keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Pyhän kanssa piilosilla

Neljä vuotta sitten Kirjan ja Ruusun päivänä ostin Herättäjän Kirjakaupasta Irja Askolan Pyhän kanssa piilosilla kirjan.  Luin sen samana päivänä ja olen palannut myöhemminkin kirjan pariin, mikä on aika harvinaista minulle.

Olen lukenut muitakin Irja Askolan kirjoja parikymppisenä, saatanpa niitä vanhempi lukea joskus uudestaankin.

Pyhän kanssa piilosilla on hartauskirja, johon on poimittu otteita puheista, saarnoista ja kirjoituksista vuosilta 2010-2013 sekä Irja Askolan runoja.  Christer Åbergin maalaukset – kirjan sisällä ja kirjan kannessa luovat kirjaan harmoniaan ja värikkyyttä.

Mitä on olla armon auringon alla, ehdoitta ja rajoituksitta.

Kaipuu armoon ja armollisen Jumalan luo on käsin kosketeltavasti aistittavissa.”  (s. 9)

Mitä luottaa, muuttua ja avautua, Jumalan edessä, lähimmäisen edessä.

Usko ei ole oikeassa olemista,
ei määräysten mielivaltaa.
Usko on luottamusta,
avautumista.
Kulkemista tiellä,
jolla Pyhä hipaisee

Millaista on lepo ja läsnäolo, Jeesuksen sylissä.

Usko on olemisen tapa, usko on lepoa, usko on luottamista, usko on että tämä riittää.

Onko kirkon ovi auki?

Kirkkorakennus on lahja
kansalaisille
yhteinen tila
jonka ovella ei kysellä maksukyvystä
uskon laadusta eikä elämäntavoista

Kirkko tuo arkeen Pyhää

Kirkon voimaannuttava viesti on jokaiselle siinä, ette mikään häpeä, moka eikä edes rikos vie ihmisen oikeutta täyteen ihmisarvoon ja anteeksisaamiseen.”  (s. 29)

Kevyettä ja yksinkertaisuutta elämään

…yhdessä liikkeellä oloon, seikkailuihinkin ja uusiin maisemiin meitä kristittyjä kutsutaan; Jumala on liikkeessä mukana, kutsuu ja houkuttaa kulkemaan ja näkemään ja pysymään liikkeellä.”  (s. 34)

Siunausta ja vapautta elämään

On yksi Jumala, yksi yhteinen pöytä ja kaikkien ihmisten samanarvoiset istumapaikat.”  (s. 38)

Pyhän kanssa piilosilla

Pyhän kosketus kannattelee sitäkin, mitä ei itse jaksa kannatella. Hiljaa ja kunnioittaen Pyhä koskettaa pettymystämme, uupumustamme, neuvottomuuttamme.” (s. 44)

Katsoa toisin, myötätunnon kautta
Jumala tuli jäädäkseen,
ei vain piipahtamaan.
Hän silmukoituu arkeemme
ja kutoutuu juhlaamme.

Siksi kestämme toistemme keskeneräisyyttä.
Siksi katamme vieraanvaraisen pöydän.
Siksi varjojenkin vallatessa
muistamme valon.

Unelmoida ja muistaa, sitähän elämä on

Unelmia
kannattaa kuunnella
niissä saattaa kuiskia Jumala.
Kyyneliä hyvä kunnioittaa
vuotavissa vesissä viesti ja voima.
Vihaakin kuultava
aavistus jostakin, mikä jäi puolitiehen



Irja Askola: Pyhän kanssa piilosilla, Kirjapaja, 2014
Kansi: Iiris Kallunki
Mistä hankittu: ostettu Herättäjän Kirjakaupasta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti