lauantai 20. elokuuta 2016

Mauno Rosendal: elämäkerta



Aukusti Oravalan kirjoittama elämäkerta Mauno Rosendalista (1848-1917) avasi minulle lisää herännäisyyden historiaa.  Hänen kirjoittamiaan Suomen herännäisyyden historia-teoksia voi lukea Projekti Lönnrotin kautta tai epub-versiona Projekti Gutenbergin kautta - jaksaisinkohan lukea nämä teokset kokonaan sähköisenä versiona. Paljon on vielä mielenkiintoista luettavaa muutenkin herännäisyyden historiasta. 

Aukusti Oravala kirjoittaa alkulauseessaan:

"Rehtori Mauno Rosendal, jonka elämäkerta tässä tarjoutuu luettavaksi, oli epäilemättä kanssamme vaiherikkaan ajan merkkimiehiä. Koulu- ja herännäismiehenä, isänmaanystävänä ja kirjailijana hän jätti varsin tuntuvia jälkiä kansamme elämänkulkuun"


Koti, koulunkäynti ja nuoruuselämä

Aukusti Oravala kuvaa Mauno Rosendalin synnyinseutua ja sen luontoa elävästi.  Rosendalin vanhempien sukutarina on kuvattu pääpiirteittäin. Mauno oli vanhempiensa vanhin lapsi.  Hänellä oli kolme pikkuveljeä ja yksi pikkusisko.  Maunon isä oli rehtori ammatiltaan. Rosendalien koti oli uskonnollinen - he kävivät säännöllisesti kirkossa ja Jumalan sanaa luettiin kotonakin. Maunon vanhemmat kuuluivat evankeliseen liikkeeseen, joka oli erkautunut varsinaisesta herännäisyydestä 1844.  Maunon vanhemmat puhuivat keskenään ruotsia, äidin suomenkielen taito ei ollut kovin hyvä.

"Siinä henkisessä ilmapiirissä, missä Mauno Rosendal eli ja kasvoi, imeytyi hänen herkkään sieluunsa jo aikaisin isänmaallisia ja nimenomaan suomalaiskansallisia ihanteita."  (s. 18)

Tulevan vaimonsa, Alma Helsingiuksen Mauno Rosendal Ikaalisista ostaessaan Kalman talon 1856. Mauno ja Ama olivat tavanneet lapsuutensa aikoina silloin tällöin sukulaisperheidensä luona.  Heidän häät vietettiin vuonna 1876.

Koulutyö Oulun ruotsalaisessa lyseossa ja aatteiden palvelus

Syksyllä 1876 Mauno ja Alma Rosendal muuttivat Satakunnasta (Pohjois-)Pohjanmaalle Ouluun - 1920-luvulla on vielä näköjään puhutti pelkästä Pohjanmaasta,  nykyäänhän se käsittää Vaasan seudun.  Mauno opiskeli kuitenkin vielä Helsingissä kasvatusopin tutkintoa, jotta hän voi hakea lehtorinvirkaa, jota oli sijaisena hoitanut.  1877 joulukuussa Mauno Rosendal sai uskonnon ja ruotsikielen lehtorin viran Oulun ruotsalaisesta lyseosta.

Rosendal oli kuitenkin suomenmielinen, joten seurustelu samanmielisten opettajatoverien ja kansallismielisten perheiden kesken oli vilkasta.

Kesät Rosendalit viettivät Ikaalisten Kalmalla ja osaksi Tuokkolassa, missä Maunon äiti hoiti taloa nuorimman poikansa avulla.  1878 Tuokkola palo irtaimistoineen - tilalle rakennettiin pieni rakennus. Maunon äidin kuoleman jälkeen oli luovuttava lapsuudenkodista - heillä kenelläkän ei ollut varaa lunastaa tilaa.

"Mauno Rosendal oli hyvä opettaja ja sellaisena jo opettajatoimensa alussa pidetty ja kunnioitettu. Tosin häneltä puuttui uskonnon opettajan varsinainen lahja, hengen kosketus ja sisäisen elämän kokemus uskonnollisen maailman todellisuuksista, mutta hänellä oli syvä kunnioitus edustamaansa ainetta kohtaan ja varsin etevä esitystapa." (s. 52)

Uskonnollinen murros, kirjallinen työ ja opettajapersoonallisuus

Rosendalien muuttaessa 1880 lehtori Hällforsin taloon saivat he tilaisuuden tutustua vakaviin ja kokeneihin kristittyihin Oulussa. Lydia Hällfors oli kasvanut herännäismuistojen keskellä  Keuruun pappilassa.  Tämän kautta Rosendalit tapasivat mm. Niilo Kustaa Malmbergin tyttären Lydia Theslöfin.  Tyttärensä Naemin kuoleman jälkeen Rosendalit alkoivat säännöllisesti käydä herännäisten vaatimattomissa seuroissa.

Mauno Rosendal kirjoitti ensimmäisen teoksensa vuoden 1887 aikana, Kertomuksia kirkkohistorian alalta I Vanha aika ilmestyi joulukuussa.

Tämän kirjallisen työn aikana Rosendal tutustui myös Wilhelmi Malmivaaraan.  Aukusti Oravala kirjoittaa: ".... jolla sittemmin tuli olemaan niin suuri vaikutus hänen (Maunon) sisälliseen kehitykseensä ja siihen  tuntemukseen, jonka hän myöhemmin sai herännäisyydestä maassamme"

"Herännäisliikkeelle sekä sen vastaiselle kehitykselle oli erityisen suuresta merkityksestä kustannusosakeyhtiö Herättäjän perustaminen, joka tapahtui aivan pian Malmivaaran Paavolaan muuttamisen jälkeen. Ajatus tälläisen liikkeen perustamisest oli syntynyt Rosendalin mielessä ja oli asiasta tiettävästi sitten yhdessä neuvoteltu sekä Oulussa että Paavolan pappilassa. " (s. 92)

Heinäkuun 6. päivä 1892 pidettiin tarkoitusta varten kokous Ylivieskan Ylitalon talossa - perustettavaa osakeyhtiötä varten oli merkitty 331 osaketta.  Kusttannusosakeyhtiön johtokuntaan valittiin kirjakauppias B. B. Bergdahl, kauppias J. Riikonen Paavolasta, talolliset J. Malkamäki Ylistarosta, J. Logren Lapualta, Paavo Niskanen Nivalasta, pastori P. Korhonen Ylivieskasta, kirkkoherra V. Malmivaara Paavolasta ja rehtori M. Rosendal Oulusta.

"Tutustuttaan lähemmin herännäiskansaan ja opittuaan tuntemaan sitä sisäistä elämää, jota tämä kansa eli ja niitä kiusauksia, joita se koki. tunsi Rosendal kehoitusta saada yhää edelleen myöskin kirjoitetun sanan avulla palvella heränneitä ystäviään" (s. 97)  Herättäjän esikoisjulkaisu Sananen kiusatuille sieluille ilmestyi jouluksi 1892.

Toukokuussa 1888 Rosendal omasta pyynnöstään siirtyi ssuomalaisen koulun palvelukseen ja 1890 Rosendal nimitettiin koulun rehtoriksi.

Herännäisyystutkimus, valtiollinen toiminta ja maasta karkoitus

Minulle uutta tietoa oli, että osa suomalaisista joutui maasta karkoitektuksi. Heinäkuussa 1903 Mauno Rosendal tuli karkoitetuksi poliittisten mielipiteittensä takia Ruotsiin. Historian tietämykseni puutteellisuus vaati tarkistamaan, mikä ajankohta on ollut silloin kyseessä - Ensimmäinen sortokausi 1899-1905 

Tähän aikaan Rosendal kirjoitti myös  Suomen herännäisyyden historia XIX:llä vuosisadalla, ensimmäinen osa ilmestyi 1902.

Maanpakolaisena

Maanpakolaisuus Ruotsissa oli raskasta aikaa. Olla erossa perheestään, isänmaastaan ja samalla yrittää kirjoitta seuraavaa osaa Suomen herännäisyyden historiaan.

Marraskuussa 1903 Rosendal teki kuitenkin matkan Saksaan kahden muun maasta karkoitetun henkilön kanssa, kreivi Karl Mannerheimin ja konsuli Eugen Wolffin.  Matkan tarkoituksena oli jättää keisari Nikolai II:lle adressi, jonka suuri joukko karkotettuja oli allekirjoittanut - adressi oli syntynyt karkoitettujen sisäisestä tarpeesta saada olla puolustamassa Suomen oikeuksia.  Adressi julkaistiin useissa saksalaisissa sanomalehdissä.

Rosendalin perhe pääsi kuitenkin matkustamaan Ruotsiin tapamaan Maunoa.  Bobrikovin murhan jälkeen tilanne Suomessa muuttui ja karkoitetut pääsivät muuttamaan takaisin Suomeen, Rosendal vihdoin  vuoden 1905 tammikuun lopulla.

Yhteiskoulun opettajana, valtiopäivillä ja historiantyössä

Syksyllä 1902 perustettiin Ouluun yhteiskoulu. Alku oli hankalaa, vain 24 oppilasta ilmoittautui ja seuraavana lukuvuotena vain 12.  Rosendal, joka oli koulun johtaja, karkoitettiin juuri tuohon aikaan maasta.  Kun hän palasi maanpakolaisuudesta kasvoi yhteiskoulun oppilasmääräkin vuoden 1906 alussa 205:teen.

Mauno Rosendali viimeisteli kesällä 1905 Suomen herännäisyyden historian toista osaa.

Poliittiseen työhön Rosendal valittiin porvarissäätyyn Oulun kaupungin edustajana. Rosendal ei kuitenkaan ollut kovin mielissään eduskuntatyöstään - se oli hänelle melko raskasta aikaa henkisestikin.

Herran tuli, historian työn päättyminen, matkat,sairaus ja kuolema

"Rosendalin harrastukset olivat monipuolisia. Hän oli koulumies, kirjailija ja samalla uskonnollinen työntekijä. Täytyy todella ihmetellä hänen työkykyään ja sitä henkistä tarmoa, jota hän työssään  ja elämässään osoitti, huolimatta siitä, että niin monet surut ja huolet ja myöhemmin ruumiillinen sairaloisuus olivat häntä rasittaneet."  (s. 214)

Rosendal kirjoitti romaanin Herran tuli, joka julkaistiin 1914.  Varastokirjaston kautta voisin kaukolainata tämän romaanin jossain vaiheessa.

Rosendal sai myös kirjoitettua valmiiksi kolmannen ja neljännen osan Suomen herännäisyyden historiasta.


Aukusti Oravala: Mauno Rosendal: elämäkerta, WSOY, 1922
Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto








1 kommentti:

  1. Voin tunnustaa, että en tiennyt kuka Mauno Rosendal oli, mutta nyt tiedän senkin :)

    Project Gutenbergin kautta tulee luettua toisinaan kirjoja, monet vanhat nuorten kirjat ovat siellä ainakin englaniiksi kokonaan, monesti on saatavilla vain lyhennettyjä suomennoksia.

    VastaaPoista