keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Aarteemme kallis

Syksyn lukupiiri Kauhavan kirjastossa aloitetaan tänä iltana Linn Ullmannin romaanilla Aarteemme kallis. Viime hetkellä sain romaanin luettua loppuun ja juuri ennen töihin lähtöä ehdin kirjoittaa ajatuksiani tänne blogiinikin - ehkä nyt on syytä hiukan vähentää keskeneräisten kirjojen määrää, että ehtii tärkeimmät luettavat lukea vähemmällä kiireellä.

Linn Ullmann oli uusi kirjailijatuttavuus minulle. Sen verran hänestä tiedän, että hän on Ingmar Bergmanin ja Liv Ullmanin tytär.

Aarteemme kallis-romaani on perhe- ja ihmissuhteiden kipeitä kohtia käsittelevä tarina, johon nivoutuu Mille-tytön katoaminen ja traaginen kohtalo. Ihmissuhteissa pääosaaan nousevat äiti ja tytär eri sukupolvissa - järkyttävien tapahtumien seurauksena äidit eivät kykene omalta surultaan tai vihaltaan olemaan riittävästi läsnä omalle tyttärelleen. Äidit syyllistävät omia tyttäriään oman surunsa keskellä - pieniä onnen hetkiä, jotka katkeavat salamanopeasti kylmyyteen ja välinpitämättömyyteen.

Tyttäristä tulee isän tyttöjä ja heidän rakkautensa omaa isäänsä kohtaan on välillä liiankin läheisriippuvaista - isältä lapsi saa sitä kaipaamaansa huomiota ja hellyyttä edes jonkin verran.

Isoäiti Jennyn ja tyttärentytär Alman läheisyydessä on kuitenkin jotain erilaista - mitä Jenny ymmärtää lapsenlapsessaan toisin kuin omassa Siri-tyttäressään, Alman äidissä....

Jonin ja Sirin parisuhdekipuilut kulkevat lapsiperheen arjen ongelmissa, joihin nivoutuu Jonin toiset naiset, valehtelu ja salailu.  Siri kantaa tietämiänsä asioita monta vuotta sisällään - ei kerro mitä tietää.

Jenny-isoäidin vanheneminen ja Irman yltiöpäinen omistushalu Jennyn huolehtimisesta tuntuu välillä koomiseltakin, mutta enimmäkseen surullisen ahdistavalta.

Ehkä tämä tarina olisi voinut olla hiukan lyhyempikin - välillä tuntui että viivyttiin tai palattiin saman aiheen pariin.  Millen kohtalokin oli jo tiedossa, vaikka sen tapahtumista oli välillä epäselvyyttä. Toki Millen kohtalon tapahtumat eivät olleetkaan se pääasia tässä tarinassa....

Romaanin teema ja kipukohdat eivät koskettaneet niin syvästi minua kuin olisin kuvitellut - jotenkin vain en päässyt Ullmannin tyyliin kirjoittaa kiinni vaikka itse olen Sirin ikäinen suurinpiirtein. Enkä oikein viehättynyt erityisesti hänen kirjoitustyylistään - kirjan luin loppuun kuitenkin vaivoitta ja saatan johonkin toiseen Ullmannin teokseen tarttua myöhemmin.

Luulenpa kuitenkin, että meillä on lukupiirissä mielenkiintoinen ja antoisa keskusteluhetki tänä iltana - se antaa varmasti uutta syvyyttä omallekin lukukokemukselle.


Linn Ullmann: Aarteeme kallis, WSOY, 2012
(norj. alkuteos Det dyrebare, 2011)
suomentanut Tarja Teva
Mistä hankittu: lainattu kaukolainan Kauhavan kirjastoon Lahden kaupunginkirjastosta


Aarteemme kallis-romaanista ovat blogeissaan kirjoittaneet:

Hemulin kirjahylly
Ihminen välissä
Järjellä ja tunteella
Kannesta kanteen
Kirjakirppu
Kirjapolkuni
Kirjava kammari
Kohtisuora
Kulttuuri kukoistaa
Leena Lumi
Les! Lue! 
Luettua
Luetut, lukemattomat
Lukutuulia
Mari A:n kirjablogi
Nenä kirjassa
P.S. Rakastan kirjoja
Rakkaudesta kirjoihin
Sivulauseita




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti