maanantai 6. lokakuuta 2014

Pohjantuuli

Historiallisten romaanien ystävän ja pohojalaasakan sydäntä lämmitti Pohjantuuli-romaanin miljöö. Uudenkaarlepyyn historia oli minulle tuntematonta, vaikka pitäjä on vain 80 km:n päässä naapurimaakunta Pohjanmaalla.  Turun ja Vaasan paloista olen lukenut, mutta Uudenkaarlepyyn tulipalo oli uutta tietoa.  Enkä ole koskaan pohtinutkaan, että tottahan puutalokaupungit ovat olleet hyvin herkkiä syttymään palamaan 1300-1900-luvuilla talvi- ja jatkosotiin saakka. Löysinkin mielenkiintoisen lisensiaattityön netistä: Risto Suikkari: Paloturvallisuus ja kaupunkitalot Suomen puukaupungeissa  -historiasta nykypäivään (Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto julkaisu A 42, 2007).
Pohjantuuli-romaanissa kuljetaan Uudenkaarlepyyn lisäksi Vaasassa, hiukan Kauhavalla, Tampereella, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Porvoossa, Helsingissä ja jopa Amerikan ja Australian mantereilla.
Henkilöiden murteet oli kirjoitettu mielenkiintoisesti. Suomea ja ruotsia sekaisin ja välillä vanhaa suomenkieltä kirjeissä ja sanomalehtiartikkeleissa.  Ajatus kirjeiden laittamisesta erikoisella fontilla näytti kauniilta, mutta hiukan vaikeutti lukemista. Pohojalaaselle savon ja rauman murre oli haasteellista luettavaa.
Romaanin päähenkilöt ovat vahvoja naisia.  Anna ja Aune kulkevat tarinan matkan alusta loppuun. Romaanissa vilahtavat mm. Topelius, Minna Canth ja Fredrika Wetterhoff.
Rakkaustarinoita, traagisia kohtaloita, naisasiaa ja merenkulun historiaakin.
Tänä vuonna on ilmestynyt Pohjantuuli 2,  jonka aion itselleni ostaa - ellen saa sitä sitten joululahjaksi :)

Pirkko Koskenkylä: Pohjantuuli, Airut-Kustannus, 2012
Mistä hankittu: ennakkokappale kirjakaupalle

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti