lauantai 14. heinäkuuta 2018

Herättäjäjuhlat Tampereella 6-8.7.2018


Herättäjäjuhlien jälkeisestä työviikostakin ollaan selvitty. Eilinen päivä oli kieltämättä jo aika nihkeä ja hitaalla tuntui aivotkin käyvän. 12 päivän työviikko ja 12 tunnin työpäivät Herättäjäjuhlilla alkoi tuntumaan. Mutta niin vain sitä jo ajatukset hiukan menee jo Nivalankin suuntaan, jonne matkaamme ensi vuonna.  Enpä ole tainnut Nivalassa käydäkään aikaisemmin.

Vaan palataanpa vielä viime viikonlopun Tampereen Herättäjäjuhlien pariin. Tänä vuonna lähdimme jo torstaina kirjakaupalta herättäjäjuhlille. Tällä kertaa matkustimme junalla. Herättäjäjuhlat järjestettiin Kalevan kirkon ympäristössä. Tampereella oon vieraillut useastikin vuosien varrella, mutta Kalevan kirkossa en ollut aikaisemmin käynyt.

Torstaipäivä meni juhlatoria laittaessa myyntikuntoon. Tänä vuonna olimme samassa teltassa ensimmäistä kertaa Herättäjä-Yhdistyksen tuotemyyjien kanssa ja myös juhlakorttimyynti oli tässä teltassa. Saimme tavarat esille sopivassa ajassa, että ehti osallistua talkooseuroihinkin.  Majoituspaikkamme oli Ilkon kurssikeskus Kangasalla. Pääsimme sinne Herättäjä-Yhdistyksen Markuksen kyydissä.  Iltapalan jälkeen kävin käveleskelemässä Ilkon kurssikeskuksen ympäristössä.  Ihastelin kaunista lampea siltoineen ja alttareineen.  Menin huikeat rappuset alas ”rotkojärvelle” eli Pitkäjärvelle.  Siinä tuli sopivasti porrastreenikin, kun kiipesin samat portaat ylös.






Perjantaiaamuna Markuksen kyydissä jälleen juhlapaikalle Kalevan kirkon kupeeseen. Aamupalan jälkeen juhlatorille kassakoneita laittamaan kuntoon. Sitten olikin aikaa kuljeskella juhla-alueella katsellen mitä muissa myyntiteltoissa oli tulossa myyntiin. Juhlavieraita alkoi kerääntymään juhlatorille mukavasti jo ennen aattoseuroja, joten saimme mekin aloittaa kirjojen ja muiden tuotteiden myynnin. Ensimmäistä kertaa kokeilimme kassakoneiden käyttöä, mutta melko pian huomasimme, että ne eivät sovellu meidän myyntiin. Palasimme kassalipasmyyntiin ja lisäsimme maksupäätteitäkin.  12 tunnin työpäivä sujui joutuisasti, ruokataukoja oli riittävästi. Maistoin papu-linssikeittoa, kun kerran oli lihasopan, broilerikastikkeen & riisin ja riisipuuron lisäksi tarjolla. Hyvää oli tuo papu-linssikeitto – toivottavasti Nivalassakin on useampi kasvisruokavaihtoehto. Ja ilman muurinpohjalättyjä ei voi herättäjäjuhlilla olla! Ilkoon pääsimme nyt bussilla (loput työntekijät tulivat Lapualta perjantaiksi).  Eipä sitä jälleen muuta kuin iltapala ja nukkumaan.  

Lauantaiaamuna saimme aamupalan Ilkossa. Kahdeksaksi bussi vei meidät juhlille ja siitä sitten alkoi heti myyntitouhut ja kestivät ilta kahdeksaan saakka. Lauantaina on aina se vilkkain päivä.  Paljon tuttuja kasvoja (en tiedä heidän nimiään) kulki myyntikojujen ympärillä.  Työn touhussa on aina mukava katsella herättäjäjuhlaväkeä ja vaihtaa muutama sanakin heidän kanssaan.  Maiston toista kasvisruokaa, joka oli vegaaninen kasviscurry, illemmalla sitten maistoin mustaamakkaraa (mulle se on tuttu ruoka, syömme sitä muutaman kerran vuodessa kotonakin) muusin kera.  Ja nuorisotyön kojulla maiston ihanan suussa sulavaa vegaanista suklaapiirakkaa.  Ehdin tehdä omiakin ostoksia Aholansaaren ja Suomen Lähetysseuran kojuilla. 



Seurapuheita ja Siionin virsien veisuutakin kuuli aika hyvin juhlateltalle. Siionin virsien veisuu ilman säestystä juhla-alueen penkkiriveissä on sydäntä koskettavaa ja rauhoittaa rauhattoman mieleni.  Jumalan sanan voima seurapuheissa ja Siionin virsissä menee niin syvälle sieluuni. Saan niistä voimaa ja varmuutta omalle uskon tielleni.  Illalla bussilla jälleen majoituspaikkaan ja iltapalan jälkeen nukkumaan. Sen verran kierroksilla kävin, että tarvitsin gospellauluja Spotifyn kautta rauhoittuakseni ja nukahtaakseni – jossain vaiheessa sitten otin kuulokkeet pois, ja suljin Spotifyn.

Sunnuntaiaamuna matkatavarat mukaan, sillä lähtö kotiin oli suoraan juhlilta. Aamupalalla ihastelimme Pitkäjärveä ja rohkeata ketunpoikasta, joka kulki rotkon reunamilla. Ennen messua kävin ostamassa nuorisotyön kojulta hupparin, jossa on Nuori Yty -logo ja teksti Sinä riität, Sinä kelpaat, Sinä et ole yksin. 


 Messulla aloitettiin sunnuntaipäivän herättäjäjuhlat. Myyntikojukin oli sen verran hiljainen, että voin osallistua juhlateltan ääreltä jumalanpalvelukseen ja ehtoolliseen.  
Sunnuntaipäivä olikin jo aika hiljaista juhlatorilla ja siinä sitten ajatuksissani seisoskelin sivupöydän ääressä. Ja kun katseeni kääntyi toiselle puolen myyntipöytiämme ja Saarakin vilkaisi minua, että huomaatkos….
Voi, siinä oli Simojen Pekka! Tiesin, että hän oli esiintymässä perjantai-illalla Sorsapuistossa Tilkkutäkki-piknikissä, mutta eihän näihin iltajuttuihin ehdi ja jaksa osallistua. Omat työt kun juhlilla loppuu, haluaa vain mennä nukkumaan.  Voi, mä niin spontaanisti kiljaisin ”Pekka, nyt mä saan nimmarin sun kirjaan!” ja nappasin sentään oikean kirjankin myyntipöydältämme (Luojan kiitos, sitä oli vielä jäljelläkin!).  Ja tunnustin rukoilleeni Jumalalta, että josko se Pekka ehtis juhlilla käymään ja kulkis meidän juhlatorinkin kautta…. Jumala kuuli mun rukouksen! Nimmarin sain ja siinä tovin aikaa juteltiin kirjasta, musiikista ja muustakin. Jos oikein ymmärsin, niin Pekka oli ensimmäistä kertaa Herättäjäjuhlilla.  Hienoa, että olivat hänetkin pyytäneet esiintymään juhlille.  Ehkä Exit vois esiintyy Kauhavan Herättäjäjuhlilla parin vuoden päästä – sille keikalle voisin ehtiä osallistua, kun ei tarvi majoituspaikkaan kyytitä, vaan yövytään kotona.  Voi mä olin niin onnellinen, että melkein unohdin maksaa tuon kirjan Mullan makua, taivaan tuoksua : Keikkamiehen hartauskirja.  Ja tunnustin, että en ole uskaltanut keikoilla tulla juttelemaan…. Nyt, kun olin omalla vahvuusalueellani ja sain puhua kirjoistakin, niin oli helpompaa.  Musiikista on jotenkin vaikea puhua, vaikka jokainen Exitin keikka tai Pekan oman keikka on olleet niin koskettavia ja ne laulut kuljettaa mua arjessakin – Spotifyn kautta ja cd:ltä automatkoilla. Myös EtCeteran ja Nordin Phrasen keikoilla olen saanut kerran jo käydä Ilmajoella ja Seinäjoella.  Sen verran tohkeessa olin, että kuvakin jäi ottamatta – ehkä, toisella kertaa uskallan samaankin kuvaan Pekan kanssa.  




Päätösseurojen aikaan kävin syömässä riisipuuron, harmi, kun unohdin kysyä, että oliko sitä vegaanista riisipuuroa tarjolla….   Aamupäivällä söin hyvänmakuista broilerikeittoa.  Myös jätskiä ja muurinpohjalättyä maistoin lisää – niiden kojujen ohi ei vain voinut kulkea.
Ehdin myös käydä hiljentymässä Kalevan kirkossa. Sytytin kynttilän ja kiitin Jumalaa kohtaamisesta Pekka Simojoen kanssa. Pyysin myös voimia kotiasioille….  Erityisesti miehelleni, jonka vapaa viikonloppu kotona oli perinteinen…..
Sunnuntaipäivä päättyi myymättömien tavaroiden inventointiin ja pakkaamiseen. Kivasti juhlaväki kävi ostoksilla – monenlaista kirjaa, cd-levyä, postikorttia ja lahjatavaraa meni kaupan.  Neljän jälkeen pääsimme lähtemään kotimatkalle. Sen verran lyhyt oli Tampereelta Lapualle, että matkasimme bussilla sen yhteen menoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti