Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2015.

Liebster award-haaste

Kuva
Kiitos Kirjat kertovat , tästä haasteesta :)  Haasteen säännöt: 1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi 2. Laita palkinto esille blogiisi 3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen 4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa 5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat 6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen 7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse. 1. Minkä kirjan muistat parhaiten lapsuudestasi? Kaija Pakkanen: Vimperin pihan Ilona. Kolmannen luokan opettajani luki tämän kirjan meille ääneen - tästä kirjasta on puhjennut rakkauteni kirjoihin ja ääneen lukemiseen.    2. Mikä on mielestäsi paras lukemasi dekkari ja miksi? En osaa tähän valita yhtä dekkaria, mutta pidän Vera Valan Arianna-hahmosta ja Italian miljööstä salaisuuksineen ja ripauksine intohimoista rakkautta.   3. K

Onnen pipanoita eli viisikymmentä juttua elämän aurinkoiselta puolelta

Kuva
Kirjailija Aapelin eli Simo Puupposen syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta tänään. Keväällä luin uudelleen Koko kaupungin Vinskin lapsuuden klassikkokirjahaasteeseen.  Vinski-kirjat ovat olleetkin ainoat Aapelin kirjat, jotka olen lukenut.  Pikku Pietarin piha ja Siunattu hulluus olen lapsena katsonut tv:stä.  Aapelin 100-vuotispäivän kunniaksi valitsin luettavaksi Onnen pipanoita . Viisikymmentä juttua elämän aurinkoiselta puolelta ovat lyhyitä muutaman sivun pituisia pakinoita. Kirja on julkaistu 1947.  Aapeli on silloin ollut kolmikymppinen. Onnen pipanoita sisällysluettelo sisältää humoristisia kuvauksia mitä pakinat mahtavat sisältää. Pakinoiden kieli on luonnollisesti aikakauden tapaista. Alan jo tottua vanhahtavan kielen lukemiseen - olenhan lukenut viimeisen vuoden aikana Joel Lehtosesta L. Onervaan. Osa pakinoista jää minulle mysteeriksi, että mikä juju tässä on - joko olen tosikko tai aika on ajanut pakinan aiheen ohitse.  Muutama pakina saa minut naurahtamaan loppuka

Viimeinen opetuslapsi

Kuva
Tänä iltana Kauhavan kirjaston lukupiirikirjana on Hank Hanegraaf ja Sigmund Brouwer: Viimeinen opetuslapsi.  Genrenä oli uskonnolliset romaanit ja maanosana Amerikka.  Kolmesta vaihtoehdosta valitsimme syksyn aloituksessa tämän teoksen. Kaksi muuta olivat Paulo Coelho: Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin sekä Karen Kingsbury: Petollisella jäällä. Viimeinen opetuslapsi kertoo ajasta 65 eKr - 66 jKr Roomassa ja Jerusalemissa. Millaista on ollut alkukristittyjen aika Neron vallan aikana.  Tarinan henkilöitä ovat niin Rooman sotilaat, Neron uskotut miehet kuin juutalaiset ja kristityt.  En ole aikaisemmin tästä ajasta kertovaa historiallista romaani lukenut - uskonnollisia romaanejakin olen hyvin vähän lukenut, vaikka muuten uskonnollisesta tietokirjallisuudesta olen kiinnostunut. Oli kiehtovaa eläytyä fiktiivisen tarinaan kristtityjen vainoista. Muistan toki kouluajoilta ja tv-dokumenteista ja joistakin elokuvista areenalla leijonille uhratut kristityt. Lapsena  hiukan pelottikin k

Jäljet : Romaani rikoksista ja ihmisistä

Kuva
Syyskuussa vietettiin Koko kansa lukee -kampanjaa kirjastoissa. En ehtinyt lukemaan kahta kampanjan e-kirjaa, mutta sain vihdoin luetuksi kirjailija Markus Ahoselta saamani e-kirjan Jäljet (ostettavissa mm. Elisa-kirjasta). Prologi houkettelee lukemaan tarinan - ketkä ovat kuolleet ja ketä ovat omaiset... Romaani alkaa elokuvateatterissa tapahtuvalla murhalla, joka kuvataan uhrin näkökulmasta. Tunnetila tempaa mukaansa ja voi tuntea istuvansa itse elokuvateatterissa - hetken mietin, uskaltaako enää mennä teatteriinkaan... Rikosylikonstaapeli Markku Isaksson saapuu tutkimaan oletettua murhaa. Murhatutkinnan lomassa kuvataan niin Isakssonin kuin muidenkin poliisihenkilöiden yksityiselämää. Isakssonin poliisivaimon Nina Markkasen menneisyyden haamut palaavat ja lopulta hänkin saa vastauksia vanhempiensa kuolemaan. Elokuvateatterimurha ei jää ainoaksi puukotukseksi, vaan tapauksia ilmenee muuallaki kaupungissa - onko kyseessä sarjamurhaaja?  Vai onko puukotuksilla mitään yhteyt

Traktorien lyhyt historia ukrainaksi

Kuva
Valitsin Kauhavan kirjaston lukupiirin syksyn luettavat kirjat, kun olin siellä työharjoittelussa elokuussa. Saijan kanssa sovittiin, että valitsen genren ja maanosan mukaan. Ensimmäinen genre oli huumori ja maanosa Eurooppa. Kolmesta kirjasta valitsimme äänestyksellä Marina Lewyckan  Traktorien lyhyt historia ukrainaksi   (kaksi muuta vaihtoehtoa olivat: Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi; Niccolo Ammaniti: Taivaan ja maan väliltä). Ei ollut kovin helppoa valita sellaisia  Euroopan maan kirjailijoita, joihin emme olleet vielä tutustuneet. Eikä myöskään huumori-genreen löytynyt kovin montaa vaihtoehtoa. Onneksi huumoria on monenlaista, kuten näissä kirjavaihtoehdoissa saatoin todeta. Traktorien lyhyt historia ukrainaksi on kirjan nimenä erikoinen, enkä sitä osaa vieläkään ulkoa sanoa oikein. Tänä iltana keskustelemme lukupiirissä tästä teoksesta ja luulenpa, että keskustelu on hyvin monivivahteista. Tarinan päähenkilöitä ovat 84-vuotias Nikolai, hänen a