perjantai 5. elokuuta 2016

Juho Malkamäki: Suomen heränneen kansan isä

Juho Malkamäki henkilönä on jo Aukusti Oravalan aikaisemmissakin teoksissa mainittu, mutta erityisesti odotin tämän elämäkerran lukemista - syntyihän ja elihän Juho Malkamäki täällä Etelä-Pohjanmaalla Ylistarossa sekä vaikutti lähikunnissa, kuten täällä Lapualla.

I. Herätysajan lapsi
Juho Malkamäki syntyi 23.5.1844 Ison Malkamäen tilalla Ylistarossa. Hänellä oli seitsemän sisarusta; kaksi isosiskoa, kolme pikkusiskoa ja yksi pikkuveli.

"Juho Malkamäki syntyi suurten uskonnollisten herätyksien keskelle, joita jo 1839, muutamia vuosia ennen hänen syntymäaikaansa, oli alkanut tapahtua Lapualla ja sen kappeliseurakunnissa kulun papin ja saarnamiehen Niilo Kustaa Malmbergin vaikutuksesta ja jotka ennen pitkää leivisivät yhä laajemmalle Etelä-Pohjanmaan kansan keskuuteen." (s. 13-14)

II. Arvi Juhana Logrenin ystävä

"Juho Malkamäki oli tavallaan sekä ylistarolainen että lapualainen, sillä hän omisti maatilan kummallakin puolen pitäjien rajaa. Hänen matkansa kulki milloin pitkin jokivartta, halki viljavien vainioiden Kylänpäähän ja Ylistaron kirkolle, milloin taasen Lapualle, läpi metsien ja poikki juhlallisen Simsiön." (s. 31)

"Arvi Juhana Logren, Juho Malkamäen läheinen ystävä ja ukkojen ajan ensimmäinen mies. oli syntynyt Lapualla joulupäivänä 1823." (s. 37)

Arvi Juhana Logrenin lapsuus ja nuoruus oli ankeata. Hän karkasi  ankaran isoisänsä luota elättäen itsensä kerjäämällä, kunnes palautettiin ns. kruununkyydillä Lapualle. Logrenin rippikoulun käynti Niilo Kustaa Malmbergin alaisuudessa alkoi tarinan mukaan siten, että Arvi heitti virsikirjalla Malmbergiä.  Myöhemmin Arvin avioiduttua, hänen vaimonsa herännäisyyden ja Malmbergin kirkkosaarnan myötä, Arvi Juhana Logren siirtyi Niilo Kustaa Malmbergin palvelukseen. Ja palveltuaan Malmbergia viisi vuotta Logren sai tältä torpanpaikan Rautakorvesta ja asettui sinne asumaan syksyllä 1857.  Näin hänestä siis tuli Juho Malkamäen naapuri.

Arvi Juhana Logrenista on myös kirjoitettu kirja, joka on luettavissa kirjastomme kotiseutukokoelmassa mutta näyttää sitä tällä hetkellä olevan myynnissä antikvariaateissakin.

Kytömäki Juha: Piirteitä Arvi Juhana Logrenin elämästä sekä hänen aikansa herännäisyydestä Pohjanmaalla, Gummerus, 1911

III. Vilhelmi Malmivaaran ystävä

Malmivaara on luonnollisesti se tunnetuin henkilö, joka liitetään täälläpäin herännäisyyteen ja hänen nimensä minäkin muistin ennenkuin aloin näitä Oravalan teoksia lukemaan.  Oli mielenkiintoista lukea Juho Malkamäen ja Vilhelmi Malmivaaran ystävyydestä - olivathan molemmat menettäneet lapsiansa. Minulla odottaakin lukuvuoroa vielä Oravalan teos: Wilhelmi Malmivaara - elämä ja elämäntyö.

IV. Valtiopäivillä

Oman synnyinpitäjäni historiaa sivutaan myös tässä teoksessa:
"Ilmajoen tuomiokuntaa olivat aikaisemmilla valtiopäivillä edustaneet talonpoikaissäädyssä ilmajokelaiset tilanomistajat Iisakki Hannuksela ja Gabriel Anttila sekä isokyröläinen tilanomistaja Matti Lakari." (s. 105)

Vuoden 1888 valtiopäivill valitsi Ilmajoen tuomiokunta edustajaksi Juho  Malkamäen. Hän jatkoi kansanedustajana 1909-1910.

V. Kirkolliskokouksessa

Juho Malkamäki valittiin 1893 Vaasan yleisen rovastikunnan maallikkoedustajaksi samana vuonna pidettävään kolmanteen yleiseen kirkolliskokoukseen. Mielenkiintoista oli lukea mitä asioita tuohon aikaan päätettiin ja mitkä asiat erityisesti kiinnostivat Juho Malkamäkeä.  Suomen kirkon historia 1-4 olisi myös mielenkiintoista joskus lukea.

VI. Kansansivistystyössä

"Heränneiden lapset joutuivat kansakouluissa usen ulkonaisen asunsa tähden taitamattomien opettajien ivan esineiksi, joten heränneet kodit ja vasta valmistuneet koulut ja niiden työ joutuivat ilmeiseen riitaan toistensa kanssa." (s. 150)

Juho Malkamäki oli kiinnostunut nuorisoseuraliikkeestä, joka Etelä-Pohjanmaalla perustettiin 1880-luvulla. Sen perustajia olivat olleet ylioppilas Juho Hietanen, palstatilallinen Matti Sippola ja kirjailija Santeri Alkio. Ensimmäinen Etelä-Pohjanmaan nuorisoseurain kesäjuhla pidettiin 1882 Malkamäessä ja Karhunmäessä. Yhteinen harrastus päättyi näihin kesäjuhliin, sillä Malkamäen mielestä herännen kansan nuorisoa oli kasvatettava ja sivistettävä toisessa hengessä, toisella tavalla ja toisten merkkien alla kuin mitä nuorisoseuraväki aikoi tehdä.

Tästä tulikin mieleen, että enpäs ole varma olenko lukenut Santeri Alkion Puukkojunkkarit: kuvauksia nyrkkivallan ajoilta (1894).  Tiedän teoksen tarinan suurinpiirtein,  Ja olen saattanut nähdä sitä jonkin keseäteatteriesityksen, Toki olen kaikki "härmäläiset" elokuvat katsonut.

En tiennyt myöskään millainen historia on Ylistaron Kitinojan koululla. Se on ollut heränneitten yksityiskoulu kymmenen ensimmäistä vuotta ennenkuin Ylistaron kunta otti sen haltuunsa.

Herännäiskansanopisto perustettiin Karhunmäkeen, joka nykyään toimiin Wanha Karhumäki-vapaa-ajankeskuksena.  Nykyinen opisto, Lapuan kristillinen opisto sijaitsee Lapuan keskustassa.

Muut herännäisopistot ovat
Eurajoen kristillinen opisto  - perustettu 1926
Jyväskylän kristillinen opisto - perustettu 1942
Lieksan kristillinen opisto - perustettu 1944
Portaanpään kristillinen opisto  - perustettu 1923
Raudaskylän kristillinen opisto - perustettu 1920
Turun kristillinen opisto - perustettu 1925
Valkealan kristillinen kansanopisto -perustettu 1945

VII. Puhuja ja opettaja

"Hänen (Juho Malkamäen) elämänsä olikin puheiden pitämistä, samalla kun se oli lakkaamatonta matkoilla ja seuratilaisuuksissa olemista."  (s. 175)

"Malkamäki ei ollut loistava puhuja. Hän ei suinkaan häikäissyt mieliä puheillaan eikä temmannut niitä mukaansa ulkonaisilla lahjoillaan."  (s. 177)

"Joskus, vaikkakin harvemmin saattoi tapahtua, että hän puheensa aluksi aloitti virren. Hän ei suinkaan ollut veisuumies ensinkään, mutta seuraväki tarttui heti säveleeseen ja jatkoi oikein, jos alku olikin epäonnistunut" (s. 178)

"Ja kuitenkin oli Juho Malkamäki niitä armoitettuja puhujia, joiden puheista on ollut siunausta enemmän kuin lukemattomien muiden ja joita heränneet ihmiset sekä Etelä-Pohjanmaalla että muualla pitkinä vuosikymmeninä rakennuksekseen kuuntelivat."  (s. 178)

VIII. Ihminen, johtaja ja sielunhoitaja

"Juho Malkamäen luonteessa oli vakavuutta ja hilpeyttä, melkeinpä onnellisena sekoituksena. Huolimatta raskaista elämänkokemuksista, joita oli ollut läpi elämän, hän säilytti aina päivänpaisteisen, leikkisän ja iloisen mielensä."  (s. 204)

"Malkamäellä oli heränneen kansan keskuudessa johtajan ja isän asema, mutta hän ei koskaan esiintynyt johtajan elein."  (s. 211)

"Ani harvoin lienee kellään kansanmiehellä ollut sellainen vaikutusvalta suurten joukkojen keskuudessa kuin oli Juho Malkamäellä."  (s. 212)

"Juho Malkamäen ja heränneen kansan välinen suhde oli ihanteellinen ja kaunis, oikein hoidettu ja okein käytetty. Siihen sisältyi toiselta puolen rakkaus ja kuuliaisuus, toiselta rukous ja sielujen valvonta, toiselta puolen syvä kunnioitus ja arvonanti, toiselta nöyryys ja palveluksen mieli." (s. 214)

IX. Merkkipäivinä

Tässä kappaleessa oli useita mielenkiintoisia puheita Juho Malkamäelle hänen merkkipäivinään.

X. Kotielämä ja kuolema

Vanhenevan Juho Malkamäen elämän ehtoopuolta ja poisnukkumista oli koskettava lukea. Aukusti Oravala oli kuvannut Juho Malkamäen ikiuneen nukahtamisen niin koskettavasti, että saatoin melkein kuvitella itseni istumassa Juho Malkamäen kuolinvuoteen äärellä - jotain kauniin herkkää ja uskonnollista oli siinä hetkessä.

Vanhat kuvat toivat vielä lähemmäksi Juho Malkamäen elämää ja niitä sen ajan ihmisiä. Myös sen ajan elämän kuvaus ja luonnollisesti herännäisyys kuvattiin mielenkiintoisesti - vielä 2010-luvulla jaksoin hyvin lukea 1930-luvun ajan tekstiä.


Aukusti Oravala: Juho Malkamäki: Suomen herännen kansan isä, WSOY, 1939
Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti