Titanicista en ole aikaisemmin lukenut mitään - James Cameronin ohjaaman Titanic-elokuvan olen toki katsonut ja joskus jotain dokumentteja. Televisiostahan on tänä vuonna tullut draamasarja Titanic - verta ja terästä. Tämän Koivukankaan romaanin myötä kiinnostus heräsi tutustua tarkemmin Titaniciin.
Olavi Koivukangas kertoi taustastaan Siirtolaisinstituutissa ja hänen aikaisemmista teoksistaan, siirtolaisista Australiassa ja Amerikassa. Koskettavaa oli kuunnella erään rouvan tositarina hänen äidistään, jonka piti lähteä myös tuolle Titanic-matkalle, mutta Ylistarosta oli nainen kävellyt 14-vuotiaan Liisan luo ja sanonut, että älä lähde, se on niin vaarallista ja kun et ole sitä rippikouluakaan vielä käynyt. Tunnelma kirjanjulkistamistilaisuudessa oli koskettava - kyynelittä ei voinut itsekään tarinointia kuunnella.
Kauhavan kirjastoon luonnollisesti Koivukankaan teosta otettiin useampi kappale. Työetuna sain ottaa luettoloinnista/muovituksesta viikonloppulainaan tämän romaanin.
Titanicin kolmas luokka-romaani alkaa jouluaatosta 1911 Ylihärmässä, Panulan äiti ja lapset viettävät viimeisen joulun Suomessa. Panulan perheen isä on jo Amerikassa. Panulan perhe oli aikasemminkin matkustanut Amerikkaan - perheen vanhimmat pojat olivat syntyneet Amerikassa. Nyt oli tarkoitus muuttaa lopullisesti Amerikkaan, vaikka Emma-tyttären hauta jäikin Suomeen.
Tarinassa kuvataan miten Panulan perhe myi kaiken omaisuuden maatiloineen, eläimineen ja irtaimistoineen saadakseen rahaa Amerikan matkaan. Toki isä Panulankin oli lähettänyt matkarahaa.
Härmästä Hankoniemeen matka kuljettiin junalla. Oli mielenkiintoista lukea kuvausta junamatkasta, Koivukangas kertoi ottaneensa selvää Rautatiemuseosta millaiset vaatteet junan konduktöörillä oli ja minkälainen junan vaunu oli.
Siirtolaishotellissa yövytttiin ennenkuin lähdettiin Polaris-laivalla kohti Hullia, Englantiin. Sieltä lähti Titanic kohti Southhamptonia. Kuten romaanin nimikin sanoo, tarinassa kuvataan alimman luokan eli kolmannen luokan matkustajia. Panulan perheen sivussa kerrotaan muidenkin suomalaisten ja pari virolaisen tarinaa.
Titanicin törmääminen jäävuoreen ja perheen ja osan sivuhenkilöiden menehtyminen kuvataan kauniin surullisen sävyisenä, ilman kauhua vaikka sitäkin he varmasti kokivat. Sua kohti herrani-virren sanat kuvaavat laivan viime hetkiä. Isä Panulan surun kuvaus päättää tarinan ja kirjassa on Panulan perheen kuolinilmoitus.
Vaikka romaani tuntui hiukan lyhyeltä, on jokaiseen kirjan kappaleeseen saatu kuvattua eri murteita myöten se tunnelma, mikä Titanic-matkalla oli - toiveet uudesta elämästä Amerikan mailla ja niiden toiveiden päättymisestä.
Olavi Koivukangas: Titanicin kolmas luokka, OK-kirja, 2015
Ulkoasu ja taittto: Johanna Eronen
Kirjan kannen kuva: Willy Stöwerin kaiverrus v. 1912
Mistä hankittu: lainattu Kauhavan kaupunginkirjastosta
