Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2016.

Arkielämää

Kuva
1001 kirjaa ja yksi pieni elämä -kirjablogin emännöimään  Kolmanteen klassikkohaasteeseen valitsin kotimaisen kirjailijan teoksen, Maria Jotunin Arkielämää . Tietoisesti valitsin melko lyhyen romaanin, että varmasti ehdin lukemaan muiden kirjojen lomassa. Minulle Maria Jotuni oli vielä tähän mennessä uusi kirjailija - Huojuva talo-romaanista olen nähnyt televisiossa minisarjan. Arkielämää oli hänen ensimmäinen romaaninsa. Tätä ennen Jotuni oli julkaissut pari novellia: Suhteita (1905) ja Rakkautta (1907). Toki Kuopion kaupunginkirjasto luokittelee Arkielämää myös novelliksi - ehkä se sittenkn on enemmän sitä..... Romaani on  kuvaus kesäisestä kylästä, jonka asukkaiden elämäää ja ajatuksia kuvataan - elämän traagisuuttakin, joka rivien välistä houkuu kesäpäiviin ja -iltoihin. Vaeltava kiertolainen pappi Nyman, josta ei koskaan oikeasti tullut pappia. Kylän naiset: Anna, Loviisa, Liena, Kaisa ja Eveliina kohtaavat pappi Nymanin ja kylän muita miehiä - aviomiehen, sulhas

Herra tietää

Kuva
Tulipahan valittua aikamoinen teos Kauhavan kirjaston aikuisten kesälukubingoon. Vasta ensimmäinen ruksi tässä bingossa, kohdassa yli 400-sivuinen kirja.  Koko kesän olen tätä romaania kahlannut läpi 50 sivua kerrallaan - enempää en ole jaksanut lukea. Aihe oli mielenkiintoinen kuningas Daavidista, mutta en osannut odottaa minkätyylinen teos on. Joseph Hellerin tiesin kirjailijana, mutta tämä oli hänen ensimmäinen teoksensa, jonka luin.  Olisinhan voinut jättää tämän kesken, mutta ku pohojalaasakka jotaki päättää, niin se sitte teherän - vaikka sitte lujetahan muutama sivu kerrallansa. Herra tietää -romaani on kuningas Daavidin kertomana hänen elämästään, kuninkaaksi tulemisesta ja erityisesti hänen seksielämästään vaimojensa, sivuvaimojensa ja rakastajattarien kanssa.  Eroottisuus (rivompikin) ei haittaa romaaneissa, mutta monen sadan sivun romaanissa ko. aiheen putkahdellessa lähes joka kappaleessa alkaa kyllästyttämään. Olisin kaivannut enemmän kuvailua ja kamppailua Jumalan kan

Elämää Airiston takana

Kuva
Luin toisen Herättäjä-Yhdistyksen julkaiseman romaanin, Irja Sormunen: Elämää Airiston takana . Tämäkin romaani on omaelämäkerrallinen, kuten oli aikaisemmin lukemani Ida Tolvanen: Valon varjossa Irja Sormusen vanhempien tarinaa sekä Irjan sisarusten lapsuudesta ja nuoruudesta.  Tarina alkaa vuodesta 1902 - Irjan vanhempien, Alman ja Jaakon tapaamisesta. Irja syntyy Suomen sisällissodan aikaan Rymättylän saaristoon. Tämän saaristoalueen elämää kuvataan elävästi ja henkilöiden repliikeissä käytetään alueen murretta. Hyvin sitä pohjalaasena pystyi lukemaan - hiukan Jaakko-isän repliikeissä vilahti myös pohjanmaan murre, hän kun oli Pohjanmaalta kotoisin. Saaristoelämä on ollut ankarien sääolosuhteiden armoilla - kalakuormien kuljettaminen hevosella ja kesäaikaan veneillä myrskyävällä merellä kohti Turun markkinoita. Kirjan tarina sijoittuu vuoteen 1965 saakka, jolloin perikunta löytää Alma-äidin kirjoittaman kirjeen vanhan piirongin laatikosta. Alman ja Jaakon yhteiselämä kuvat

Avaruuskissojen leikkikalu: tutkielma ihmisyyden valtavirrasta

Kuva
Susinukke Kosolan runoteos  Avaruuskissojen leikkikalu: tutkielma ihmisyyden valtavirrasta oli tänä vuonna myös Tanssiva Karhu-ehdokkaana. Runoteos kiinnostaa kirjastonkäyttäjiä Seinäjoen alueella, sillä tämä oli ainut ehdokasrunoteos, josta oli tehtävä varaus, ennenkuin sain tämän lainattavaksi. Yhä kirjasta on varaus, joten palautan kirjan Nurmon kirjastoon tänään - ajomatka Ilmajoelle vanhempieni luo kulkee sopivasti läpi Nurmon. Kirjan ulkoasu Runoteoksen lopussa kerrotaan kirjan kansikuvasta: Kannen kuvakollaasissa on käytetty avaruuskuva on NASA:n ottama. Kansi on melko tummasävyinen, mutta kiehtovasti mystinen. Takakansiteksti kuvaa ensin seesteistä tunnelmaa kissanpentuineen ja arkisine kuvailuneen - kunnes runoilija luo pelonomaisen varjon kuvittelulle, uskallanko lukea runoteoksen?  Runoilija rohkaisee: Olen tehnyt sinulle kirjan .  Olen valmis kohtamaan haasteellista runoutta - ehkä yli minun ymmärykseni.... Ensivaikutelma Kuulunko ihmisyyden valtavirtaan - ensi

Naistenviikko: Maria Semple: Missä olet, Bernadette?

Kuva
Eilen en saanut luettua yhtäkään kirjaa loppuun, enkä jaksanut etsiä omasta kirjahyllystä teemaan sopivaa kirjaa, jonka olin jo lukenut, mutta en vielä kirjablogissani kirjoittanut.  Perjantai-ilta meni Iris-kissan kanssa ulkoilessa ja tv:stä katsoin Bonesin ja Irina Husson. Lauantaipäivän naiskirjailija on Maria Semple . Missä olet Bernadette? -romaanin poimin yöpöytäpinosta, joka pikku hiljaa vähenee - ehkä jouluksi se on jo tyhjä, ennenkuin siihen lisään kirjoja :) Innostuin romaanin tyylistä - kirjeevaihtoa kirjan eri päähenkilöiden välillä.  Kirjan tarinan koomiset tilanteet huvittivat ja toisaalta saivat minutkin huokailemaa - voi luoja sentään! Hiukan piti pinnistellä, että pysyi mukana kuka kukin henkilö on ja mikä yhteys heillä on toisiinsa ja tämän kirjan tarinaan. Arkkitehtuurista en kovin paljon tiedä - miten paljo romaanissa olevat faktat olivat oikeasti toteuttavissa, mutta kuvittelin Bernadetten suunnittelemat rakennukset ja talot mielessäni. Jollakin tavoin G

Naistenviikko: Xinran: Kiinan kadotetut tyttäret

Kuva
Torstain naiskirjailija on Xinran . Hän on  toimittaja, joka on perustanut The Mother's Bridge of Love  -hyväntekeväisyysjärjestön, joka auttaa vammaisia lapsia Kiinassa ja pyrkii lisäämään lännen ja Kiinan keskinäistä ymmärrystä. Kiinan kadotetut tyttäret on hänen toinen suomennettu teoksensa. Ensimmäinen suomennos on  Vaiennetut äänet : kiinalaisia naiskohtaloita (Tammi, 2003). Aion lukea myöhemmin myös tuonkin kirjan. Kiinan kadotetut tyttäret-kirja on ollut kolmisen vuotta yöpöytäkirjapinossani - tänä kesänä oli aika lukea kiinalaisten tyttölasten kohtaloista ja miten vanhemmat, erityisesti äidit ovat tyttäriensä menetykset kokeneet. Olen tiennyt Kiinan yhden lapsen politiikasta ja siitä, että se koskee erityisesti tyttölapsia, sillä jokainen haluaisi ennemmin esikoisena pojan - suvun jatkajaksi ja suvun pääksi. En tiennyt aiemmin miten järkyttävin tavoin tyttölapsista hankkiuduttiin eroon - oli vaikea yrittää ymmärtää kiinalaisäitien tekoja....  heillä ei kuitenkaan

Naistenviikko: Aila Meriluoto: Kotimaa kuin mies

Kuva
Keskiviikon naiskirjailija on Aila Meriluoto . Olen hänen teoksiaan lueskellut pitkin kevättä ja alkukesää. Tänä aamuna sain luettua loppuun Meriluodon toisen aikuisten romaanin, Kotimaa kuin mies. Romaani kertoo Elinasta, joka lähetetään sotalapsena  Ruotsiin pikkusiskonsa Helinän kanssa. Sisarukset eivät pääse samaan paikkaan,vaikka Elina yrittää pitää Helinä-siskonsa kädestä kiinni loppuun saakka - niinhän äiti häntä vannotti tekemään. Romaani alkaa Elinan äidin Elnan saagasta - syntymästä ja kasvusta aikuiseksi, Elinan ja Helinän äidiksi. Elinan sopeutuminen Ruotsiin ei suju yhtä hyvin kuin Helinä-siskon. Elina palaa Suomeen, mutta äiti kaipaa enemmän Helinä-siskoa. Elina ei enää tiedä mikä on hänen kotimaansa, mitkä hänen juurensa.  Hän palaa takaisin Ruotsiin, samoin Helinä, joka sopeutuu Suomeen vielä huonommin. Elinan Suomessa olon aikana hän tulee raskaaksi - äiti ei sitä hyväksy, Elina menee Ensi Kotiin. Ja sieltä hän palaa takaisin Ruotsiin tuttuun maalaistaloon -

Naistenviikko: Ida Tolvanen: Valon varjossa

Kuva
Tiistaipäivän naiskirjailija  Ida Tolvanen on kirjoittanut omaelämäkerrallisen romaanin Valon varjossa .  Romaani on uskonnollinen ja sen on julkaissut Herättäjä-Yhdistys vuonna 1979. Kirjasampo-palvelun kautta löysin Herättäjä-Yhdistyksen julkaisemia romaaneja ja lainasin niitä muutaman Kauhavan kaupunginkirjastosta. Ida Tolvanen kertoo lapsuudestaan pula-ajan Kainuussa, nuoruuden sota-ajasta,  tuberkuloosin sairastamisesta ja avioliitostaan Väinön kanssa.  Romaanin elämäntarinan mukana kulkee hengelliset pohdinnat, herännäisyyden löytäminen ja Siionin virsien veisuu. Kainuun kansan elämästä ja luonnosta oli mielenkiintoista lukea - evakkoretkistä Pohjois-Pohjanmaalle, paluusta Kainuuseen ja talojen uudelleenrakentamisesta, elämän vaikeuksista ja pienistä iloista ja kiitollisuuden hetkistä Romaani oli lempeätä luettavaa kesäiltoina - mieleen jäi Nannelin kokemukset tuberkuloosipotilaan kohtelusta sairaalassa, Väinö-miehen sairastelut, Nannelin seurapuheet ja kauniit luonnonkuv

Naistenviikko: Saila Susiluoto

Kuva
Tuijata. Kulttuuripohdintoja -kirjablogi emännöi Naistenviikkoa kirjablogeissa .  Osallistun tähän haasteeseen koko viikon ajan. Maanantain naisrunoilijana on Saila Susiluoto . Luin hänen runoteoksen Ariadne toukokuussa, joka oli Tanssiva Karhu-ehdokkaana. Lainasin kesäksi hänen kaikki muut runoteoksensa, paitsi Auringonkierto -teosta ei ollut oman paikkakuntani kirjastossa (täytenee se lainata myöhemmin naapuripitäjästä). Siivekkäät ja Hännäkkäät: proosarunoja on Saila Susiluodon esikoisrunoteos (Otava, 2001). Runoteos on julkaistu Otavan Runoja tunteville -sarjassa Runoteoksessa on Prologi , neljä pääotsikoitua runokokoelmaa: Pääskynpesät , Satuja tästä maasta , Kaiken maailman satuja ja Siivekkäät ja Hännäkkäät sekä Epilogi . Prolog i aloittaa aikuisten satumaisen runotarinan Siivekkäistä ja Hännikkäistä. Pääskynpesät Eroottissävyisiä proosarunoja naiseudesta - jäävät minulle vieraiksi. Satuja tästä maasta Proosarunoja äitiydestä - vastakohtia pullantuoksui

Pyhä Fransiskus

Kuva
Aukusti Oravalan kirjoittama romaani Pyhä Fransiskus kertoo Franciscus Assisilaisesta (1181/1182-1226), joka perusti fransiskaanisen veljeskunnan . Paavi Gregorius IX julisti hänet pyhimykseksi 16.7.1228. Pyhimyskalenterin mukaan Franciscus Assisilaisen muistopäivä on 4. lokakuuta ja myöhemmmin sama päivä on otettu kansainväliseksi eläinten päiväksi hänen vuokseen. Paikkakuntani kirjastossa tämä teos on luokiteltu elämäkertaluokkaan 99.12, mutta minusta kirja on kirjoitettu kaunokirjalliseen tyyliin eikä historiallisia faktoja kertovaan tyyliin. Toisissa kirjastoissa teos onkin romaaneissa - uskonnollisissa romaaneissa. Aukusti Oravala on julkaissut Pyhä Fransiskus-romaanin 1921.  Hän kuvaa kirjoitustyylilleen tavanomaisesti Fransiskuksen ajatuksia,  hänen kääntymystä kohti Jumalan sisäistä kutsua, miten siihen suhtautuivat hänen vanhempansa, sisaruksensa ja ystävänsä. Jollakin tavoin tästä romaanista tulee mieleen Paulo Coelhon teokset - tässä teoksessa on samanlaista hengellisy

Kerro minulle jotain hyvää

Kuva
Aloitin tämän kirjan lukemisen jo viime kesänä, mutta jotenkin se jäi muiden kirjojen lomassa kesken. Tänä kesänä olen yrittänyt lueskella keskeneräisiä omia kirjojani loppuun, jälleen muiden mielenkiintoisten kirjastolainakirjojen kanssa vuorotellen. Louisan ja Willin tarina tuntui junnaavaan ehkä liiankin pitkään samassa kohdassa, että ne pienet hetket, jotka herkistivät minua olivat kuin pisaria meressä - ehkä kaipasin enemmän myrskyävää merta tunteineen. Louisan oman elämän kipuilut ja menneisyyden muistot kulkivat tarinassa luontevasti ja osittain ennalta-arvattavastikin. Louisan, Willin ja Nathanin ulkomaanreissussa oli lempeätä huumoria ja seesteistä elämää - hetkinen ilman nykyisyyttä, tulevaisuutta. Kirjan paras ja koskettavin osa oli viimeiset sata sivua - ristiriitaisin tuntein luin kirjan loppuun ja sellaiset tunteet kirjasta jäikin, mutta toisenlainen loppu ei olisi tehnyt tästä kirjasta niin mieleenjäävää. Kirjasta on parhaillaan menossa elokuvateattereissa el

Herättäjäjuhlat Vantaalla 8-10.7.2016

Kuva
Herättäjän Kirjakaupan Herättäjäjuhlat-valmistelut ovat olleet käynnissä jo kesän alussa. On tilattu kustantajilta ja muilta tavarantoimittajilta kirjoja, musiikkicd:tä ja lahjatavaroita myytäväksi kirjakaupan kojuilla Herättäjäjuhlilla. Viimeiset viikot on tehty tuote/kirjalistat jokaisen myyntipöydän kansioihin: musiikki ja virsikirjat, raamatut/kirjat/lastenkirjat/alekirjat/lahjatavarat. On pakattu tarpeelliset tavarat jokaisen myyntikojun tarvikelaatikkoon. On tehty tarvittavat mainosesitteet ja jaettu ohjeet miten toimia kassojen kanssa.  On värvätty talkooväkeä kirjakaupan henkilökunnan lisäksi. Saapuneet kirjat ja muut tavarat on käsitelty: tarkistettu lähetyslistat, hinnoiteltu tuotteet ja pakattu kaikki pahvilaatikoihin ja lopuksi lastattu lavalle.  Torstaiaamulla kuorma-auto sitten lastattiin täyteen Lapualla Herättäjän Kirjakaupan ja Herättäjä-Yhdistyksen myytäviä tuotteita ja siitä ne lähtivät odottamaan meitä Vantaalle. Herättäjä-Yhdistyksen ja Herättäjän Kirjakaupan

Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä

Kuva
Tänään Eino Leinon, runon ja suven päivänä on erinomainen hetki pohtia mitä runous merkitsee minulle. Ensikosketuksia runoihin ja loruihin Lahjaksi saadut kirjat: Hanhiemon iloinen lipas , Elli velli karamelli , Rudolf Koivun lukukirja .... Valitettavasti olen ollut niin ahkera lukija, että osa kirjoista on luettu aivan puhki - osalle on käynyt ikävästi kesän aikaan, kun se on unohtunut vesisateeseen pihalle.... Täällä oman kotini kirjahyllyssä on tuo Rudolf  Koivun lukukirja. Olen saanut 9-vuotissyntymäpäivälahjaksi sen kummeiltani.. Olenkohan leikkinyt koulua, kun muutaman runon kohdalle olen kirjoittanut sanan ULKOA :) Lapsi on pipi Lapsi on pipi ja vuoteessa makaa, ei saa nousta kuin aikojen takaa. Otapas lääkettä, rohtoa nauti, kohta on kaukana pipi ja tauti. -Rudolf  Koivu- En muista kouluajoilta runojen lukemista tai lausuntaa - on vain jäänyt sadut ja lastenromaanit mieleen. Nuoruuden runoutta Runovihot, joihin kopsattiin nuorten lehdistä ja runokirjo

William Shakespearen elämää

Kuva
Kevään kirjastoalan opiskeluissa oli English Litterature II - englantilainen kirjallisuus 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Yhtenä tehtävänä oli valita ryhmän kanssa yhdessä yksi William Shakespearen näytelmä yhdessä luettavaksi, josta sitten keskustelimme Moodlessa ja jokainen teki vielä lukupäiväkirjan  , jonka minä luonnollisesti kirjoitin tänne blogiini. Tästä sain mielenkiinnon lukea Anthony Holdenin kirjoittaman William Shakespeare ja luin myös nuorille suunnatun Suurmiehiä-kirjasarjan Shakespeare -osan. William Shakespearesta ja hänen näytelmistään on kirjoitettu useita teoksia ja niistä on suomennettukin 43 erilaista teosta ja tutkielmaa. Anthony Holdenin William Shakespeare -teos on uusimpia suomennoksia (Gaudeamus, 2003) ja hyvin laajaastti ja mielenkiintoisesti kirjoitettu - en olekaan ajatellut, ettei William Shakespearen varhaisista vuosista ole jäänyt tarkkoja dokumentteja kovin paljon. Sen verran toki Shakespeare-keskusteluita tiedän, että on väitetty ja epäilty,

Ateljee Katariina

Kuva
Ateljee Katariina on ensimmäinen Aila Meriluodon nuortenkirja. Minä ihastuin Katariinan tarinaan mielettömästi. 16-vuotiaan Katariinan matka Suomesta Ruotsiin kesäksi taiteilijaäiti Leenan luo ja kesän vietto Trillingen pikkukaupungissa tuo mieleen kaikki nuorena lukemani teini/tyttökirjat Merri Vikin Lotta-kirjoista Anni Polvan Tiina-kirjoihin. Ailan tyylin mukainen humoristinen kerrontatyyli taiteellisuuden maailmassa, jossa ihmissuhteetkin ovat monimutkaisia on mukaansavievä. Ihastuminen Mattsiin, katutyttö Silfin tapaaminen ja ihana pikkuputiikki Leenan kodin alakerrassa olivat kaikessa naiviuudessaankin hurmaavaa luettavaa - ihanan kevyttä, mutta silti rivien välistä avautui Katariinan tunteet äitiään kohtaan ja omaa nuorta elämäänsä. Sieluni silmin näin metsän, kartanon, Leenan kodin, kaupungin kujat puistoineen, tunsin liikkuvani itse mukana, vaikka en ole kuin kerran kulkenut luokkaretkellä Tukholman keskustassa. Mutta jonkinlaisia mielikuvia on ruotsalaisista elokuvien j

Rakkaita polkuja

Kuva
Olen lukenut mielenkiinnolla Aukusti Oravalan kirjoittamia novelleja ja romaaneja. Parhaillaan luen elämäkerrallista tarinaa Pyhä Fransiskuksesta . Lukemista odottavat myös elämäkerrat Juho Malkamäestä, Mauno Rosendalista, Wilhelmi Malmivaarasta ja Paavo Ruotsalaisesta .   Kodin kaipaus -novellikokoelmankin luin, mutta unohdin kirjoittaa siitä blogiin - täytyy lainata kirja uudestaan :) Vain yksi kirja, Päivän lapsia ei ole lainattavissa kirjastoista, joten täytenee se ostaa itselleni antikvariaatista. Jossain vaiheessa haluan ostaa kaikki saatavilla olevat Aukusti Oravalan teokset - ensimmäiseksi haluan ostaa Riitta Karvosen isoisästään kirjoittaman teoksen: Aukusti Oravala - Kirjailijapapin muotokuva (Herättäjä-Yhdistys, 2015). Rakkaita polkuja on Aukusti Oravalan kirjoittamasta muistelmien käsikirjoituksesta kirjoittanut puhtaaksi Elsa Ihamäki. Eeva Kaarela on tehnyt pieniä kielellisiä korjauksia säilyttäen kuitenkin Oravalan omaperäisen tyylin ja tarkistanut eräitä käsik

Yacoubian-talon tarinat

Kuva
Alaa al-Aswanin Yacoubian-talon tarinat löysin etsiessäni noin vuosi sitten Kauhavan kirjaston lukupiiriin kirjavaihtoehtoja. Tämä kirja oli historiallisten romaanien genressä ja maanosana oli Afrikka.  Päätin silloin lukea itse kaikki valitsemani vaihtoehdot, yhteensä 12 kirjaa. Vielä on lukematta kaksi australiasta rakkausromaania. Tämä nyt ei varsinaisesti ole historiallinen romaani, enemmänkin yhteiskunnallinen romaani, joka kertoo ymmärtääkseni ajasta Egyptissä  Persianlahden sodan jälkeen. Yacoubian-talon henkilöiden tarinoita kerrotaan vuorotellen lyhyissä pätkissä.  Talossa asuu niin islameja kuin kristittyjäkin. Islamin uskonto on luonnollisesti vahvemmin näkyvissä.  Uskonnon lisäksi tarinoissa on seksuaalisuus hyvin vahvasti esillä - toisinaan hipoo jo pornografiaa minun kirjalliseen makuuni. Kirjan henkilöiden tarinat on traagisia ja ne kuvaavat kansalaisten eriarvoisuutta Egyptissä - korruptiota, sortoa, väkivaltaa, uhkailuja, kiristystä - useinmiten Allahin nime