torstai 31. joulukuuta 2015

Vanhan tapulin takaa

Se miten jonkun kirjailijan teoksiin päätyy, on toisinaan monen syyn ja seurauksen sattuma. Aukusti Oravalan kirjoja lainasin joululoman ajaksi Lapuan kaupunginkirjastosta. Kirjat ovat melko vanhoja ja eivät nykyään kovin suosittuja, joten ne löytyivät varastosta.

Eräs työnhakuilmoitus, työhaastattelu, työhön valitseminen johtivat minut jälleen Herättäjä-yhdistyksen kustantamien kirjojen äärelle.  Sieltä laitoin muistiin useammankin kirjan  Kristilliset kirjat-tauluun Pinterestissäni. Toki olen aikaisemminkin tykännyt lukea uskonnollisia kirjoja, niin romaaneja kuin tietokirjallisuutta.  Yksi Herättäjä-yhdistyksen kustantamista kirjoista on Riitta Karvosen kirjoittama Aukusti Oravala: kirjailijapapin muotokuva (2015). Elämäkerrat ovat suosikkikirjallisuuttani, vaikka viime aikoina en ole ehtinyt niitä lukemaan montaa. Ennenkuin aion tämän elämäkerran lukea, haluan tutustua Aukusti Oravalan omiin teoksiin.

Ensimmäinen novellikokoelma Vanhan Tapulin takaa tuli luettua parissa illassa ennen joulua (tai myöhäisyössä, kun iltatorkut töiden jälkeen herättivät puolen yön jälkeen :) )

Novellit on julkaistu 1926. Katsoin wikipediasta millainen oli tuo vuosi Suomessa. Suojeluskuntajärjestön viikkolehti Hakkapeliitta alkoi ilmestyä. Naiset saivat Suomessa täydet oikeudet päästä kaikkiin valtion virkoihin lukuun ottamatta puolustuslaitosta ja kirkkoa. Suomen Yleisradio perustettiin.  Markus-sedän ensimmäinen lastentunti radioitiin. Sosiaaliministeri Miina Sillanpäästä tuli Suomen ensimmäinen naisministeri.

Novelleja on kahdeksan: Pappi, Pappiparka, Häät, Lukusilla, Kotiseudulla, Saarnamies, Hautajaiset ja Mielialoja. Kirjan teksti on vanhahtavaa ja sen ajan mukaista uskonnollista kuvausta herännäisyydestä. Aukusti Oravala kuvaa novelleissaan myös ympäristöä ja ihmisiä - tähän hetkeen kuvaukset ovat lämpimän nostalgisia, vaikka olosuhteet eivät ole aina olleet tuohon aikaan kovin lämpimät.

Osa novellien tapahtumista on kuvausta Pohjanmaalta, erityisesti Nurmosta ja Lapualta - olihan Aukusti Oravalan ensimmäinen papin paikka täällä Lapualla.  En osannut ominpäin yhdistää paikkoja varmasti, mutta löysin Vihdin museon henkilögallerian esittelyistä tietoa.

Vanhan tapulin takaa-novellit olivat minulle tähän hetkeen sopivaa luettavaa. Toki jotkut uskonnolliset tavat (pakottamiset) eivät minun vakaumukseeni sovi, mutta sen ajan kuvaustahan se on - ehkä vieläkin tälläistä pakottamista ja uhkailua uskonnolla tapahtuu, valitettavasti.

Aukusti Oravala: Vanhan tapulin takaa, WSOY, 1926
Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti