lauantai 11. kesäkuuta 2016

Aila Meriluoto - runoteokset 1960-luvulta

Aila Meriluoto on julkaissut neljä runoteosta 1960-luvulla: Portaat (1961), Asumattomiin (1963), Tuoddaris (1965) ja Silmämitta (1969).

Kirjoitan ajatuksiani - mitä runot minussa herättivät, en analysoi runoja aikaan enkä runonmuotoon paneutuen. 

Portaat

Aila Meriluodon vahva ilmaisu saa jatkoa "Portaat" kokoelmassa, jossa Meriluodon runous on osittain proosamaista. Teoksen uhkaava tunnelma tiivistyy teemoissa, joita hallitsee liike, luonnonvoimat ja kaiken toistuminen. Mielen kerrostumat näyttäytyvät teoksessa fyysisinä rakennelmina (lähde: Kirjasampo)

Edelleen runot on ryhmitelty viiteen osaan, kuten Meriluodon aikaisemmissakin runoteoksissa.

5 BF.

Jumalan suuri sininen oikku, tämänpäiväinen meri,
kuohuva sininen juoma jättiläisen juoda
reunoillaan jokin murunen mannerta henkemme pitimiksi,
maalintujen, meidän.
Ei, ei varpusten aika nut kun lentävät enkelit:
enkelit leikkivät valokämmenin viskoen palloa
tuulista sinistä palloa, vettynyttä.

Vaiko suolainen pisara vain,
                    jokin kosmisen oikun kyynel,
äskeinen jo, hitaasti kuivumassa
kaikkeuden poskipäällä.

Luonnon ja meren voima näyttäytyvät Aila Meriluodon runoissa. Ylläolevassa runossa on myös hengellistä voimaa ja haurasta tunnetta.


Asumattomiin

Aila Meriluodon viides kokoelma "Asumattomiin" pitää sisällään runoja, joiden kuvastoa hallitsee pohjoiset maisemat. Runojen muoto, harras tunnelma ja melankoliset teemat ovat Meriluodolle ominaisia. (lähde: Kirjasampo)

Näissä runoissa on jo hyvinkin moderneja kuvauksia - mikä varmaankin saattoi olla jo 1960-luvun runouden tyyliä muillakin runoilijoilla.  "Auditiivinen hevonen hiljaisuuden rajakaupungissa/tykyttää esiin hitaan saten kadun/hopeanharmaan perspektiivin:" (runosta Äänettömiin)


Tuoddaris

Runoteoksen takakannessa sanotaan:
"Pohjoisen karusta vaihtoehtojen maailmasta Aila Meriluoto on ammentanut runoihinsa arktista kirkkautta ja aivan uutta lyyristä luonnontunnetta. "

Runoissa on päättyvää rakkautta, pohjoisen luonnon karuakin kuvausta vastakohtanaan kaupungin elämä. Tuoddaris-runoteos jää minulle kaukaiseksi kuten Pahat unet-runoteos.


Silmämitta

Runoteoksen takakannessa sanotaan:
"Aila Meriluodon kokoelmassa kuultaa kauneuden ja omantunnon ristiriita: runoilijan on otettava kantaa, oltava mukana."

Tässä runoteoksessa on myös ruotsinkielisiä runoja, joiden tulkitseminen onkin hyvin haasteellista - ruotsinkielentaitoni on melko olematon.

Kotimaa ilmassa-runo on ajankohtainen, ajatuksia herättävä runo nykyajan tilanteeseen - maahanmuuttajiin.

Piti googlettaa että onko ollut olemassa mies nimeltä Pieter Boersma. Yksi runoista on siis nimeltään Sotalentäjän muistiinpanoista - Pieter Boersmalle.  En löytänyt ihan sen nimistä mutta Piter Boersma löytyi - en sitten tiedä onko tällä mitään yhteyttä tuohon runoon.


YouTubesta löytyy muutamia Aila Meriluodon runoihin tehtyjä lauluja sekä muutama upea lausuntaesitys.

Aila Meriluoto: Portaat, WSOY, 1961
Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto

Aila Meriluoto: Asumattomiin, WSOY, 1963
Mistä hankittu: lainattu Kauhavan kaupunginkirjasto

Aila Meriluoto: Tuoddaris, WSOY, 1965
Päällys: Matti Mykkänen
Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto

Aila Meriluoto: Silmämitta, WSOY, 1969
Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti