maanantai 15. kesäkuuta 2015

Kirjastopäivät Seinäjoki 11.6.2015 Toinen päivä

Torstaina oli kolme eri ohjelmaa päällekäin. Piti tovin tuumailla, että mihin sitä nyt osallistuu, kun kaikki luennot kiinnostivia. Ilmeisesti materiaalit voi lukea kirjastopaivat2015.com-sivulta niidenkin osalta, mihin en voinut osallistua.

Valitsin koko päiväksi saman auditorion aiheella Lukeminen ja uudet lukutavat.  Ensimmäisen Kirjailijapuheenvuoron piti Tommi Liimatta. Kirjallisuus/musiikkisivistyksessäni oli jälleen nimiaukko. Absoluuttinen Nollapiste sentään oli tuttu nimi.  (muistiani kuitenkin on virkistettävä, joten kuuntelen AN:n videoita tässä samalla). Tommi Liimatta ihastuttavan erinomainen vakailmeinen ironis-huumorinenkin puhetyyli vei mennessään.  Kameralainauspelko ja kirjastotyöläisen kuvaus oli hulvatonta.  Oli mielenkiintoista kuulla artistin biisien tekemisestä ja kirjailijan teoksista - Jeppis menee lukulistalle (olihan tuo kirjankansi tutunnäköinen). Samaan ikäluokkaan kuuluvana levyjen kopiominen kasetille oli tuttu juttu - kaikkea sitä ihmisen päähän pälkähtää kameralainauksen ominaisuuksista, älppäreiden pinnasta voisi lukea, kuka on sen kopioinut kasetille :D  Tentunhajuinen kirjastonhoitaja sai moninaisia assosiaatioita :)

Monilukutaito ja lukeminen verkkotekstien avulla-aiheesta tutkijapuheenvuoron piti FT Kaisa Leino.


Monilukutaito
-taito hankkia, tulkita, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla
-kirjoitettu, puhuttu, painettu, audiovisuaalinen, digitaalinen

Mistä nykyisin tieto ensisijaisesti hankitaan? Googlesta. Itse kirjastoalan opiskelijanakin monesti kirjoitan ensin googlen perushakuun sanan tai sanoja, ellen tiedä jotakin suoraa nettisivua mistä hakea ko.  tietoa.  Toinen tiedonhakupaikka saattaa olla Facebook (sivut, ryhmät, kaverit). Kysytään sivun/ryhmän jäseniltä tietoa tai Facebook-kavereilta. 

Miten tulkita tietoa? Osaanko kieltä vai täytyykö minun kääntää tieto omalle kielelleni? Onko tiedon muoto/teksti sellaista, jonka ymmärrän (käsitteet, kuviot jne.)?

Miten yhdistän tiedon/tiedot?  Osaanko muodostaa tiedosta kokonaisuuksia etsiessäni, lukiessani, kuunnellessani eri lähteistä tiedon jyväsiä?

Miten muokata tietoa?  Tiedon muokkaaminen omaan tarpeeseen tai omalle ymmärtämiselle sopivaan muotoon.

Miten osaan tuottaa itse tietoa?  Kirjoittamalla, kuvaamalla, puhumalla, piirtämällä jne.

Miten osaan esittää tiedon?  Tiedon esittäminen ymmärrettävällä tavalla toiselle on hyvin haasteellista. Jokin itselle itsestäänselvä asia/käsite voi olla toiselle tuntematon.  Esitystapa voi herpaannuttaa kuulijan/katsojan  muihin ajatuksiin tai hyvin onnistuessaan se on vuorovaikutusta.

Miten arvioida tietoa? Onko tämä relevanttia tietoa? Onko tämä oikeata tietoa vai virheellistä? Miten suhtaudun toisenlaiseen näkökantaan kuin omani?

Kriittinen ajattelu

-ajattelun joustavuus ja mielen avoimuus
-aiempien käsitysten, uskomusten ja oletusten hylkääminen
-luova ajattelu
-refleksiivisyys
(lähde)

Monilukutaito ja kriitinen ajattelu ovat nykyajan tärkeitä oppimistaitoja - niitä on hyvä opetella jokaisen ikään katsomatta.

Monimuotoisen kulttuurin ymmärtäminen eri viestinnän muodoilla. 
Unescon kulttuurista moninaisuutta koskeva yleismaailmallinen julistus (2001):
-sitoutua toteuttamaan kaikilta osin ihmisoikeuden ja perusvapaudet
-palauttaa mieleen Unescon perussäännön: ”että ihmisarvo vaatii kulttuurin levittämistä ja ihmiskunnan kasvattamista oikeudenmukaisuuteen, vapauteen ja rauhaan, mikä pyhä velvollisuus kaikkien kansojen on täytettävä toisiaan auttaen” ”sellaisten kansainvälisten sopimusten solmimista, jotka osoittautuvat tarpeellisiksi sanan tai kuvan välityksellä helpottamaan aatteiden vapaata vaihtoa”
-viitaten Unescon kansainvälisiin asiakirjoihin
-vahvistaen, että kulttuuria tulisi pitää yhteiskunnalle tai yhteiskuntaryhmälle ominaisten henkisten, aineellisten, älyllisten ja tunne-elämän piirteiden joukkona ja että siihen kuuluvat taiteen ja kirjallisuuden lisäksi elämäntavat, yhteiselon muodot, arvojärjestelmät, perinteet ja uskomukset
- pannen merkille, että kulttuuri on keskeisellä sijalla identiteetistä, sosiaalisesta yhteenkuuluvaisuuden tunteesta ja tietoon perustuvan talouden kehittymisestä parhaillaan käytävissä keskusteluissa
- vahvistaen, että kulttuurisen moninaisuuden kunnioittaminen, suvaitsevaisuus, vuoropuhelu ja yhteistyö vastavuoroisen luottamuksen ja ymmärryksen ilmapiirissä ovat parhaita kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takeita
- pyrkien voimakkaampaan solidaarisuuteen, joka perustuu kulttuurisen moninaisuuden tunnustamiseen, tietoisuuteen ihmiskunnan yhtenäisyydestä sekä kulttuurien vuorovaikutuksen kehittymiseen
- katsoen, että vaikka globalisaatio, jota tieto- ja viestintätekniikan nopea kehitys edistää, on haaste kulttuurien moninaisuudelle, se synnyttää mahdollisuuden uudenlaiseen vuoropuheluun kulttuurien ja sivilisaatioiden välillä
(julistus)

Uuden lukutaidon ulottuvuudet
-täydentää
-tekniset taidot
-multimodaalisuus
-intertekstuaalisuus
-situationaalisuus ja kontekstuaalisuus
-monikulttuurisuus
-kuluttaja/tuottaja
-sosiaalisuus, interaktiivisuus
-anonyymius vs. itsestä kertominen
-etsiminen, arvioiminen, tulkitseminen
-netiikka
-kriittinen ajatteleminen

Kriittinen lukutaito
-kyselevä
-kyseenalaistava
-uudet näkökulmat
-vaihtoehtoiset esitystavat

Kaisa Leinon mukaan kaunokirjallisen tekstin lukeminen, ymmärtäminen ja tulkitseminen on yhtä tärkeätä kuin tietotekstin tai verkkotekstin - eri tekstimuodot tukevat toisiansa ja rikastuttaa kielenkäyttöä.

Kahvitauolla tarjottin Starbucksin Cappucino - ei tullut tämänkään tuotteen myötä teenjuojasta kahvinlitkijää...  liian kahvista oli mun makuun. Axiellin miesten suklaasuukko pelasti makuelämyksen. :) Kävimme yläkerrassa tutustumassa Hanke- ja posternäyttelyyn.  Mahtavia ja mielenkiintoisia postereita olivat tehneet. Pitää käydä netissä tarkemmin tutustumassa noihin hankkeisiin.

Tauon jälkeen piti suunnittelija Jaakko Tiinanen puheenvuoron Yleisten kirjaston saavutettavuussuosituksesta. Olinkin tuohon suositukseen tutustunut ennakkoon netissä.
Tulevaisuus näyttää miten tuota suositusta käytännössä kirjastoissa toteutetaan.

Kerhosta lukukipinä-aiheesta kertoi lukukerhokoordinaattori Sara Tuisku.

Lukuisia kerhoja Etelä-Pohjanmaalle 2014-2015-hankkeella on ollut myös blogi. Toivottavasti lukukerhot vielä jatkuvat hankkeen jälkeenkin.

Maahanmuuttajien lukeminen-aiheesta kertoi lehtori Juli-Anna Aerila.

"Every Child Ready To Read"
-puhumalla
-laulamalla
-lukemalla
-kirjoittamalla
-leikkimällä

Eläytyvää ääneenlukua suomen kielellä ja omalla äidinkielellä. Lukemaan oppimiseen auttaa ääneenlukeminen.

Neljä näkökulmaa
-lukutaito ja lukemisen merkitys
-kirjallisuusvalinnat
-monikulttuurinen kirjallisuus
-Ruotsin mallin helppolukuiset kirjat

Maahanmuuttajalapsien suomenkielisen kirjallisuuden suosikkikirjoja ovat Risto Räppääjät. He haluavat lukea samoja kirjoja kuin muut. Selkokirjoja tehtäessä olisi tämä huomioitava.

Tekstien avaaminen on tärkeätä - ymmärrät mistä kerrotaan. Lukuteatteritoimintaa on järjestetty Järvenpää Teatterin toimesta kirjastossa.   Suullinen keskustelu kirjan tekstistä ja tarinasta auttaa asian sisäistämisessä. Itsearviointia ja reflektoinnin harjaannuttamista.  Toiminnallisia tehtäviä ja ryhmässä toimimista.

Maahanmuuttajan itse kirjoittamia kirjoja Suomessa ei löydy juuri ollenkaan lasten- ja nuortenkirjoista. Toivottavasti tulevaisuuden lasten- ja nuortenkirjailijoista heitäkin löytynee. Löysin Kiiltomadon artikkelin Muuttavatko maahanmuuttajat suomalaisen kirjallisuuden? Artikkelin on kirjoittanut kirjallisuudentutkija Eila Rantonen.

Lounastauolla kävin opiskelukaverieni kanssa tutustumassa Seinäjoen kaupunginkirjaston uuteen kirjastoauto Iloon. Onhan nuo kuorma-automalliset kirjastoautot hienoja.  Likat sai mut houkuteltua kirjastoauton ratin taaksekin - kyllähän oli muhkea penkki ja sopivan kokoonen ratti!  Ja hienot, käytännölliset tilat.




Eijan kanssa käytiin vielä korkeakoulukirjastossa ennenkuin kävelimme kaupungille Pikku Paussiin lounaalle. Siinähän se aika sitten meni, etten ehtinyt sitä näyttelyaluetta taaskaan käymään läpi...

Kaunokirjallsuutta mobiilin avulla-aiheesta kertoi äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Hanna Naalisvaara Laanilan lukiosta Oulusta.

He ovat siirtyneet pääasiassa paperikirjoista e-kirjoihin. Muutama oppilas oli halunnut lukea kirjan paperiversiona. He olivat lukeneet esimerkiksi Kiven Seitsemän veljestä luku kerralla (viikko aikaa lukea) ja perjantaina oli sitten ollu tehtäviä ja keskusteluja tuosta luvusta.

Lukiolaiset olivat päässeet Otavan luekirja-fi:n pilottihankkeeseen, jossa he saivat ilmaiskoodin ja pääsyn kaikki palvelun aineistoon. Oppilaat olivat saanet itse valita lukemansa kirjan. Yhtenä vuonna aiheena oli ollut "kohahduttava teos" ja pojista suurin osa oli valinnut Fifty Shades of Grey-kirjan. Olisipa ollut mielenkiintoista lukea, mitä pojat ovat olleet mieltä kirjasta. 

Kirjoista sai keskustella suljetuss Facebook-ryhmässä. Keskustelua käytiin sekä kirjan lukemsen aikana että sen jälkeen, kun kirja oli kokonaisuudessa luettu.

Uusia juttuja tuli vastaan, kuten tämä Padlet.  Kävin sinne kirjautumassa ja varmasti opiskeluissani tuotakin jollakin tavalla käytän. 

Kahootia käyttämistä taidan opetella poikani kanssa myöhemmin - kivoja kysymyspelejä kirjallisuudestakin löytyi. :)  Omia kysymyksiä voi tehdä täältä get.kahoot

Monia muitakin appseja mainittiin kuten Morfo, iMovie, Strip Designer, iBooks, Book Creator, Explain Everything

Kokeilin myös ThingLinkiä - senkin käyttöä tarvii opetella ja hiukan miettiä, että mihin mä sitä käytän ja tarvitsen. 

Tablet ja oppiminen-aiheesta kertoi johtava rehtori KT Mikko Ripatti Savonlinnan normaalikoulusta.

Savonlinnan normaalikoulussa hyödynnetään tabletietokoneita opetuksessa. On siirrytty opetusteknologiasta oppimisteknologiaan. Kuluttajakeskeisestä tuottajakeskeiseen pedagogiikkaan. Ovatko oppilaat tyhjän työkirjan täyttäjiä vai oppimaan oppimisen taitajia? Ehdottomasti on tarkoitus tulla enemmän oppimisen taitajaksi kuin tehtävien täyttäjäksi tai asioiden ulkoa opettelijaksi. Oppikirjoista on siirrytty oppimista tukeviin sovelluksiin.  Oppilaan/ryhmän tiedon rakentaminen, konstruointi, artefakti. Tutkivaa oppimista ja projektityöskentelyä. Oppiainerajat ylittävää oppimista. 

Seuraavilla taukokahveilla oli tarjolla myös teetä :) ja pientä makeapalaa. Puolisen tuntia vierahti rupatellessa - en ehtiny näyttelyaluelle ollenkaan. 

Kirja internetin tai pelin osana-aiheesta kertoi vanhempi tutkija Harri Ketamo Satakunnan ammattikorkeakoulusta.


Paljon on vielä kaikeanlaista itselle uutta kirjastomaailmassa, esimerkiksi älyhylly. Itselleni ohjelmointi/koodaus tuntuvat liian monimutkaisilta - ehkä olen vain ennakkoluuloinen oman oppimisen ja ymmärtämisen kanssa. 


 Kirjastoseikkailu-pelin pelaamista Luvian kirjastossa 2014.

Mediataikuri-hanke-aiheesta kertoi Lea Kuusirati

Helsingin kaupunginkirjasto koordinoi Mediataikuri-hanketta. Yhteistyökumppaneita ovat Tampereen kaupunginkirjasto, Tampereen yliopisto, Helsingin varhaiskasvatusvirasto ja Sarjakuvakeskus. Mediataikuri-peli on tulossa kirjastot.fi-sivustolle syksyllä 2015. Mediataikuri-pelin esikuvana on Pirkanmaan kirjastojen (PIKI)  Kirjatti.  Kokeilin sitä itsekin pelata ja se vaikutti hauskalta ja informatiiviselta kirjastopeliltä.

Mobiililaitteet ja mobiilitehtävät-aiheesta kertoi informaatikko Elina Kauppila Oulun kaupunginkirjastosta.

Oulun kaupunginkirjaston kirjastoreitti.fi-sivuston kautta pääsee tekevää tiedonhakutehtäviä, jotka on mobiilitehtäviä.  Tehtävien avulla voi harjoitella tiedonhakua kirjastossa.  Ohjelma on avoimen koodin alainen, joten sen voi saada mihin tahansa kirjastoon (ohjelmojalle maksetaan hänen osoittamansa korvaus). 



Eskarilaisille on Lukuhöperö-passi
-kirjalista
-kirjoihin liittyvät tehtävät (paperitehtävät, ilmeisesti ei ole mobiilitehtävä-vaihtoehtoa? )
-ohjeet lapsille ja vanhemmille
-kaksi erillistä kirjapassia ja kunniakirjaa

Alakoululaisille
-ekaluokkalaisille kirjastovierailu
-kolmasluokkalaisille kirjavinkkaus
-vitosluokkalaisille tiedonhaku

Käytetäänkö näissä apuna myös tabletteja tai lasten omia älykännyköitä?

Yläkoulu
-seiskaluokkalaisille tiedonhaku 
-kirjavinkkausta myös muillekin yläkoululaisille

Lukio
-kirjastovierailua sisältää tiedonhakua

Mobiilisuunnistus-aiheesta kertoi kirjastovirkailija Antti Impivaara Turun kaupunginkirjastosta.

Hidden Stories-kirjastopeli on tulossa pelattavaksi Varsinais-Suomen kirjastoihin. Peli saattaa myös tulla myyntiin playstoreen, josta sen voi ostaa omaan kännykkään ilmeisesti? Olen aika vihreä näiden pelikuvioiden kanssa.  Peli vaikutti tosi mielenkiintoiselta ja minäkin voisin sitä innostua pelaamaan.  :) Pelillä olisi tarkoitus saada houkuteltua käyttämään esimerkiksi nuori (pelaaja)poika kirjaston palveluja ja kirjaston tiloja.  

Minun Kirjastopäivät päättyivät tähän, ajelin jälleen kotia kohti, jossa perheeni minua odotti. :) Kirjastoseuran kokous ja illanvietto sai jäädä nyt väliin. :)















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti