maanantai 24. marraskuuta 2014

Filmiä ja valoa-elokuvafestivaali : Isoviha-dokumentti Matin-Tuvalla Ylistarossa 23.11.2015

Kävimme mieheni kanssa ensimmäistä kertaa Filmiä ja valoa-elokuvafestivaaleilla Ylistarossa Etelä-Pohjanmaalla sunnuntaina. Idean lähteä elokuvafestivaaleille sain, kun opiskelutehtävänäni oli haastatella ja tutustua paikallisen kolmannen sektorin kulttuuritoimijaan.  Näin vuoden lopussa ei kovin monia kolmannen sektorin järjestämiä kulttuuritapahtumia järjestetä omalla paikkakunnallani Lapualla, joten etsiessäni tapahtumia naapuripitäjistä, tuli tämä mielenkiintoinen elokuvafestivaali esille.
Valitsimme mieheni kanssa sunnuntaipäivän ohjelmasta ensi-iltaesityksen Isoviha-dokumentti.  Historia kiinnostaa meitä molempia ja historian aihekin on meille pohjalaisille hyvin läheinen.
Varasin liput ennakkoon, sillä aavistin, että Isoviha-dokumentti kiinnostaa ihmisiä. Elokuvasali tulikin täyteen buukatuksi - parisen sataa katsojaa mahtui saliin.

Elokuvateatteri Matin-Tupa on kodikas maalaiskylän teatteri. Tunnelma tässä teatterisalissa oli lämminhenkinen verrattuna moderneimmin sisustettuihin elokuvateattereihin.  Filmiä ja valoa-elokuvafestivaali sopii erinnoimaisesti tähän miljööseen.

Isoviha-dokumentin on ohjannut Juha Rinnekari. Käsikirjoituksen ovat tehneet Juha Rinnekari, Matti Loukola, Manne Heikkilä ja  Sirkku Rinnekari.  Kertojana dokumentissa toimi Manne Heikkilä. Haastattelijana oli toiminut Matti Loukola. Musiikin dokumenttia varten oli säveltänyt Mikko TamminenGrafiikka, värimäärittely & animaatiot olivat  Jussi Pernaan tekemät.  Isoviha-dokumentin tuottajina ovat Juha ja Sirkku Rinnekari.  Dokumentti kesti 80 minuuttia.  Dokumenttia varten oli haastateltu seuraavia henkilöitä. emeritusprofessori Heikki Ylikangas, Professori Kustaa HJ Vilkuna, kirjailija Kalervo Mielty, Risto Knaapi, Eila Tuominen ja Matti Loukola

Isoviha on dokumenttielokuva Suuresta Pohjan Sodasta, Napuen taistelusta ja Suomea kohdanneesta isovihasta.  Dokumentin ajankohtahan on siten 1700-1721.  Napuen taistelusta on tullut kuluneeksi 300 vuotta (19.2.1714). 

Dokumentissa oli erinomaisesti yhdistetty maalauksia, piirroksia, tapahtumapaikkoja nykyisessä muodossa ja graafisia taistelukarttoja. Manne Heikkilän ääni kertojana oli selkeä ja miellyttävä. Haastateltavien henkilöiden osat olivat sopivat pituisia ja he myös kertoivat ja selittivät isovihaan liittyvistä asioista selkeästi. Opin tämän dokumentin avulla huomattavasti enemmän kuin aikoinaan 80-luvun lopussa yläasteella.  Jokaisen pohjalaisen (ja myös muun Suomen) yläkoululaisen soisi näkevän tämän dokumentin - nykynuoriin tälläinen dokumenttitapa varmasti uppoaa paremmin kuin pelkkä opettajan luento ja oppikirjan tekstin lukeminen ja kuvien katseleminen.  Kyllä minä olisin mielelläni yhden historian oppitunnin tälläisen dokumentin katsomiseen kuluttanut omassakin nuoruudessani.  :) 

Mikko Tamminen (tajusin nyt vasta, että hänhän on Setä Tamu :) ) säveltämä musiikki loi juuri oikeanlaisen tunnelman dokumenttiin - sodan jännitystä, julmuutta, siviiliväestöä pelkoa, ikävää, surua ja myös sitä miten kaikesta huolimatta tuon ajan ihmiset jaksoivat jatkaa elämäänsä. 

Isoviha-dokumentin katsominen elokuvateatteriscreeniltä toi oman sävähdyksen tunnelmaan - itsellä, kun ei ole mitään kotiteatteria, niin dvd:ltä kotitöllöstä katsottuna ei varmasti pääse samoihin fiiliksiin. Aion kuitenkin Isoviha-dokumentin ostaa dvd:nä. Sitä saa ostettua joulukuun alusta Isonkyrön Villavintistä   Isovihasta on tehny myös vuonna 1939 fiktiivinen historiallinen draamaelokuva. Olisi mielenkiintoista nähdä myös tämäkin elokuva.

Festivaaleilla oli myös myynnissä Kalervo Mieltyn teoksia: Kovien kokemusten kansaa: elämää Kyrönmaalla isonvihan aikaan (2014) ja Isonkyrön Vanhan kirkon seinämaalaukset (2003). Oma festivaalibudjettini oli minimaalinen, joten en valitettavasti voinut ostaa vielä kirjoja, mutta hankintalistalleni ne ehdottomasti menevät.  
  
Aion jossain vaiheessa lukea muutakin kirjallisuutta isovihasta ja Suuresta Pohjan Sodasta ja Napuen taistelusta.

 Kirjailija Kalervo Mielty, elokuvan ohjaaja ja tuottaja Juha Rinnekari ja Risto Knaapi (pahoittelen kuvan laatua. Kuva otettu pocketkameralla ylärivistä).

Isoviha-dokumentin jälkeen oli pieni keskusteluhetki jossa arvoisa 93-vuotias Risto Knaapi kertoi mielenkiintoisia seikkoja ja ajatuksia dokumentin tiimoilta. 

Filmiä ja valoa-elokuvafestivaali oli hienosti järjestetty tapahtuma.  Ensi vuonna aion uudestaan osallistua yhdeksänsille festareille - odotan innolla, mikä onkaan vuoden 2015 aihe.   



                     Komeita festivaalijulisteita elokuvateatteri Matin-Tuvan seinillä.


Ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua elokuvateatteri Matin-Tuvassa



               Kodikas, lämminhenkinen elokuvateatteri Matin-Tupa Ylistarossa. 

Opiskelutehtäväni oli siis haastatella kolmannen sektorin kulttuuritoimijaa. Haastattelin festivaalijohtaja  Anssi Luomaa sähköpostitse 3.11.2014. Kiitos hänelle avuliaisuudesta! Tässäpä sitten vielä hänen haastattelunsa.

Mistä idea Filmiä ja valoa-elokuvafestivaalitapahtuman järjestämiseen lähti?


Matin-Tupa on pieni elokuvateatteri Ylistarossa (nykyisin Seinäjoen Ylistarossa), jossa perheeni on näyttänyt elokuvia vuodesta 1941. Meillä on oma, maaseudulle sopiva Filmiä ja valoa -elokuvafestivaali, jonka järjestämme tänä vuonna kahdeksannen kerran. Se on nelipäivänen elokuvatapahtuma – yleisön, elokuvantekijöiden ja elokuvien kohtauspaikka. Sen keskustelut ja elokuvat tuottavat uusia ideoita ja mielikuvia. Elokuvahulluina halusimme tutustuttaa katsojat liikkuvan kuvan maailmaan, elokuvalliseen ajatteluun ja tarjota heille kokemuksia, joita ei saa muualta. 

Milloin Elokuvayhdistys Filmiä ja Valoa ry on perustettu? Onko yhdistyksellä muuta toimintaa kuin elokuvafestivaali?


Elokuvayhdistys Filmiä ja valoa ry on perustettu elokuvateatteri Matin-Tuvan salissa keväällä 2007. Elokuvafestivaalin lisäksi yhdistys voi osallistua muiden paikallisten tai maakunnallisten järjestöjen tilaisuuksien järjestelyihin. Yhdistys on Seinäjoen kaupungin kutsumana työryhmässä, jonka tehtävänä on mm. valmistella kaupungin osakeskusten (Ylistaro, Peräseinäjoki) kehittämisasioita.

Mikä on tapahtuman kohderyhmä?


Festivaali syntyy sen pääelokuvien ja -vieraiden ympärille järjestäjän ja muiden paikallisten kulttuuritoimijoiden ideoiden pohjalta.  Festivaaliteema voi yhdistää hyvin erilaisia elokuvia ja yleisöryhmiä.  Elokuvaohjaajat, näyttelijät, käsikirjoittajat, kirjailijat, tuottajat ja elokuvatutkijat tapaavat yleisöä ja osallistuvat keskusteluihin. Pääelokuvien lisäksi festivaalilla voi katsoa ja analysoida Suomessa, muualla Euroopassa ja USA:ssa valmistettuja, normaaliohjelmistosta erottuvia näytelmä-, dokumentti- ja lyhytelokuvia. Klassikko- ja lastenelokuvalla on festivaalilla omat paikansa. Festivaalin elokuvat voivat saada tutkimuksen alle sellaista paikallis- ja maakuntahistoriaa, jota ei ole vielä dokumentoitu. Osa festivaalin elokuvista liittyy päivänpolttaviin, nykyajan tai historian tapahtumiin ja henkilöihin. Yleisökyselyissä on eniten toivottu, että esittäisimme festivaaleilla Etelä-Pohjanmaan ja Suomen historiaan liittyviä elokuvia.

Paljonko henkilökuntaa on tapahtumassa ja mitkä ovat heidän roolinsa? 



Yhdistyksellä ei ole palkattua henkilökuntaa. Järjestämme Filmiä ja valoa -elokuvafestivaalin Matin-Tuvan henkilökunnan tiedoilla, taidoilla, ahkeruudella, elokuvahulluudella, talkoilla. Siihen kuuluvat:
-    festivaalijohtaja, joka mm. valitsee festivaaliohjelmiston ja houkuttelee festivaalivieraat Ylistaroon. Festivaalihengen luoja ja ylläpitäjä.
-      sihteeri 1, joka vastaa kirjeenvaihdosta, markkinoinnista, painotuotteiden ulkoasusta, lippuvarauksista, Matin-Tuvan esitystekniikasta ja aulatilojen ”festivaalisisustuksesta”
-       sihteeri 2, joka vastaa talousasioista, vieraiden vastaanotosta ja avustamisesta
-    sihteeri 3, joka vastaa yleisön aulapalveluista, lipunmyynnistä, festivaalin aikataulusta eli siitä, että elokuvat, esitelmät ja keskustelut alkavat ja päättyvät ajallaan
-      kaksi koneenhoitajaa, jotka vastaavat elokuvien (digi, 35 mm filmi, 16 mm filmi, dvd) esittämisestä ja palvelevat yleisöä paikannäyttäjinä, toinen koneenhoitajista valokuvaa festivaalin tapahtumat
-        kahvionpitäjä
-        kolme rakennusmiestä, jotka vastaavat tarvittavista rakennelmista ennen festaria, sen aikana ja niiden purkamisesta
-         yhdistyksen taloudenhoitaja, joka huolehtii avustusten ja niiden maksatusten hakemisesta
-  autonkuljettaja, joka huolehtii siitä, että vieraat ovat ajoissa festivaalipaikalla, junassa ja majapaikoissaan, kuljetusten välillä hän palvelee yleisöä aulassa
-         nuorisoryhmä 1 ja 2, jotka toimivat paikannäyttäjinä, siivoajina, lähetteinä, apulaisina
-         asiantuntija, joka toimittaa festivaalin ohjelmakirjan

   Millainen on tapahtuman budjetti ja miten se on rahoitettu?

Vuosina 2012–2013 tapahtuman menot olivat noin 14 500 € ja tulot noin 15 000 €. Kuluvan vuoden menoiksi on arvioitu 15 000 €. Festivaalin järjestämiseen on eri vuosina saatu avustusta Seinäjoen kulttuurilautakunnalta, Ylistaron asukaslautakunnalta, Taiteen edistämiskeskukselta / elokuvataidetoimikunnalta, Suomen kulttuurirahastolta / Etelä-Pohjanmaan rahastolta, Alfred Kordelinin rahastolta ja toimintatukea Suomen elokuvasäätiöltä. Avustukset on käytetty festivaalin markkinointiin, vieraiden matka- ja majoituskuluihin.  Edellä kerrotulla talkootyöllä on festivaalin järjestelyissä suuri merkitys.


Millaisten tahojen kanssa tehdään yhteistyötä? 

Elovien tekijät, levittäjät, järjestöt, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, maakunnalliset kulttuuritoimijat, muiden elokuvafestivaalien järjestäjät, Seinäjoen kaupungin kulttuuripalvelut, Seinäjoen kaupungin nuorisotoimi, Ylistaron yläkoulu ja lukio, Ilkka, Pohjalainen, Pohjankyrö, YLE Pohjanmaa, Seinäoen Sanomat, Ylistaron Asevelikuoro, Seinäjoen kaupunginorkesteri, Seinäjoen kirjasto ovat eri vuosina olleet yhteistyötahojamme.

Millainen on ollut tapahtuman kävijämäärä ja mitä arvioitte olevan kävijämäärän tulevaan tapahtumaan?


Festivaalin elokuvanäytöksissä on vuosittain käynyt 800–1000 katsojaa (myydyt liput, kutsuvierasliput, ilmaisnäytökset). Elokuvakohtainen katsojamäärä on vaihdellut 440 katsojasta yhteen katsojaan. Odotamme kahdeksannen elokuvafestivaalin elokuviin 700 katsojaa.

Miten tapahtuman tiedoitus ja markkinointi hoidetaan?


Markkinoimme Matin-Tupaa pitkäjänteisesti nykyaikaisena ensi-iltateatterina, jonka tapahtumista ja elokuvista katsoja saa ajatuksia, kokemuksia ja mielikuvia. Pidämme yllä kauan toimineen elokuvateatterin lumoa ja sen kokoelmia, joita ei ole muualla. Korostamme, että elokuva on tarkoitettu elokuvateatterissa katsottavaksi. Filmiä ja valoa -elokuvafestivaali antaa elokuville, Matin-Tuvalle ja Ylistarolle maakunnallista ja valtakunnallista näkyvyyttä. Festivaalin suunnitteluvaiheessa markkinointi kohdistuu elokuva- ja muiden kulttuurialojen toimijoille, joita aiomme festivaalivieraiksi kutsua. Ohjelmiston ja vieraiden varmistuttua markkinointi laajenee mahdollisille kohderyhmille ja suurelle yleisölle. Festivaalin teemat, tarkoitukset, vieraat ja elokuvat ovat markkinoinnin kulmakiviä.  Omat internet- ja Facebook-sivut, paikallis- ja maakuntalehtien painetut ja sähköiset sivut, suoramainokset, omat banderollit, elokuvajulisteet, lahjakortit, yleisökyselyt ja -keskustelut ja ”puskaradio” ovat markkinointivälineitämme. Markkinoinnin rinnalla valmistelemme festivaalia niin, että se on mediassa uutinen. Markkinointityöt hoidamme pääosin omin voimin.

Tänä vuonna on jo 8. Filmiä ja valoa-elokuvafestivaali, millainen tulevaisuus tapahtumalla on? Uskotteko, että tapahtumaa järjestetään tulevaisuudessakin, 10-vuotisjuhlafestivaali, 15-vuotisjuhlafestivaali? 


Uskomme, että Filmiä ja valoa -elokuvafestivaalilla on tulevaisuudessakin yleisölle annettavaa ja sanottavaa. Siinä hengessä aiomme 10- ja 15-vuotisjuhlafestivaalitin pitää.







 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti