torstai 14. heinäkuuta 2016

Kerro minulle jotain hyvää

Aloitin tämän kirjan lukemisen jo viime kesänä, mutta jotenkin se jäi muiden kirjojen lomassa kesken. Tänä kesänä olen yrittänyt lueskella keskeneräisiä omia kirjojani loppuun, jälleen muiden mielenkiintoisten kirjastolainakirjojen kanssa vuorotellen.

Louisan ja Willin tarina tuntui junnaavaan ehkä liiankin pitkään samassa kohdassa, että ne pienet hetket, jotka herkistivät minua olivat kuin pisaria meressä - ehkä kaipasin enemmän myrskyävää merta tunteineen.

Louisan oman elämän kipuilut ja menneisyyden muistot kulkivat tarinassa luontevasti ja osittain ennalta-arvattavastikin.

Louisan, Willin ja Nathanin ulkomaanreissussa oli lempeätä huumoria ja seesteistä elämää - hetkinen ilman nykyisyyttä, tulevaisuutta.

Kirjan paras ja koskettavin osa oli viimeiset sata sivua - ristiriitaisin tuntein luin kirjan loppuun ja sellaiset tunteet kirjasta jäikin, mutta toisenlainen loppu ei olisi tehnyt tästä kirjasta niin mieleenjäävää.

Kirjasta on parhaillaan menossa elokuvateattereissa elokuva, mutta ehkä katson tämän elokuvan joskus myöhemmin, juuri nyt en halua palata tarinaan uudestaan - haluan sen jättää mieleni syövereihin, jonne monet lukemani kirjojen tarinat ovat kätkettynä.


Kirjasta ovat blogeissaan kirjoittaneet:

Amman lukuhetki
Anuliinin ajatelmia
Järjellä ja tunteella
Kasoittain kirjoja
Kirjojen keskellä
Kulttuuri kukoistaa
Lukutoukan kulttuuriblogi
P.S. Rakastan sinua
Rakkaudesta kirjoihin
Sivutiellä
Tuijata.Kulttuuripohdintoja
Tässä kaupungissa tuulee aina
Ullan luetut

Jojo Moyes: Kerro minulle jotain hyvää, Gummerus, 2015
suomentanut: Heli Naski 
(engl. alkuteos: Me Before You, 2012)
Mistä hankittu: ennakkokappale kirjakaupalle



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti