Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2017.

Köyhää väkeä

Kuva
Neljättä klassikkohaastetta emännöi Yöpöydän kirjat -kirjablogi. Tähän klassikkohaasteeseen valitsin ulkomaisen mieskirjailijan, jolta en ollut aikaisemmin lukenut yhtään teosta. F.M. Dostojevskin Köyhää väkeä on hänen esikoisteoksensa. Köyhää väkeä on kirjeromaani, jossa vaatimaton virkamies Makar Devuškin ja nuori kaunis neito Varvara Dobroselova ystävystyvät ja aloittavat kirjeenvaihdon. Heidän elämäänsä ja tunteitansa kuvataan siten kirjeiden kautta. Kirjeet ovat yleensä muutaman sivun pituisia.  Makar ja Varvara aloittavat jokaisen kirjeensä hyvin kuvailevin sanoin: "Verraton,oma rakas Varvara Aleksejevna!" "Arvoisa Makar Aleksejevitš !" "Varinka, kyyhkykulta, oma pikkarainen!" "Kyyhkykulta, kullannuppuseni!" "Kallis ystävä Makar Aleksejevitš!" "Kalleimpani, Varvara Aleksejevna!" "Pikku enkelini, oma rakkaani, Varvara Aleksejevna!" "Kaikkein kunnioittettavin Makar Aleksejevitš!" "

Terve ääni: Äänen hoidon ABC

Kuva
Viime viikon Kirjalla kuntoon -teemaviikkoon sopii hyvin tämä Marketta Sihvon kirja Terve ääni: Äänen hoidon ABC.  Kirjaa elävöittävät Maija Paavilaisen mustavalkoiset kuvat aforistisine teksteineen. Kirja jakaantuu viiteen osioon ja kuudentena on LAX VOX-rentoutusletkun käyttöohjeet. IHMISÄÄNI Millainen on ihmisääni, miten se syntyy, millainen on toimiva ääni. Kappaleesta löytyy myös kaksi reseptiä äänenhuoltoon. TERVEEN ÄÄNEN ABC Terveen äänen hoitamiseen kuuluu oikeanlainen asento ja rentoutuminen.  Kirjassa annetaan hyviä, yksinkertaisia ohjeita tasapainon löytämiseen.  Hengitys on olennainen osa ääntämme.  Hengitysharjoitukset ovat tärkeä osa työtä, missä puhetta käytetään – ammattipuhujat, runonlausujat, asiakaspalvelussa työskentelevät jne. ÄÄNEEN PUHUMINEN Ääneen puhuminen on puhetyössä tärkein työväline, jos ääni menee huonon kuntoon, se vaikeuttaa elämää olennaisesti.  Puhumisen lisäksi on hyvä osata myös kuunnella.  Puhetyylit erilaisissa puhetilanteissa tulev

Juhla on runojen aikaa

Kuva
Juhla on runojen aikaa on lausuntataiteilija Liisa Majapuron toimittama kokoomateos vuodelta 1980. Hän kirjoittaa Lukijalle -esipuheessaan: ” Juhla on valikoima jouluun, pääsiäiseen, juhannukseen sekä vappuun, äitienpäivään ja itsenäisyyspäivään liittyviä runoja ” ” Joulun lämpö, pääsiäisen dramatiikka, juhannuksen heleys ja lempi sekä suomalaisen kesäyön lumo, vapun riehakkuus, äitienpäivän kodikkuus ja itsenäisyyspäivän tunnot ja juhlavuus, siinä lyhyesti eri juhla-aikojen tunnelmia, joita olen halunnut runojen valinnoilla välittää lukijalle ” Luonnollisesti tästä runoantologiasta löytyy runoja Kantelettaresta sekä moni tuttu kansalaulukin. Klassikkorunoilijamme Eino Leino, Kaarlo Sarkia, P. Mustapää, Juhani Siljo, Aaro Hellaakoski, Lauri Pohjanpää, Larin-Kyösti, Aale Tynni, Katri Vala ja Uuno Kailas kuuluvat Majapuron suosikkirunoilijoihin.   Mutta myös ”uudempaa” klassikkorunoilijaa (1980-luvulla), kuten Mirkka Rekola, Sirkka Selja, Leena Krohn, Eeva-Liisa Manner, Rakel Li

Vihreä tukka

Kuva
Vihreä tukka on viimeinen romaani Aila Meriluodolta, jonka olen lukenut. Kaikki hänen runoteoksena ja romaaninsa on nyt kertaalleen luettu - tunnelma on hiukan haikea, olenhan viettänyt Ailan fiktiivisten tarinoiden ja runojen matkassa seitsemän kuukautta. Vielä ei tarvitse kokonaan heittää hyvästejä Ailalle. Muutama päivä sitten aloitin hänen kirjoittamansa ensimmäisen elämäkerran Mekko meni taululle.  Luulenpa että kevät ja kesäkin menevät vielä Ailan elämäntarinoiden parissa. Ehkä vielä ihastelen Ailan tekstiä lukemalla hänen suomeksi kääntämiä teoksiaan, kuten Kasper, Jesper ja Joonatan : kolme iloista rosvoa/Thorbjørn, Egner Poika etsii kotia/Ott, Estrid Poika uudella tiellä/Ott, Estrid Aniara: katsaus ihmiseen ajassa ja tilassa/Martinson, Harry Vaahteramäen Eemeli/Lindgren, Astrid Duinon elegiat/Rilke, Maria Rainer Hiiren jouluaatto/Pröysen, Alf Hokkuspokkusperhe/Fleischman, Sid Inkiväärikoira/Estes, Eleanor Israelin kärsimys/Sachs, Nelly Joulupukin matka/Darázs,

Psykoanalyytikon psalmi

Kuva
Aloitan blogikirjoittamisen usein etsimällä googlesta kirjailijasta tietoa.  Psykoanalyytikon psalmin kirjoittanut Veikko Viima osoittautuu salanimeksi. Kirjasampon sivuilta varmistuu, että kirjailijan oikea nimi on Hannu Purhonen.   Hannu Purhosen elämäkertatietoja löytyy Piikin suku-sivustolta, jossa mainitaan myös hänen kirjoittamansa teokset. Kirjan kansikuva on mielenkiintoinen.  Sen on suunnittelut Seppo Välimäki.  Muistan vielä lapsuudestani tuon värisen kymmenen markan setelin.  Toinen kuva mielestäni on vanhasta virsikirjasta.  Korttipakan symbolit kirjan nimen vieressä tunnistan, mutta mikä on tuo viides symboli?  Kysymysmerkkirivi katkaisee oikeanpuolisen kuvan.  Miksiköhän kuvat ovat ylösalaisin? Keltainen väri oikeassa alakulmassa, punainen pystysuora viiva ja musta paksumpi vaakaviiva eivät minulle avaudu – tekevät kirjan kannesta hiukan sekavan näköisen.  Vasemmalla ylhäällä on harmahtava alue, jossa on kirjan nimi painettuna.  Psykoanalyytikon psalmi on Her

Niin matka hyvin päättyy

Kuva
Ville Muilu (1915-1977) oli herännäispappi ja kirjailija.   Niin matka hyvin päättyy on yksi hänen viimeisistä julkaisemistaan romaaneista. Tarinan kertoja kertoo Maria Otrasen tarinan. Maria syntyi vuonna 1864.  Maria kantoi mukanansa rippilahjaksi saamaansa virsi- ja evankeliumikirjaa. Jos oikein ymmärsin, Ville Muilu kertoo tositarinaa Maria Otrasesta ja hänellä on tämä Marian virsi- ja evankeliumikirja. Marian uskonelämä ja matka Venäjälle vallankumousaikana. Elämä suomalaisena rajan takana, missä uskonto oli kiellettyä. Piti omaa historian tietämystään tarkistaa, että mistä vallankumouksesta oli tuolloin kyse.  Merkittäviä vallankumouksia on siis ollut useampia – helmikuun ja lokakuun vallankumoukset 1917. Erikoisen kirjasta teki Marian ystävien Karjalan kieli, jota oli mielenkiintoista lukea, vaikka en ihan jokaista sanaa ymmärtänyt. Monenlaisissa majoissa ja asumuksissa Maria eleli Venäjällä ja joutui vainotuksi ja vangituksi uskonsa takia. Omien lasten vallankumouksen

Huutolaispoika

Kuva
Tuure Vapaavuori (1905-1977) oli suomalainen lähetysjohtaja ja kirjailija. Hänet vihittiin papiksi 1929. Hän julkaisi tämän lukemani Huutolaispoika romaanin Herättäjä-Yhdistyksen kustantamana vuonna 1972. Vapaavuoren romaanin huutolaispojan tarina sivua hänen tuntemansa henkilön elämää. Voidaan siis sanoa, että romaani on osittain tositarina. Korvenmökin paitaressu Korpelan talon läheisyydessä on pieni mökki, jossa asuu iäkäs mummo. Hänen tyttärensä oli tullut – lasta synnyttämään.  Poika syntyi heinäkuisena päivä ja äiti halusi pojalle nimeksi Antti.  Vaan ei riittänyt pienen pojan elämä äidille… veri veti maailmalle. Mummonsa kanssa Antti-poika sai mökissä hetken elellä, kunnes tuli päivä, jolloin mummon voimat loppuivat – matka kohti vaivaistaloa alkoi. ”Huuvokas” Antti-pojan kohtaloksi koitui huutolaisena eläminen.  Pariskunta, joka Antin huusi halvimmalla hinnalla – sehän oli huutolaisuudessa tapa, että kuka halvimmalla kustannuksilla ottaa huutolaisen, sen vähemmän t

Maria Jaatisen runoteokset

Kuva
Reader, why did I marry him? -kirjablogissa on runohaaste  ajalle 6.1-30.6.2017. Runohaasteessa on tarkoitus lukea Suomi 100 -vuoden kunniaksi itsenäisyytemme aikana julkaistuja suomalaisten runoilijoiden runoja. Tätä runohaastetta en voinut, enkä halunnt ohittaa. Runojen lukeminen, kirjoittaminen ja lausuminen on yksi tärkeimmistä ja rakkaimmista elämäni voimavaroista. Ennen joulua lainasin muutaman runoteoksen kirjastosta, kun tarvitsisin vielä yhden runon itselleni meidän runokoosteeseemme, jonka esitämme kevään aikana. Reilu viikon päästä alkavatkin runonlausuntaharjoitukset kansalaisopiston runopiirissämme.  Eilen illalla ja tänä aamuna olen lukenut Maria Jaatisen runoja.  Maria Jaatinen oli mielisairaanhoitaja ja runoilija, Hän oli syntynyt 17.1.1907. Hänen syntymästään tulee siis pian 110 vuotta.  Hän on julkaissut 8 runoteosta ja yhden Valittuja runoja -teoksen.   Maria Jaatinen: Sinistä vihreää, Karisto, 1976 Mistä hankittu: lainattu Kauhavan kaupunginkirja

Kirjablogit ja 101 kirjaa - Kirjojen Suomi

Kuva
Suomi 100 vuotta juhlistetaan luonnollisesti myös kirjallisuuden kautta. Kirjojen Suomi on Ylen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 suuri kirjallisuushanke, joka tarjoaa kaikille suomalaisille yli 100 radio-ohjelmaa, 111 tv-ohjelmaa, joukon kirjallisuus-podcasteja sekä suuren nettisivuston yle.fi/kirjojensuomi .  Kirjabloggarit ovat mukana hankkeessa - minäkin sain luettavaksi kaksi kirjaa. Arto Paasilinnan Operaatio Finlandia: Ruotsin kesähyökkäys Suomeen on vuoden 1972 teos. Melkein syntymävuoteni (olen syntynyt 1971) :) Arto Paasilinna kuuluukin vielä lukemattomien kirjailijoiden listalleni, muutaman elokuvan hänen kirjoittamistaan kirjoista olen katsonut.  Operaatio Finlandian teema saattaa olla hiukan haasteellinen minulle, mutta otan sen mielenkiinnolla vastaan - onhan minulla aikaa lukea kesään asti :) Toinen kirjoista onkin tutumpi lapsuudesta, Anni Polvan Tiinalla on hyvä sydän , vuoden 1961 teos.  Pari vuotta sitten luinkin uudelleen yhden Tiina-kirjan Anni Polvan 100-vuoti