sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Lapuan kansalaisopiston kurssibongarin miettehiä ensimmääseltä viikolta


Oletko sinä kurssibongari, kysyi Lapuan kansalaisopisto kuukausi sitten. Minähän laitoon hakemusta menemähän ja täs sitä ollahan somettamas mukavan ja monipuolisen kansalaasopiston kurssiista yhyren keski-ikääsen pohojalaasakan näkökulmasta.

Ilmoittauduin parille opintomatkalle, neljälle sanataiteen ja kirjallisuuden kurssille, yhdelle terveys ja hyvinvointikurssille, yhdelle tietotekniikkakurssille, yhdelle muiden taide- ja taitoaineiden kurssille sekä yhteen liikuntaryhmään.

Surukseni Lapuan Lausujien-ryhmä ei enää voi jatkaa kansalaisopiston ryhmänä – ei tullut poisjääneitten tilalle riittävästi uusia.  Outi on kuitenkin lupautunut ohjaamaan meitä runonlausujia muutaman kerran kuukaudessa omana ryhmänään. Kiitos, Outi kun pidät pientä ryhmäämme koossa.

Eikä ollu naapurikaupunkiin Seinäjoelle riittävästi innokkaita opintomatkalaisia -  ei vissihin kukaan halunnu maksaa, ku ”ilimankin” (omilla autoolla) sinne pääsöö.  Minolisin tykänny yhtöhöösestä retkestä sinnekin.

Tällä viikolla sitte alakooki reippahasti kolome sanataire ja kirijallisuusryhymää.  Torstaina jo meni kaks ryhymää päällekkään: kirjaklubi ja luovan kirjoittamisen ryhmä.  Ja muutoonki mulla oli Tuomasmessu-palaveri tuona iltana, niin en keriinny olla kirjaklubis ku puoli tuntia keskustelemas kesälukemisena ollehesta Antti Heikkisen Mummo-romaanista. Tuo kirija meinas jäärä kesken ku oli jotenki niin pitkänsitkiää kerrontaa. En meinannu millähän pysyä kärryyllä, jotta kuka on mummo ja kuka äiti vaikkoonki monta kaharen tarinan kirijaa lukenu. Mutta sitte ku pääsin melekeen loppuhun, en malttanukkaa palauttaa Mummoa.  Lainasin sen uurestansa ja ny oon päässy tarinan loppuhun – kirijootankin kirijasta eriksensä tähän blokihin.  Kirijaklubihin oli tullu mukavasti uusia osallistujia, orotan innolla tulevia kirijakeskusteluja.

Luovan kirjoittamisen ryhmässä Matilaisen Jussin opissa oon ollut aikaisempina vuosinakin. Viime vuonna pidin välivuoden.  Jussi antaa sähköpostitse hyvin ohjeita, vaikka et pääsisikään joka kerta ryhmäkokoontumiseen.  Kirjoitustehtävänä on pari virikettä, joista valitsin: Kuva a) Vanhempi nainen potkukelkkailemassa talvimaisemassa sekä AARO -sana.  Taidan kirjoittaa suoraa tekstiä sekä runon.

Maanantain Kirjallisuus ja kirjoittajapiirissä tuli roima herätys vuoden kirjoittamistaukooni. Kyösti Wilkuna-seuran puheenjohtaja Ari Haasio haastoi meitä miettimään miten aloittaa tarina tai jokin muu sanataiteen muoto, mikä on teema, mistä näkökulmasta kirjoittaa, mikä tekee minun tekstistäni kiinnostavan. Teimme yhden harjoituksenkin aiheesta Autolla ajaminen. Piti keksiä kiinnostava aloitusvirke. Mun virke oli  "Minen aja enää ikinä autua, huusin itkukurkussa poikaystävälleni."   Keskustelimme mitä ajatuksia toisten aloitusvirkkeet toivat tarinasta mieleen ja olisiko jokin toinen sana tai sanajärjestys toiminut vielä paremmin.  Kävimme myös Lapuan Joulun materiaalia läpi. En ole ihan varma saanko tänäkään vuonna siihen mitään aikaiseksi…. Julkaisukynnykseni painettuun formaattiin on aika korkea….

Olen ollut Kyösti Wilkuna-seuran jäsen myös ennen.  Mukavaa, että tähänkin porukkaan on tullut uusia kirjoittajia ja kirjallisuuden ystäviä.  Leppoisaa ja puheliasta porukkaahan tämä kirjallisuuspiirin väki on – välillä rönsyillään asian vierestäkin.

Lauantaina menin hiihtomajalle kuntojumppaan töiden jälkeen. Johan sitä tässä iässä on aika kokeella kuminauhajumppaakin. Hyvä ja tehokas vastus, kun vaan pysyy kintuus oikias kohtaa.  Tahti oli välillä melekoonen tällääselle noviisijumppaajalle, joka on viimeksi opiskeluaikoona  parikymppisenä jumpannu. Menin sitte omahan tahtihin ja rytmi oli niin hakuusas mones liikkehes, jotta pakkas hymyylyttää. Minen oo muutenkaa kovin hyvä laittamahan minkäänlaisia sivuaskelia ja käsiliikkehiä yhtä aikaa.  Eiköhän tämäki jumppaaminen suju kerta kerralta paremmin, omaa kroppaansa kuunnellen.  Kyllä ne lihakset tuala vattaskin pömpön takana tuntuu olevan…  ja jäykkyys varmahan vetreyreksi pikku hilijaa muuttuu.  Minoon aika huono sisäjumppaaja, mutta hiihtomajalla saa vähä kattua jumpan tohinas ikkunastaki pihalle mettähän päin.  Mukavia akkoja ryhymäs ja kaikkia saa olla omana ittenänsä nauttimas liikuntahetkestä ja vähä ittiä haastamaski yrittämähän kunnon sykkeheesen!

Jotta ny  o hengen ja ruumihin ravintua nautittu koko viikko. Ens viikolla on sitte kirkkotiekävely ja bujoilua.

Risto Kormilainen Hartauskirjat 2010-luku

Risto Kormilainen on tähän mennessä julkaissut 2010-luvulla kahdeksan hartauskirjaa: Siunaa ja varjele meitä (2010), Myötäkäymisiä (2010), Lämpimät onnittelut (2012), Valoa ja varjelusta (2012), Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa (2014), Luottamus kantakoon sinua (2014), Elävää vettä (2015) ja Taskuunmentävä rukous: Kiireisten ja hättäisten rukouskirja (2016).


Valoa ja varjelusta


Elämä on polku

Elämänpolulla Kristus kulkee vierellämme. Hänen läsnäolonsa kantaa matkalla, pimeimmänkin korpitaipaleen läpi.”

Oletko kuulolla?

Tämä teksti lohduttaa, kun epäilen, että kantaako uskoni Jeesuksen ja Jumalaan.
Haapa helisee rakkautta.
Enpä tiennyt aikaisemmin, miten pyhä puu haapa onkaan. 
Aina on vaaksa toivoa
Toivon ja lohdutuksen tekstiä elämänpoluille.

Omien polkujen tallaajat

Me emme voi astua Jeesuksen sandaaleihin, mutta sen sijaan hänen askeliinsa saamme sovittaa omat askeleemme ja kokea, että tie on valmistettu.”

Anteeksiantamisen matematiikkaa

Anteeksiantamisen ilmapiirissä on vapauttavaa elää. Ja kuinka monta kertaa Jumala joutuukaan antamaan anteeksi meille!

Kirvesmiehen oppipojan rakennusohjeet

Kristus ei useinkaan säästä meitä elämän tulvavesiltä ja myrskyiltä, mutta hän lupaa, että joka on rakentanut elämänsä hänen varaansa, hän ei sorru. Se kalliopohja, jonka hän elämällemme tarjoaa, pysyy, pitää ja kestää.”

Isovanhempien rukouskoulu

Isänäitini muistan rukoilleen iltarukouksena minulle ”Levolle lasken Luojani”.

Kasvu elämään

Psalmit muistuttavat, että elämä on lahjaa silloinkin, kun vastoinkäymiset lyövät ylitsemme ja vaikeudet tuntuvat murskaavan meidät alleen.”

Lempiväri

Mun lempiväri on violetti, joka on myös liturginen värinen, kuten Risto Kormilaisen lempiväri vihreä.  Vihreä on toivon väri, iankaikkisen elämän väri ja kasvun väri. Violetti on katumuksen ja syntien tunnustamisen väri.

Silmistä huokuu lämpö

Katseen kohottaminen taivaallisen Isän puoleen avaa meidät vastaanottamaan hänen lahjansa.”

Murheiden jakamisen siunaus

Murheita ei tarvitse kantaa yksin. Meillä on Jumala, joka tuntee taakkamme, ja meillä on toinen toisemme.”

Hymyile, olet olemassa

Hymy on myös tilan antamista Jumalan luovuudelle meissä.”

Aika tallessa

Kun muistamme, että aikamme on turvallisesti Jumalan kädessä, niin vuosi vuodelta elämäämme ilmaantuu yhä enemmän valoa.”

Jumalan kädet

Risti yhdistää meidät ja kertoo järkähtämättömällä tavalla Jumalan läsnäolosta elämässämme.”

Isänmaan kutsu

Isänmaa on meille sekä lahja että tehtävä.”

Koti

Meillä jokaisella on ainakin yksi koti, jonne meitä odotetaan.”

Lähellä, niin lähellä

Silloinkin, kun Jumala tuntuu olevan meistä kaukana, hän on vierellämme.”
Kämmenlevyinen elämä
Jumala on läsnä jokaisessa ohikiitävässä hetkessäkin.

Voiko väärin rukoilla?

Rukous on siunauksen pyytämistä ja Jumalan varaan heittäytymistä.”

Rohkaiseva sana

Jeesus kulkee vierellämme ja kutsuu luoksensa.

Kuvan liikkeessä elämä

Jumalan ristin piirtävä käden liike. Elämän liike.  Jumalan käden liike.”

Sairaalan päivähuoneessa

Sairaan luona pistäytyvä oppii kärsivällisyyttä ja rauhaa.”

Avoin latu

Elämänpoluilla kyselevän ja epävarman etsijänkään ei tarvitse jäädä yksin.”


Siunaa ja varjele meitä


Tässä hartauskirjassa kuljetaan kirkkovuoden matkassa – Itsenäisyyspäivästä Valvomisen sunnuntaihin. 

Risto Kormilainen kirjoittaa hartauskirjan alussa:

Niin kalenteri- kuin kirkkovuoden aikana on myös sellaisia juhlia, jotka jäävät suurten juhlien varjoon. Jouluun valmistaudumme huolella, samoin pääsiäiseen. Mutta vuoden mittaan on monia pyhäpäiviä, joita myös kannattaisi juhlia yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Tämän kirjan teksteissä tahdon käydä kanssasi näihin hieman vähemmälle huomiolle jääneisiin juhlapäiviin. ”

Tämän kirjan kanssa voit tehdä matkaa vuoden läpi hieman toisenlaisten juhlien viitoittamaan reittiä ja saada niistä uusia näkökulmia.”

Kimmo Arhon valokuvat ja Risto Kormilaisen hartaustekstit ja runot tekevät tästäkin kirjasta elämänmakuisen, Jumalan Sanan äärellä viivähtävän kokonaisuuden.  Luonto, perinteet ja ihmisläheisyys huokuvat Kormilaisen teksteistä. 



Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa

Kynttilän toivo

Kynttilän liekki, kynttilän valo rauhoittaa mieleni.  Kynttilän valossa minäkin tykkään lukea ja kirjoittaa.

Kauniit kasvot

Kynttilät loistavat lohtua ja toivoa jälleennäkemisestä taivaassa surukodissa.

Jokapäiväinen leipä

Jeesuksen käsissä leipä on myös enemmän kuin pelkkää ruumiillista ravintoa. Hän on itse läsnä, kun leipä jaetaan kaikkien sitä tarvitsevien kesken.”

Arjen kuvia

Risto Kormilainen kuvaa tässä tekstissään Vuosaaren kirkon alttaritaulua, katson netistä minkälainen taideteos on. 

Ajan mittaan

Jumala on läsnä ajassa. Hän on mukana jokaisessa hetkessä.”

Erilaisia maisemia

Hän (Jumala) on läsnä myös elämämme erilaisissa maisemissa. Hän ei jätä meitä silloinkaan, kun lohduttomuus ja pimeys tuntuvat peittävän maiseman.”

Kantajia

Kristus kantaa meitä kaikissa vaiheissa. Viimein hän kantaa meidät perille Isän kotiin, kaikkien kantajien ja kannettavien yhteiseen juhlaan.”

Tehtävä ja lupaus

Jumala kannattelee meitä elämän alusta loppuun saakka.

Suuren valon ilta

Joulu, kynttilämeri hautausmaalla – rauha ja hiljaisuus.

Onko Jumala ilonpilaaja?

Jumala ei ole luonut meitä kulkemaan silmät maahan luotuina. ” On lupa nauttia elämästä.

Rakkauden katse

Kun olemme kadoksissa itseltämme, toisiltamme ja Jumalalta, saamme luottaa siihen, että Jeesuksen rakastava katse on jo löytänyt meidät.”

Kivilaituri

Ihmisten erilaisuus on rikkaus – sen hyväksymiseen tarvitaan Jumalan läsnäoloa.

Itkevien ikkunoiden alla

Näköalattomuudestamme huolimatta hän haluaa meidän muistava, että kaiken yllä on ristin siunaava poikkipuu: kuin siunaavat kädet tai enkelin siivet.”

Maailman hienoin perinne

Joulu – pelastuksen ja toivon aika.
Sauna ja ehtoollispöytä
Sauna – paikka, jossa voin hiljentyä ja rauhoittua, Jumalan läsnäolon äärellä.

Yön siunaus

Yön ahdistusten keskellä rukoilu rauhoittaa mielen, kun uskomme, että Jumala itse ottaa murheemme kannettavakseen.”

Kirkko keskellä kylää

Kirkko on maisemassa kuin uskontunnustus.

Erityinen läsnäolo

Jeesus on aina siellä missä mekin – minäkin saan luottaa tähän armoon joka päivä.

Vesi ja sana

Jumalan sana parantaa meidät, jos vain uskallamme heittäytyä sen varaan.”

Rukoileva puu

Jumalan edessä avautuu yhteys ylöspäin, mutta myös sivulle. Rukous yhdistää Jumalaan, mutta myös toisiin ihmisiin.

Avoin syli

Tässä tekstissä Risto Kormilainen kertoo tarinan, miten Berthel Thorvaldsenin Kristus-veistos syntyi.

Kaikki on valmiina

Minä en ole vieläkään käynyt Isonkyrön vanhassa kivikirkossa, josta Kormilainen tässä tekstissään kertoo. Olisiko ensi kesänä kirkkovierailun aika?

Raamatun pikataival

Risto Kormlainen kertoo lukeneensa kirjaa Raamattu 100 minuutissa.  Tämän kirjan voisin minäkin lainata kirjastosta ja ottaa luettavaksi jonakin sunnuntain lukuhetkenä.

Viimeinen lause

En muistanut minäkään, mitkä ovat Raamatun viimeiset lauseet.  ”Raamattu loppuu siunaukseen, Herran Jeesuksen armon toivotukseen. Ja tämä armo kuuluu kaikille, tasapuolisesti.”

Luottamus kantakoon sinua

Takakansitekstissä sanotaan:

Risto Kormilaisen kirja rakentuu yhdeksän teeman ympärille: rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys, ja itsehillintä. Ne ovat hengen hedelmiä rakentaen niin yksityistä kuin yhteistäkin elämää. Kirjan tekstit nousevat jokapäiväisestä elämästä kytkeytyen samalla tiiviisti Raamattuun ja kirkon perinteeseen. Niissä näkyy, miten inhimillisen elämän keskellä kohtaamme Jumalan maailman.” 

Kuten useimmat hartauskirjat kauniine ja puhuttelevine kuvineen, niin on myös tämä hartauskirja kohdennettu merkkipäivän onnittelukirjaksi. Yleensä näitä kirjoja annetaan ja saadaan lahjaksi syntymäpäivänä. Mutta tämä kirja on antoisa lahjakirja muillekin merkkipäiville - nimipäivä, hääpäivä, kihlapäivä, konfirmaatiopäivä, valmistujaispäivä.  Kirjan tekstit sopivat niin senioreille kuin nuorille aikuisillekin.  Kirjan tekstit on jaoteltu seitsemään osaan: Rakkaus, Rauha, Kärsivällisyys, Ystävällisyys, Hyvyys, Uskollisuus ja Lempeys.

RAKKAUS

Ruusujen aikaan

Ruusu on Jeesuksen äidin, Marian kukka.

Rakkauden suunnitelma

Joulun sanomaa saa elää läpi vuoden.

Elämämme kaunein asia

Elävä tuli, virtaava vesi ja nukkuva lapsi. Olen samaa mieltä, nämä ovat minullekin elämän kauneutta. Kaikesta elämän kauneudesta saan kiittää Luojaani.  

Iloa pienistä asioista

Elämä on täynnä arjen ihmeitä, joita pitää usein itsestäänselvyyksinä.”

Tyhjän tuolin ilo

Elämän tyhjässä tilassa on Kristus. Sinun epätietoisuutesi keskellä seisoo Herra turvallisena rohkaisijana ja avun tuojana ja levittää kätensä siunaamaan sinua.”

Ilolla ja murheella on aikansa

Suuret murheet jättävät meihin elinikäiset jäljet, mutta aika on myös armollinen.”

RAUHA

Hämärän kirkon syli

Elämän murheiden piirtyessä yllemme Kristuksen valo valaisee pimeän.

Veden äänet

Kastevesi on pyhää vettä, sillä siinä on Kristuksen oma lupaus.”

KÄRSIVÄLLISYYS

Kärsivällisyys koetuksella

Jokainen mahdottomalta tuntuva asia kätkee kuitenkin sisäänsä toivon ja uuden alun.”

Elämän muovaaja

Jumalan kädestä lähteneinä olemme kukin omannäköisiämme. Särkyneinäkin olemme hyvän Savenvalajamme käsissä. Hän ei heitä muruakaan pois, vaan kärsivällisesti muovaa meitä ja tekee rikotun ehjäksi ja kestäväksi.

Iso riipijä

Elämä on joskus hyvinkin kovaa riipimistä. Jumala antaa meille voiman kulkea elämän ristitulessa ja olla vahvistamassa toisia luottamukseen jaksaa vastuksien kohdatessa.”

YSTÄVÄLLISYYS

Palanen salaisuutta

Jeesuksen tarjoaman aterian salattu sisältö kantaa minua taas kappaleen matkaa eteenpäin.”

Lämpimät muistot

Jumala katsoo meitä kohti. Hän katsoo meitä laupeuden ja rakkauden silmin.”

HYVYYS

Lähimmäisyyden valo

Lähimmäisyyden valon kantaminen on meidän kaikkien tehtävä. Auttajamme Kristus antaa meille voimia tämän rakkauden tehtävän hoitamiseen.”

Huolenpitoa

Lintuemon huolenpito poikasistaan. Tänä kesänä olen seurannut puutarhassamme fasaaniemoa poikasineen. Kormilainen kirjoittaa: ”Lintuja pidetään pyhän huolettomuuden esimerkkeinä.  Mutta samalla ne kertovat huolenpidosta.

Siunaava Kristus

Istuva Kristus on läsnä maailmassa kaikkialla.

USKOLLISUUS

Sateenkaaren evankeliumi

Sateenkaari Jumalan liiton merkkinä kuvaa hänen uskollisuuttaan. Jumala on armollinen ja rakastava, joka tahtoo ihmisen parasta.”

Luotettava matkaopas

Tämä teksti on kohdistettu ikääntyvälle ihmiselle. Silti minäkin tästä tekstistä saan lohdutusta ja voimaa luonnon kauneuden kuvauksesta, vaikka minulla ei lapsenlapsia olekaan.

Uskollinen ystävä

Viime aikoina olen saanut Facebookissa ystävien viestejä poismenneistä koirista. Eräänä sunnuntaina lauloimme Amazing Grace laulua suomeksi kirkossa. Minulle tuli kovin ikävä meidän Koirantähden Amazing Grace ”Siiriä”, joka sairauden myötä lähti koirien taivaaseen pari vuotiaana muutama vuosi sitten….

LEMPEYS

Lempeät muistot

Usko Jumalaan rakentaa kodin perustaa yhteisessä isänmaassa.”

Vain kämmenen leveys

Kämmenet seurakuntaan päin meidät lähetetään kirkosta siunaten toteuttamaan arjen jumalanpalvelusta toinen toisistamme huolehtien ja rakastaen.”

ITSEHILLINTÄ

Hyviä sanoja

Raamatun sana vakuuttaa meitä Jumalan pysyvyydestä uhkien ja pelkojen keskellä antaen turvan.

Kivi ja kallio

Jumala on elämän perusta, jonka varaan saamme kaiken laittaa.”

Pois juokse aika joutuisaan

Ajan kiireen keskellä Jeesuksella on meille aina aikaa. Hän ottaa avosylin vastaan, antaa levon ja rauhan sydämeemme.”





Elävää vettä

Takakansitekstissä sanotaan:

Elävää vettä-hartauskirjan tekstit vievät lähelle ja kauas: ne saavat katsomaan tähän hetkeen, itseen ja samalla jonnekin hyvin kauas, ikuisuuteen. Tämän kirjan teksteissä puhutaan niin tatuoinnista kuin taideteoksista, jään kairaamisesta ja läheisen menetyksestä: kaikissa niissä on Jumala läsnä lohduttaen ja toivoa antaen.”

Kirje Agricolalle

Risto Kormilainen kirjoittaa kirjeen Mikael Agricolalle.  Hän pohtii, miten ovat kirjeenkirjoittamisen tavat muuttunet sitten Agricolan aikojen. Kiitollisuus Suomen kirjakielen isälle – ilman Agricolaa ei olisi meillä suomenkielistä Raamattua.

Sun haltuus

Hautajaiset, omaisten ikävä ja suru. Jumalan lohduttava käsi ympärillä. Jälleennäkemisen toivo Jeesuksen ylösnousemuksen kautta.

Punaisen nurmen kamppailu

Jaakobin paini, Paul Gauguinin maalaus Näky saarnan jälkeen.

Saattaen vaihdettava

Juna-sanaston selittämisen kautta Kormilainen lähestyy mielenkiintoisesti työuralta eläkkeelle jäävän ihmisen ja uuden työntekijän kohtaamista sekä lasten ja vanhempien suhdetta lasten kasvaessa aikuisiksi.

Varjossa kukoistan

Jumala on kätkeytynyt elämämme erilaisiin varjoihin. Se lupaus ja merkki siitä, että voimme varjossakin kukoistaa.”

Palanen metsää

Metsä sykkii vahvasti elämää ja valoa sydämeen saakka. Jumalan henki liikkuu metsän yllä.”

Rukoilevat jalat

Kormilainen kertoo saksalaisen taiteilijan Albrecht Dürerin taideteoksesta Rukoilevat jalat. Etsin taideteoksen kuvaa netistä, mutta löysin vain Rukoilevat kädet.  Täytyneepä lainata kirjoja, joissa on kuvattu taiteilijan taideteoksia:

Heinrich Theodor Musper: Albrecht Dürer, Stureförl 1974
Albrecht Dürer – Heinrich Wöllflin: Drawings of Albrecht Dürer, Dover publications 1970
Anja Eichler: Albrecht Dürer : 1471-1528, Könemann 2007
Albrecht Dürer: The complete woodcuts of Albrecht Dürer, Dover, 197?
John Berger: Albrecht Dürer : watercolours and drawings, Taschen 2002
Norbert Wolf: Albrecht Dürer 1471-1528 : the genius of the german renaissance, Taschen 2010

Lohdutus

Jeesus lohduttaa meitä monin tavoin.  Lohdutus saattaa meitä ennallemme vaikka luopumisen ja eron haavat jäävätkin meihin.”

Jumalan kämmeneen tatuoitu

Kannamme kasteen kautta Kristuksen vesileimaa sisällämme.

Pääsiäisen kirkas aamu

Alkukevään pilkkiretken ajatuksia pääsiäisaamussa – rauha, valo ja hiljaisuus.

Yksinäisyys

jumala on kutsunut meidät elämän kuormien jakajiksi toinen toisillemme. Jokainen meistä kaipaa ystävää, jonka kanssa voisi puhua luottamuksellisesti ja avoimesti asioita, purkaa sydäntämme.”

Aika

Jumalan hallinnassa on loppuviimein aikamme, hetkemme, vuotemme ja koko elämämme. Saamme jättää kaiken luottavaisesti hänen käsiinsä.”

Elävää vettä

Jeesus antaa meille elävää vettä, elämän vettä, joka virkistää matkalla halki monenlaisten korpitaipaleiden, jolloin väsymys uuvuttaa ja huolet sekä murheet raskauttavat matkantekoa.”

Luonnon helmassa

Luojamme, hyvä Jumalamme muistaa myös luonnon keskellä meitä. Herran hymy on herkässä luonnon helmassa.”

Tilan evankeliumi

Kirkko rakennuksena on tilan evankeliumia.”

Kartan siunaus

Raamattu on samalla kertaa sekä elämän tien kartta ja navigaattori."

Lapiollinen toivoa

Kormilainen kuvaa kauniisti äitinsä haudan umpeen luomista muistotilaisuuden jälkeen.  ”…jokainen hautaan pudottamani lapiollinen oli myös minun kyyneleeni, osa surutyötä, osa sitä viimeistä palvelusta, jonka halusin kiitollisena äidilleni antaa hänen vuosikymmenten rakkaudestaan ja huolenpidostaan.”

Jumalan kaarisilta

Sateenkaari on viesti Jumalan rakkaudesta, hyvyydestä ja huolenpidosta.”

Jalat näkevät

Jumala antaa meille myös näkevät jalat, jotka tunnistavat pimeäänkin peittyvän tien turvalliseksi kulkea.”

Kirkonkellot havahduttavat

Kirkonkellot julistavat meille Jumalan uskollisuutta, hyvyyttä ja ihmisrakkautta.”

Armon varjossa

Armo on lämmin takki, johon elämänvilun saartamana saa kääriytyä. Se ympäröi, se suojaa, se antaa turvan.”

Kotiosoite

Kristityllä on aina matkalla elämässä kaksi kotiosoitetta.”

Myötäkäymisiä

Tämä hartauskirja aikaisemmin julkaistujen Tie kutsuu kulkijaa, Matkamies maan ja Tie valmis on -sarjaa Näidenkin tekstien äärellä pysähtyy ajattelemaan ihmiselämään ja sitä, mitä Jumala meitä ohjaa ja varjelee niin myötä- kuin vastamäessä.



Lämpimät onnittelut

Kaunis pikkukirjanen onnittelukortin sijaan moniin elämän juhlahetkiin.

Raamattu on rikas elämän opas. Sen sivuilta huokuu Herran laupeus ja uskollisuus. Niillä matkaeväillä hän varustaa meidät päivittäin.”

Aina ei jaksa rukoilla. Silloin epätoivo valtaa mielen: jaksaako Jumala kuulla pelkän huokailuni tai hengittelyni. Jumala ymmärtää meitä heikkouksinemme ja vajavaisuuksinemme.”

Taskuunmentävä rukous: Kiireisten ja hättäisten rukouskirja

Risto Kormilainen kirjoittaa kirjan alkusivulla:

Sinulle kiireinen lukija: hätä on rukouksen näköinen

Tämä kirja vie sinut lyhyiden rukousten kautta kiireen keskellä pysäkille, jossa saa viivähtää hetken.”

Toivon, että koet Pyhän edessä rakkauden, rauhan ja onnellisuuden hipaisun. Toivon, että kuormasi on pysäkin jälkeen keveämpi, että huomaat sen ilon, joka on lähelläsi pienissä asioissa ja lähimmäisesi katseessa.”

Kirja on jaettu viiteen osaan: Aamu; Harpuin huilin, mielilausein matkaan vain; Keskellä päivää keskellä elämää; Niin moneen on ehdittävä; Illasta aamun kanssamme.

Aamu

Nämä rukoukset kantavat eri-ikäisiä ihmisiä elämänvaiheissa, erilaisissa elämäntavoissa.

Minua puhutteli tänä aamuna tämä rukous:

Hyvä Jumala,
läsnäoloasi pyydän ja kaipaan.
Kiitostakin yritän
vaan sanomatta usein jää.” 

Harpuin huilin, mielilausein matkaan vain

Mua siipeis suojaan kätke
vaikka päivä vasta avautumassa.
Sitä minä tarvitsen

Keskellä päivää keskellä elämää

Tietokoneen ääressä,
silmäisi eteen Herra käyn.
Anna suunta.”

Niin moneen on ehdittävä

Oikein hyvät asiat tulevat puun takaa.
kun sinä Jumala ilmestyt keskellä päivää,
ei ihmeiden aika ole ohi.
Vain sydän näkee sinut.”

Illasta aamuun kanssamme

Hajamielisenä luen kirjaa.
Sivut kääntyvät
mutta en muista mitään.
Ajatus harhailee ties missä.
Jumala ottaa mukaansa
kun kirja putoaa lattialle.
Sitä minä kutsun armoksi.”



Risto Kormilainen: Siunaa ja varjele meitä,  LK-kirjat, 2010
Valokuvat: Kimmo Arho
Mistä hankittu:  lainattu Kurikan kaupunginkirjasto

Risto Kormilainen: Myötäkäymisiä, Kirjapaja, 2010
Kansi: Heikki Kalliomaa
Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto

Risto Kormilainen: Valoa ja varjelusta, Minerva, 2012
Valokuvat: Aarne ja Taneli Laasonen
Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto

Risto Kormilainen: Lämpimät onnittelut, Kirjapaja, 2012
Ulkoasu: Iiris Kallunki
Mistä hankittu: kaukolaina Varastokirjasto

Risto Kormilainen: Luottamus kantakoon sinua, Katharos Oy, 2014
Valokuvat: Leena Seppälä, Vesa Rannikko ja Risto Kormilainen
Mistä hankittu: lainattu Peräseinäjoen kirjasto

Risto Kormilainen: Suo Herra, toivon kynttilöiden loistaa, Minerva, 2014
Valokuvat: Aarne ja Taneli Laasonen
Mistä hankittu: lainattu Kurikan kaupunginkirjasto

Risto Kormilainen: Elävää vettä, Arkki-kirjat, Aurinko Kustannus, 2015
Ulkoasu: Iiris Kallunki
Mistä hankittu: lainattu Kurikan kaupunginkirjasto

Risto Kormilainen: Taskuunmentävä rukous: Kiireisten ja hättäisten rukouskirja, Väyläkirjat, 2016
Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto