ja kauneuden (zen puutarhat) myötä.

Uskon suuret vaihtoehdot

Kaikki uskonnot ovat väärässä
Mikään uskonto ei ole minulle täydellinen totuus, siksi minä sanonkin olevani evankelis-luterilainen, jota kiehtoo ortodoksisuus, katolisuus ja itämaiset uskonnot (buddhalaisuus, zen) sekä suomenusko.

Yksi uskonto on oikea, muut vääriä
Minä en voi tuomita toisten uskontoja, mutta en pidä siitä, että uskonnon varjolla manipuloidaan ihmisiä ja käytetään väkivaltaa.

Kaikki uskonnot ovat oikeassa
Osittain mutta eivät kokonaan - en usko täysin yhteen totuuteen vaikka Jumalaan uskonkin.

Uskonnot ovat vain näennäisesti erilaisia; pohjimmiltaan ne ovat samanlaisia
En ole niin paljon eri uskontoja tutkinut, että voisin sanoa onko väittämä minusta oikea vai väärä.

Uskonnot ovat erilaisia, mutta johtavat samaan päämäärään
Tähänkin vastaan samalla tavoin kuin edelliseen.

Kun Jumala on ongelma

Jumala on kaikkivaltias 
Jumala on hyvä
Pahaa on olemassa

(kirjan sivulta 82)

"... jos Jumala on vähääkään sitä, mitä aavistelemme, häntä on ylivoimaista tavoittaa niin filosofialla kuin mielikuvituksellakaan. Uskolla pitää olla jokin muu kanava kuin ajatteleminen tai kuvitteleminen. Löydämmekö uusia teitä? Pääsemmekö niitä seuraten maisemiin, joissa Jumala mahtuu maaimankuvaan ja jossa kärsimyksen ongelma ei nouse peittämään näköalaa?"  (s. 85)

III TIET ETEENPÄIN

Paha omatunto

"...sinulla on lupa ajatella toisin kuin toiset  - ja toisin kuin itse ennen olet ajatellut"  (s. 119)

Pitää olla rehellinen
Rehellisyys on myös sitä, että ei sano kaikkea ääneen mitä ajattelee asioista, jotkut mielipiteet varsinkin toisesta ihmisestä on hyvä pitää omana tietonaan.  Se ei tarkoita mielestäni kuitenkaan sitä, ettenkö arvostaisi ja hyväksyisi sitä ihmistä.

Pitää olla oikeudenmukainen
Tähän on hyvä pyrkiä - helpoin asia se ei ole, varsinkin jos itse kokee usein epäoikeudenmukaisuutta.
Silti haluan enimmäkseen uskoa että hyvä tuo hyvyyttä.

Toista pitää auttaa
Sitähän jokainen meistä itsekin toivoisi, että hädän hetkellä - suuren tai pienen, olisi aina joku lähellä auttamassa omien voimavarojensa mukaan. Toisen auttamisesta saa hyvänolon tunteen - on tärkeä ihminen maailmassa, ei ole yksin.
  
Pitää ajatella tulevaisuutta
Ilman tulevaisuuden haaveita ja suunnitelmia en itse osaisi valita elämän monista valinnoista juuri niitä mitkä auttavat eteenpäin juuri nyt.

Toinen ihminen pitää ottaa huomioon
Ei kuitenkaan siten että elät vain ja ainoastaan toiselle ihmiselle - panosta myös itseesi, näin jaksat huomioida muitakin. 

(otsakkeet kirjan sivulta 124)

Itsensä rakentaminen

Lukeminen rakentaa
Tämän takia minullakin on kirjoja omassa hyllyssä (vaikka toki kirjan saa lainata kirjasto niin monta kertaa kuin haluaa :) )
"Ensimmäiseksi tutustumiskierros, jolloin kirjan vain lukee läpi. Sitten on tutustumiskierros, joka etenee hitaasti ajatuksen (ja kynän) kanssa. Silloin voi keskittyä antoisiin kohtiin ja jättää vähemmälle sivuasiat. Kolmantena vaiheena on sitten yksinkertaisesti jatkuva palaaminen vaikuttaviin kohtiin, nin kauan kuin antoisuutta riittää."  (s. 132)

Voi kirjoittaa itselleen
Kirjoittaminen on muutaman viimeisen vuoden aikana tullut yhä tärkeämmäksi.  Tätä blogia kirjoitan yhä melko vapaasti -  enimmäkseen ajatuksiani ja pohdintoja ja tuntemuksiani lukemistani kirjoista. Vuosi sitten rohkenin kirjoittaa lyhyitä tekstejä ja runoja.  Niitä olen lukenut paikallisessa kirjallisuuspiirissä.  Viime vuoden syksynä aloitettu elämänkaarikirjoittamisen kurssi oli hyvin "terapeuttinen" kokemus ja tuohon kirjoittamaani aineistoon vielä palaa sopivassa ajankohdassa.  Eilen aloitin ensimäistä kertaa sellaisessa kirjoittajaryhmässä, jossa keskustellaan myös tekstin rakenteesta. Mielenkiinnolla odotan miten tämä kurssi kehittää kirjoittamistani.

Mietiskely sopii arkeen
Rauhallinen, hiljainen hetki aamusta on parhainta mietiskelyaikaa - luonnon hiljaisuus ja kauneus antaa siihen lisävoimaa. Myös hengellinen mietiskely onnistuu kirkossa tai vaikka hautausmaalla, kun on hiljainen hetki, ei puheensorinaa  eikä musiikkia.  Toisaalta instrumentaalista musiikkia kuunnellen voi mietiskellä myös.

Kirjan lopussa on lisähuomautuksia ja lähdeviitteitä, sieltä poimin muutaman kiinnostavan kirjan:
Seppo Häyrynen - Paavo Rissanen - Matti-Pekka Virtaniemi: Hiljaisuus puhuu (Kirjapaja, 1979)
Martti Siirala - Sirpa Kulonen: Syvissä raiteissa : kansallisen itsetunnon matka (WSOY, 1991)
Kirkon Martat ja Mariat (SKSK-Kustannus, 1987)

Antti Alhonsaari: Sisätöissä: kangistuneet uskonkäsitykset nurin, WSOY, 1988
Päällyksen kuva: Ben Kaila
Päällys: Ilkka Kärkkäinen
Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti