sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Pimeyden sydän


Kirjallisuuden jatkokurssin opintojakso on nyt suoritettuna modernismista ja postmodernismista. Valitettavasti kurssin aikana ehdin lukea vain yhden aikakauden kirjan, Joseph Conradin Pimeyden sydän.

Merimies Marlow kertoo Afrikan tarinansa sisämerilaivurina.  Siipirataslaiva toi mieleen lapsuudessa näkemäni Huckleberry Finnin seikkailut. Joen rantojen kuvaus toi mieleen monet dokumentit ja elokuvat sellaisessa maisemassa. Kirjan tarinan tunnelma oli tunkkaisen kostea ja iljettäväkin.

Merimies Marlow on kuljettamassa kauppasaattuetta tapaamaan norsunluuvälittäjä Kurzia. Matkan varrella uhkaavat alkuasukkaat ja vesiväylän ahtaudet ja mataluus heidän laivalleen.

He löytävät norsunluunvälittäjä Kurzin, joka on sairaudesta ja norsunluusta mennyt sekaisin. Hänen rujoa, vainoharhaista olemustaan kuvataan tarkkaan, samoin kauppa-asemaa sekä norsujen syöksyhammasröykkiöitä.

Tarinan lopussa Kurz menehtyy ja jättää joitakin papereita Marlowille.  Siinä siis tarina lyhykäisyydessään.

Miksi tämä teos on sitten puolalais-englantilaisen kirjailijan Joseph Conradin (1857-1924) kuuluisimpia teoksia ja yksi modernismi klassikoista.

Pekka Vartiainen kirjoittaa Länsimaisen kirjallisuuden historia-teoksessaan (BTJ, 2009)
"Englantilainen aikakauslehti Blackwood Magazine alkoi vuonna 1899 julkaista sarjamuotoista kertomusta erään merimiehen matkasta Kongojokea pitkin Afrikan sydänmaille." (s. 618)
Tämän jatkokertomuksen kirjoittaja oli Joseph Conrad.  Pari vuotta myöhemmin Pimeyden sydän julkaistiin yhtenäisenä romaanina ja sitä pidettiin psykologisena mestariteoksena, joskin lukijan kannalta vaikeasti hahmotettavana.

Pekka Vartiainen kirjoittaa: "... hän (Conrad) vastasi halunneensa antaa antaa lukijalle mahdollisuuden löytää teoksesta oma todellisuutensa. Conradin mukaan taideteos syntyy vasta siinä vaiheessa, kun lukija alkaa tehdä siitä omia tulkintojaan. " (s. 618)
"Eeppisen selkeyden ja elämää jäljittelevän kerronnan tilalle kirjailija nostaa unen, alitajunnan ja symblien monitasoisuuden" (s. 618)

Pekka Vartiainen tulkitsee Pimeyden sydämen seuraavasti:
"Teoksesta muodostuu sekä seikkailuromaanille ja erityisesti meriromaanille ominainen kuvaus vieraasta maanosasta ja sen asukkaiden erikoisista tavoista että myös poliittisesti kantaaottava ja psykologista romaania lähestyvä teos." (s. 620)

En ole mielestäni lukenut seikkailu- tai meriromaaneita (Jack Londonit ja Jules Vernet ovat yhä lukemattomien listalla). Tämä genre ei ole kiinnostanut elokuvissakaan minua erityisemmin. Ehkä siksi en tästä Pimeyden sydän-teoksen miljööstä innostunut. En kokenut miljöökuvausta mielenkiintoiseksi - tämän teoksen tarkoitushan ei ollut kiehtova miljöökuvaus.

Vartiainen jatkaa:
"Conradin kertoja kuvaukset brittiläisten maahantunkeutujien teosta vieraalla maaperällä ovat poliittista retoriikkaa naturalismin hengessä. Kertojan kokemusten heijastumista kerrontatekniikkaan ilmentää puolestaan symbolistinen kieli ja lukijan paikattavaksi jätetyt selittämättömyydet ja oudot viittaukset"  (s. 620)

Minua toki kiinnostaa siirtomaavalta-aika Afrikassa ja norsuunluukauppa, mutta tämän teoksen tyyli ei ole se minkä kautta minä saisin tästä aiheesta irti riittävästi - en kait sitten ole tämän kaltaisen modernismikirjallisuuden ystävä.

Pekka Vartiainen kirjoittaa myös:
"Conradin romaanissa valloittajien politiikkaa kohtaan esitetty kritiikki on yritys siirtää teoksen painopistettä esteettisestä irrallisuudesta kohti yhteiskunnallisuutta. Lopulta kuitenkin sen voima on kertojapäähenkilön monologissa jota mut kuuntelevat passiivisina ja itse asiassa sangen epätietoisina sen alkuperästä. Romaanin sisältämä kertomus suodattuu päähenkilön arvoituksellisen mielen kautta, jota ympäristön hämäryys ja pimeys vain voimistavat"  (s. 621)

Ajatuksia joita teos herätti minussa:

Ihmisarvon kyseenalaistaminen - miksi on kuviteltu (ja kuvitellaan toisinaan edelleenkin), että etninen tausta olisi peruste millainen ihminen olet, että jokin ihmisrotu olisi muita parempi? Miten ja kuka on tälläisiä tutkimuksia ensimmäisenä tehnyt? Löytöretkeilijät, siirtomaavaltahallitsijat? Miten olisi käynyt Euroopan, jos Afrikasta, Amerikasta tai Aasiasta olisi lähdetty etsimään uutta maata Eurooppaan? Miksi eurooppalaiset lähtivät ensimmäisinä? Tunnenpa historiantietämykseni jälleen niin vajavaiseksi....

Norsunluukauppa saa minut voimaan pahoin ja tunnen syyllisyyttä jopa niistä muutamasta norsunluukorusta, jotka isäni on ostanut 70-luvun lopulla ollessaan Saudi-Arabiassa töissä...

Politiikan ja vallan monimutkaisuus - miten tehdä maailmasta sellainen, että jokainen voisi elää ihmisarvoista elämää?

Haluaisin lukea Joseph Conradin toisenkin teoksen - ymmärtäisinkö sitten hänen tyyliään kirjoittaa paremmin?

Joseph Conrad: Pimeyden sydän, Otava, 1981 (toinen delfiinipainos)
(Delfiinikirjat)
Suomentanut: Kristiina Kivivuori
(engl, alkuteos Heart of Darkness, 1902)
Kirjan päällys: Kosti Antikainen
Mistä hankittu: lainattu Kauhavan kaupunginkirjasto

Pimeyden sydämen lukemisen vaikeudesta ja  sen ymmärtämisestä ovat kirjoittaneet myös kirjablogistit:

Kaiken voi lukea!
Kirjamuistikirja Erjan lukupäiväkirja
Kirjaurakka
Lukuisat kissanpäivät
Morren maailma
Systomykoosi






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti