sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Dikter utan land


Viides lukemani Tanssiva karhu-ehdokas runoteos on Gösta Ågrenin Dikter utan landet. Gösta Ågrenin toki tiedän runoilijoista, mutta en ole yhtäkään hänen teostaan aikaisemmin lukenut. Ruotsinkielentaitoni ei ole niin hyvä kuin englannin, joten tämän runoteoksen lukeminen oli jo kielensä puolesta haasteellista, vaan ei mahdotonta.

Kirjan ulkoasu ja ensivaikutelma

Kaunis, pieni runokirja, jonka kansikuva on hyvin hillitty. Kannen on suunnitellut Pia Lehtinen. Kansikuva kuvaa mielestäni maan/maakunnan/kuntien rajoja - elämän ja runouden rajoja. Takakannesta löytyy runo Diktaren.

Ensimmäisellä lukukerralla luin ilman sanakirjaa - muutama runo, jäi vielä kielimuurin takia avautumatta.  Toisella lukukerralla suomensin outoja sanoja ja pääsin edes hiukan lähemmäksi näiden runojen maailmaa.



Runoteos alkaa seuraavin sanoin:

Den första
anteckningen:

På det vita papperet
söker ännu inga ord
mening hos varandra;
ändå är det inte längre
orört, bara tomt.


Ensimmäinen osio on otsikoitu 1809

Ensimmäinen runo on sotilas Erik Blomsterin kuolemasta Tornion (?) sairaalassa talvella 1809. Vuosi 1809 oli vielä Suomen sodan aikaa.

Muissakin runoissa on Suomen sodan sävyä, historiaa, Musiken-runosta tulee mieleen sodan äänet.

Alltså-runo puhuttelee minua - sömnet är  godhet.... / en oläst boks pärmar ser på sina kapitel, inte berättelsen utan innehållet..... ehkä minäkin kykenen kielimuurista huolimatta seuraamaan näiden sivujen runollista tarinaa.


Toinen osio on nimetty  En vandring genom Ralph Waldo Emersons essäer

Ehkä minun pitäisi ensin lukea  Ralph Waldo Emersonin Esseitä- teos (WSOY, 1958) päästäkseni paremmin näihin runoihin sisälle.

Kolmas osio on nimeltään Tiggaren på gatan

Hajotetut, murskatut talot, tyhjät huoneet - mielen huoneita ja taloja, joita on ehkä helppo rakentaa uusia, mutta vanhojen huoneiden purkaminen on vaikeampaa - ulkokuoren voi purkaa, mutta sisäinen tyhjyy jää.....

Neljäs runoteoksen osio: Vald

Tämä viimeinen osio jää minulle vieraaksi, ehkä en osaa sitä suomentaa ymmärrettävästi. Kuka tai ketkä ovat valittuja - kuolemaan?  Liittyykö näihin runoihin alkupuolen historiateema?


Toivottavasti nämä runot julkaistaan myös suomeksi - jokin näissä runoissa minua kiehtoo ja täytyyhän minun tutustua Ågrenin muuhunkin tuotantoon.  Taidan kuitenkin ottaa suomennokset avuksi - sen verran haperoista tämä ruotsinkielisten runojen lukeminen ja ymmärtäminen on.


Runoteoksesta on blogissaan kirjoittanut myös:

Satumainen


Gösta Ågren: Dikter utan land, S & S, 2015
Kannen suunnittelu: Pia Lehtinen
Mistä hankittu: kaukolaina Vaasan kaupunginkirjasto




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti