perjantai 8. huhtikuuta 2016

Uskosta taiteeseen

Uskosta taiteeseen-teos laajensi huomattavasti käsitystäni uskonnollisesta taiteesta. Ymmärtääkseen erilaisten teosten merkitystä on tunnettava myös niiden aikakautta ja taidesuuntia. Tässä teoksessa on kuvattu nämä asiat hyvin esimerkein ja kirjassa on upeita taidekuvia.

Kirjan ensimmäisessä luvussa pohditaan taidetta, teosta, tekijää ja kokijaa.  Ensin pohditaan taiteen käsitettä antiikin ajoilta nykyaikaan. Sen jälkeen käsitellään lyhyesti teosta ja sen genrejä - visuaalisen taiteen genrejä.  Luvussa pohditaan myös missä taideteos syntyy ja mitkä ovat tekijän, teoksen ja vastaanottajan väliset suhteet.  Ohjattu katse-kappaleessa pohditaan miten taideteos kohdataan. Taide ja etiikka-kappale valottaa taiteen ja etiikan suhdetta Immanuel Kantista taiteilijan moraaliin ja sensuuriin.

Uskonnollisten taidekuvien lisäksi oli kuva Marcel Duchampin Suihkulähde-teoksesta vuodelta 1912. Minulle tämä ready-made-teos oli ennestään tuntematon. Ymmärrän toki tämänkaltaisen taiteenlajin, mutta ei tämä ko. taideteos minulle tuo kummoisia taide-elämyksiä.  En lähtisi naapurikaupunkiin varta vasten tämän kaltaisen taiteen näyttelyyn, mutta paikallisessa taidemuseossa voisin käydä katsomassa.

Olisi mielenkiintoista oppia havaitsemaan taidetta eri lakien mukaan - läheisyyden, sulkeutuneen muodon, samalaisuuden, jatkuvuuden, täydellisen muodon. Se vaatisi erilaista tapaa mennä taidenäyttelyyn kuin mihin olen nyt tottunut. Ehkä olisi hyvä olla mukava ystävä, jonka kanssa keskustella teoksesta kuin kirjasta lukupiireissä.

Toivakan kirkon maalaukset olivat myös tuntematon seinämaalaus minulle.  Koululaisretkellä muistan käyneeni Tampereen tuomiokirkossa, jossa ovat  Hugo Simbergin maalaukset.

Kauko Räsäsen Särkynyt enkeli-pronssipatsas on sykähdyttävä ja onneksi patsas on "pelastettu" Lauritsalan kirkkopuistoon.

Toinen luku käsittelee teologisia näkökulmia taiteeseen. Kirkkohistoriallinen taide on tunnetuinta uskonnollista taidetta.  Pyhimysten, marttyyrien, Jeesuksen ja Jumalanäiti Marian kuvaukset ovat vuosisatojen ajan olleet sitä taidetta mitä on oppinut liittämään kirkkoihin, ikoneihin, postikortteihin, julisteisiin ja uskonnollisiin kirjoihin,

Janine Rewellin Sanan alku-alttariteos on perinteisistä alttaritauluista poikkeava.  Martinristin seurakuntakeskukseen sisäkuvan mukaan se mielestäni sopii hyvin.

Edward Munchin Madonna-teoksessa on jotain herkkää ja pysäyttävää, joka on erilaista kuin uskonnolliset ikonimaalaukset Jumalanäiti Mariasta.  Pidän kummistakin teoksista. vaikka en osaakaan vielä tulkita Munchin teosta.

Marc Chagallin Abraham ja kolme enkeliä -taideteoksen värimaailma, enkelien siivet, yksityiskohdat teoksen reunoilla kiehtovat ja pidän tästä taulusta ikonomaisuudenkin takia.

Henri Matissen Pyhä Dominicus on kaunis, hengellisyyden yksinkertainen taideteos. Chapelle de Rosaire de Vence kappelin sisäkuvassa teos sijaitsee alttarin oikealla puolella ja vastapäätä on sinisävyinen lasimaalaus.

Hans Holbein nuoremman Kristuksen ruumis haudassa on shokeeraava taideteos ja sen katseleminen saa minut tuntemaan ahdistuneeksi - Jeesun on kuvattu laatikkomaiseen hautaan jossa ei ympärillä ole tilaa, hyvin erilainen kuva joihin olen tuttunut avoinaisine hautakammiokuvauksineen.

Kolmas luku on lyhyt katsaus taidehistoriaan.  Varhaisesta kristillisestä taiteesta ja arkkitehtuurista romaaniseen tyyliin, bysantin taiteeseen, gotiikkaan, renesanssiin, barokkiin, rokokoohon, uusklassismiin, romantiikkaan, realismiin ja modernin taiteen murrokseen ja abstraktiin taiteeseen. Myös modernia funktionalismia ja sen vastaliikkeitä arkkitehtuurissa käsitellään lyhyesti sekä miten jumaluutta on haluttu ilmaista arkkitehtuurissa.

Notre Damen katedraali on varmasti yksi tunnetuimmista ja taisin viime vuonna katsoa hienon ja mielenkiintoisen dokumentin tästä goottilaisen arkkitehtuurin monumentista.

Peter Paul Rubensin Jeesuksen ympärileikkaus on jo sellaista taidetta millaista olen tottunut näkemään ja ajattelemaan uskonnollisenakin taiteena.

Myös Giovanni Battista Tiepolon Pyhän Agathan marttyyrikuolema kuvastaa tyyliltään tuttua uskonnollista kuvausta.

Arnold Böcklin Kuoleman saari tuli tutuksi kansalaisopisten taidehistorian luennoilla viime syksynä.

Samoin Jean-Francois Milletin Iltakellot käsiteltiin taidehistorian luennolla.

Claude Monetin taidetyyli on entuudestaan tuttua. Rouenin katedraalin iltapäivän auringossa -teoksen ymmärtää paremmin kun katselee myös kaikki taidesarjan teokset.

Vincent Van Gogh on varmasti kaikkien tuntema taiteilija ja hänen taidetyylinsä tunnistaa melko hyvin.  Jokin näissä Van Goghin teoksissa kiehtoo ja houkuttelee, ehkä se on nuo vääristyneet muodot ja värimaailma kuten tässä Auversin kirkko-maalauksessakin.

Täytyy myöntää etten tunnistanut kirjan kansikuvan teoksen taiteilijaa - Pablo Picasson nimi toki on tiedossani, Kirjan kansikuvassa on siis Picasson maalaus Ristiinnaulitseminen.

Neljännessä luvussa pohditaan miten taide kohtaa ihmisen.

"Esteettinen kokemus on keskeistä koko taiteen tutkimusta ajatellen. Eräät teoriat jopa pohjaavat koko taidemäärityksensä esteettiselle kokemukselle väittäen, että taideteos on luokiteltavissa taiteeksi vain silloin, jos se onnistuu aiheuttamaan esteettisen kokemuksen vastaanottajalleen." (s. 173)

Luvussa pohditaan myös luterilaista taidekeskustelua.
"Taiteen tarkoitus on ollut tuottaa elämyksiä tai auttaa esimerkiksi keskittymään rukoukseen"  
"Kirkkotiloihin on syntynyt uudenlaisia taideteoksia ja innovaatioita."
"Luterilaisessa kontekstissä ovat yleistyneet ikonokuviltaan näyttävät maalaukset ja painokuvat, jotka useinkaan eivät ole ikoneja."
"Kirkkotaide ja pyhä taide käsitteinä ovat länsimaiseen taiteen ydintä. Protestantit käyttävät termiä kirkkotaide, mutta katoliset ja ortodoksit puhuvat pyhästä taiteesta."
(lainaukset sivuilta 182-183)

Viidennessä luvussa pohditaan taidetta ja uskonnonpeadagogiikkaa. Taidekasvatuksesta taiteeseen kasvamiseen, symbolididaktiikkaan, kirkkopedagogiikkaan sekä taide- ja uskonnonopetukseen.

Taiteen "maallikko"ystävälle tämä uskonnollisen taiteen tietoteos on perusteoksena erinomainen ja se houkuttelee tutustumaan uskonnolliseen taiteeseen yhä enemmän ja taiteen havainnointiin ja ymmärtämiseen yleisestikin.


Liisa Väisänen ja Juha Luodeslampi: Uskosta taiteeseen, Lasten Keskus, 2010
Kansikuva: Pablo Picasso: Ristiinnaulitseminen Kannen sunnittelu: Kimmo Arho
Mistä hankittu: alekirja verkkokauppa Ilon Polku

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti