tiistai 2. joulukuuta 2014

Hiihtävä hautaustoimisto

Kauhavan kirjaston syksyn lukupiirin viimeinen kirja oli Lasse Lehtisen Hiihtävä hautaustoimisto.  Teoksen alussa Lehtinen kertoi, miten tarinan idea on lähtöisin Arto Paasilinnalta, hänen ystävältään, joka ei enää itse kirjoita.

Ensimäisiä sivuja lukiessani ajattelin, että voi kauheata, voinko tälläistä kirjaa lukea - olenko niin perinteisiin kangistunut, etten voisi hautajaisista ajatella toisinkin.  Pelkäsin, että kirjassa "irvaillaan" ilkeästi kuolemalla ja hautajaisilla.  Mutta Diplomi-insinööri Arvo P. Hippi ja ammattiautoilija Jari-Pekka Pirinen olivat mukavan lempeitä ihmisiä, jotka keksivät hyvän idean.  He eivät ruvenneet huijareiksi, vaan heillä oli lakimies palkattuna ja samoin kaikki muutkin viralliset asiat hoidettiin kunnolla.  Jokaiseen tarinaan ja ihmiseen, joka tarvitsi Suomen Loppusijoitus Oy:n palveluja liittyi jokin ajankohtainen, yhteiskunnallinenkin asia, jolle ironisoitiin aika lempeästi.  Tarinat hymyilyttivät ja toisinaan naurahdinkin, mutta tarinat myös koskettivat.  Mietin voisiko oikeasti tehdä hyvinkin erilaisia hautajaisjärjestelyjä -  olisiko se perinteinen hautausmaa sittenkään aina jokaiselle se sopivin hautauspaikka.

Lukupiirissä keskustelimme hautajaisista ja kuolemasta -  ilta oli hyvin tunnerikas, iloa, surua, hämmästystä, närkästystä ja koskettavia tarinoita kuulimme toisiltamme.

Tämä oli minulle ensimmäinen Lasse Lehtisen kirja.  Voisin lukea häneltä toisenkin kirjan, vaikka tämä Hiihtävä hautaustoimisto ei yltänytkään lempikirjoihini.  Arto Paasilinnan teoksia en ole yhtäkään lukenut, elokuvat hänen teoksistaa kylläkin olen katsonut ja niistä olen tykännyt.

Hiihtävä hautaustoimisto-teos sanotaan  olevan veijariromaani. Kirjallisuuden sanakirjassa (Hosiasiluoma, WSOY, 2003) sanotaan:
"Seikkailuromaani, jossa kuvataan usein omaelämäkerrallisessa muodossa kuvitellun tai todella eläneen henkilön kirjavia seikkailuja, vastoinkäymisiä ja urotekoja monesti parodiseen tai satiirisee tyyliin; pikareskiromaani. Veijariromaaneissa on yleistä purevan kriittisen kuvan antaminen ajan  tavoista ja yhteiskunnallisista oloista. Esitystapa on yleensä episodimainen; usein tarinan rungon muodostaa matkanteon kuvaus. "

Mietin olenko varsinaisia veijariromaaneitakaan aikaisemmin lukenut... ehkä tämä kirjallisuuden laji ei ole ihan sitä minuun uppoavaan tai sitten olen vain luullut näin :) Katsoin kirjaston verkkokirjaston ja Kirjasampon kautta veijariromaaneja.  Saattaisin lukea Jorma Ranivaaran Taivaanrannan rakentaja (WSOY, 1986).

Lasse Lehtinen kuvaa hyvinkin tarkasti eri maiden tapahtumia ja millainen jokin esine tai laite on - ehkä hän itse on näissä kuvatuissa maissa vieraillut ja on varmasti ottanut selvää mm. kuumailmapallon toiminnasta, ellei jopa itse ole sellaisella matkustanut.

Lasse Lehtinen: Hiihtävä hautaustoimisto, Paasilinna, 2013
Mistä hankittu: lainattu lukupiirikirjana Kauhavan kaupunginkirjastosta Jalasjärven kunnankirjaston kautta

Hiihtävästä hautaustoimista on blogissaan kirjoittanut:

Äärellä avoimen maan




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti