tiistai 22. syyskuuta 2015

Kevään musta valo


Joskus on hyvä luulla kirjaa joksikin muuksi - sen myötä voi avautua uusi kirjamaailma, johon et ole vielä rohjennut lukemalla tarttua.  Näytelmiä olen katsonut televisiosta, dvd:ltä,  kaupunginteattereissa, kesäteattereissa, harrastajateattereissa,  omien lasten joulujuhlissa ja toki sitä alakoululaisena muutamassa näytelmässä itsekin näytteli.  Luulin siis tätä teosta nopeasti vilkaisemalla runoteokseksi, mutta tarkemmin kotona kirjaston poistokirjapinoani katsellessa huomasin kirjastoluokaksi 83.2 eli suomenkieliset näytelmät.  Ensin meinasin kirjan laittaa lukematta sivuun, mutta ajattelin, että miksipä en siihen tutustuisi, kun teoksen olin kotiin kantanut.

Olen luullut, että näytelmien lukeminen olisi vaikeata ja raskasta pitkien dialogien takia. Aluksi häiritisi "lukea" dialogin sanojan nimi itselle, mutta näytelmän edetessä siihen tottui, eikä enää huomannutkaan niitä lukevansa, vaan eläytyi kuvittelemaan näytelmän miljöötä ja henkilöitä.

Kevään musta valo tapahtuu Suomen syrjäsaloilla, keskellä Maailman sydäntä, kuten teoksen nimiösivulla mainitaan.  Näytelmässä on kymmenen kohtausta. Henkilöitä ovat: Ale, pienviljelijä; Martta, hänen vaimonsa; Juhani ja Eero, heidän poikiaan; Raja-Antti, rajavartija; Raija, hänen vaimonsa sekä Vieras.

Mielikuvissani asettauduin Kainuun syrjäseuduille.  Näytelmässä kuvataan Alen ja Martan suhdetta poikiinsa Juhaniin ja Eeroon sekä Raja-Antin ja Raijan parisuhdetta, johon Juhanikin kietoutuu. Vieraan repliikit ovat kalevalatyyliset - kuka on tuo vieras, joka tulkitsee muiden henkilöiden ajatuksia

Pirkko Kurikka on kirjoittanut muitakin näytelmiä -  taidanpa kulkeutua kirjastojen näytelmäkirjahyllylle lainaamaan muitankin näytelmäteoksia. Näytelmäteoksien myötä tulee paremmin tutuksi näytelmän kirjoittajatkin.
Hiidenkivi-lehdessä 6/2009 on hänestä artikkeli - jo lakkautettu, erinomainen aikakauslehti. 

Pirkko Kurikka: Kevään musta valo, Kustannus Oy Teatteri, 1982
Mistä hankittu: poistokirja kirjastosta

maanantai 21. syyskuuta 2015

Neljätoista hallitsijaa


Pelastin pinon runoteoksia kirjaston poistokirjoista. Paavo Haavikon Neljätoista hallitsijaa on yksi niistä.  En olekaan aikaisemmin lukenut Haavikon teoksia.  Henkilönä hän on toki melko tuttu lehtiartikkeleiden myötä ja muistan 1990-luvulta hänen teoksen Kyllä se siitä tai sitten ei, jota lainattiin kirjastosta hyvin paljon.

"Neljätoista hallitsijaa-runoteoksen nimi viittaa 1000-luvulla eläneen  bysanttilaisen oppineen  ja poliitikon Mikael Pselloksen Bysantin hallitsijoiden vaiheita kuvailevaan kronikkaan, sen erääseen jaksoon. Keisarinna Teodora on kuollut ja Mikael  VI ottaa vallan . Hänen toimintansa johtaa valtakunnan täydelliseen kaaokseen. Valta siirtyy Isaak Komnenokselle, joka ensimmäisenä kysyy kenestä seuraava keisari tehdään. Kokoelman viidestoista ja viimeinen laulu jättää Komnenoksen valtansa alkuun. Tarina päättyy, mutta historia on jatkunut. Komnenoksen hallitsijasuvun aikana menetettiin alueita ja valtakunta rappeutui; kirjallisuus sitä vastoin kukoisti." (teksti kirjan kannen etuliepeestä)

Bysantin historiaan heräsi kiinnostus Haavikon runoteoksen myötä. John Haldon: Bysantin historia (Gaudeamus, 2000) vaikuttaa kattavalta teokselta.


Neljätoista hallitsijaa-runoteoksessa on viisitoista laulua.  Proosarunous on minulle vieraampaa. Olen tähän asti jättänyt kirjaston runohyllyyn tämän kaltaiset runoteokset. Haavikon teoksen myötä rohkenen tutustua enemmänkin proosarunouteen - jälleen on yksi kirjallisuuden ennakkoluulo selätetty.

Ensimmäisen laulun ensiriveiltä lähtien: "Hyvin yksinkertaisesti sanon sinulle hyvästi, runotar" teos vei minut bysanttilaiseen maailmaan.  Voisin jopa itse lausua tämän Ensimmäisen laulun ja olisi vaikuttavaa nähdä runoesitys koko teoksesta.

Jokin tässä hallitsijoiden vallassa ja politikoinnissa kiehtoo, vaikka en mielestäni ole innokas nykypolitiikan ja vallanpitäjien asioiden seuraaja.

Haavikon tekstiin jää vielä paljon tulkittavaa - seuraavilla lukukerroilla avautuu uusia oivalluksia rivien välistä.

Paavo Haavikko: Neljätoista hallitsijaa, Otava, 1970
Päällys: Markku Reunanen
Mistä hankittu: poistokirja kirjastosta

tiistai 8. syyskuuta 2015

Kansainvälisenä lukutaidon päivänä






Tänään on vietetty jälleen kansainvälistä lukutaitopäivää.  Tänään alkoi myös Suomen Pakolaisavun Lahjoita lukutaito-kampanja  Lukutaitokampanja haastaa meidät mahdollistamaan lukutaitokoulutuksen vähintään 450 pakolaiselle. Olen mukana tässä Lahjoita lukutaito-mesenaatti-kampanjassa.  Lukutaito on arvokas taito päästä sisälle tarinoiden ihmeelliseen maailmaan. Se luo taidon ymmärtää informatiivista tekstiä.  Lukutaito auttaa oppimaan erilaisia asioita ja se auttaa ymmärtämään erilaisia ihmisiä ympäri maailman.

Osallistuin myös tänään #minäkinluen -mielenilmaukseen Kauhavan kirjastossa, jossa olen viimeistä viikkoa suorittamassa kirjastoalan opintojen yleistä työharjoittelua.  Pilvinen päivä soi meille lukuhetken verran auringonpaistetta ja hiukset tuulessa hulmuten luimme kirjoja - kirjaston väki ja asiakkaat.  Itse valitsin lukuvälineeksi kirjaston tabletin (omakin tabletti oli mukana, mutta tekniikka petti juuri tänään, vaikka eilen kaikki toimi hyvin).


Eilen alkoi Koko kansa lukee - e-kirjakamppanja.  Kampanja kestää syyskuun loppuun saakka. Kampanjan aikana kirjastojen kautta on mahdollista lukea Tommi Kinnusen Neljäntienristeys tai Kaj Korkea-ahon Gräset mörkare på andra sidan.  Näiden kahden e-kirjan lisäksi tai vaihtoehtona voi lukea muitakin teoksia oman kirjaston e-kirjavalikoimasta tai ostaa e-kirjaverkkokaupoista e-kirjan itselleen.  Minulla on yksi e-kirja saatuna kirjailijalta, joten nyt on hyvä motivaatio vihdoin lukea sekin - toivottavasti, saan tablettini toimimaan, sillä läppäriltä lukeminen ei innosta.