Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2017.

Tapio Luoman hartauskirjat

Kuva
Espoon piispa Tapio Luoma on minulle tuttu pappi kotopitäjästäni Ilmajoelta, jossa hän on toiminut kappalaisena 1998-2002.  Kesällä luin pari hänen kirjoittamaansa hartauskirjaa, joissa on Aarne ja Taneli Laasosen voimaannuttavat ja symboliset valokuvat luonnosta ja uskosta. Iloa ja siunausta sinulle -teos (2013) nimensä mukaisesti suo iloa arkeen ja juhlaan sekä siunausta elämään.  Sivunpituiset tekstit pysähdyttävät Jumalan sanan äärelle ja samalla aukeamalla vasemmalla puolella on pysähdyttävä valokuva. Näitä tekstejä voi lukea sivu sivulta tai poimien yhden tekstin satunnaisesti juuri tähän hetkeen sopivan.  Kirjaa voi selata vain katselemalla kauniita luontovalokuvia, kukkakuvia ja koskettavia kuvia elämän säröisyydestäkin. Tapio Luoma kirjoittaa: ” Tuntuu hyvältä saada Jumalan siunauksen toivotus. Hienoa on myös saada toivottaa jollekulle Jumalan siunausta. Siunaukseen sisältyy niin paljon, että sitä on mahdotonta tyhjentävästi selittää tai kattavasti ymmärtää .”

Kirja-Matin matkassa

Kuva
Kirja-Matti, Matti Pohto on varmasti kirjastoalan ihmisille tuttu kirjastohistorian opinnoista. Meille eteläpohjalaisille nimi on tuttu Ylistaron alakoulusta, Kirja-Matin koulusta .  Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 200 vuotta Matti Pohdon syntymästä (s. 7.3.1817 Isokyrö) ja 160 vuotta hänen kuolemasta (30.7.1857 Viipuri). Lainasin kirjastoista kolme Matti Pohdosta kertovaa kirjaa: A.H. Virkkunen: Matti Pohto – vanhojen suomalaisten kirjain pelastaja (1924), Walter Appelqvist: Matti Pohto ”Vanhaan kirjaan kokoaja” – elämäkerta ja satavuotismuisto (1967) ja Sisko Thors: Kirja-Matin matkassa (1997). Virkkusen ja Appelqvistin teokset ovat kokonaan löydettyihin faktoihin perustuvaa elämäkertatietoa sekä sen ajan historiatietoa suomenkielisestä kirjallisuudesta – Turun palon tuhoista, vanhojen kirjojen keräämisestä. Molemmissa kirjoissa on myös mielenkiintoisia valokuvia Matti Pohdon syntymäkodista, kirjaluetteloista, kirjasitomisvälineistä  ja muistomerkeistä. Molemm

Risto Kormlainen - runoteokset 2000-luvulla

Kuva
2000-luvulla Risto Kormilainen on julkaissut neljä runoteosta ja oletettavasti vielä lisää on tulossa. Varjoa vasten sarastus (2001), Sen matkan tahdon kulkea: runoja ihmisestä, maailmasta, ajasta ja ikuisuudesta (2001),  Ües boks : runoja ja epärunoja (2013) ja Ei oo Ladan voittanutta ja muita autorunoja (2015). Kirjoitan ajatuksiani - mitä runot minussa herättivät, en analysoi runoja aikaan enkä runonmuotoon paneutuen. Varjoa vasten sarastus Takakannen tekstissä sanotaan: ” …runokokoelma tarkastelee kertovien runojen kautta elämää monialaisesti toivon näkökulmasta. Runot puhuvat tuoreella ja koskettavalla tavalla isänmaasta, sen erilaisista ihmisistä, uskosta ja rukouksesta. Runot ovat elämää ymmärtäviä ja eläytyviä. Niiden sävy on lämmin ja säkeissä välkkyy myös huumori .” Runoteos on jaettu viiteen osaan: I sänmaalle itsenne annoitte, Jännitetyin jousin kohti tuulia, Elämän kuunsillalla, Varjoja vasten ja Hiljaisuuden maisemassa . Isänmaalle itsenne annoitte

Risto Kormilainen - runoteokset 1990-luvulta

Kuva
Risto Kormilainen on julkaissut neljä runoteosta 1990-luvulla: Tähän lähelle, käden kosketukseen (1992), Gospel: Runoja (1995), Ensimmäisen polven maanomistaja  : runoja, proosarunoja (1996) ja Sylipainia Jumalan kanssa (1997). Kirjoitan ajatuksiani - mitä runot minussa herättivät, en analysoi runoja aikaan enkä runonmuotoon paneutuen. Tähän lähelle, käden kosketukseen Takakannen tekstissä sanotaan: ” Risto Kormilainen kirjoittaa uudessa kokoelmassaan hellästi ja eläytyen ihmisestä ja Jumalan maailmasta, luomakunnasta .” Tämän teoksen runot kuvaavat perinteisemmin uskoa ja kristillisyyttä kuin aikaisemmat Kormilaisen runoteokset. Minua henkilökohtaisesti koskettivat juuri nyt seuraavat runot:  Kuljen huhtikuista joen rantaa. Kivet rakastavat toisiaan ja minua           minua joka syötän niille aamua. Veden rajassa tyhjä simpukankuori. Kristus on noussut ylös. *** Sinä Mestari opetit rukoilemaan lausumaan jokapäiväisen leivän ääneen anna meille

Risto Kormilainen - runoteokset 1980-luvulta

Kuva
Risto Kormilainen on julkaissut neljä runoteosta 1980-luvulla: Sormustimellinen tomua (1985), Maailman kärsiviin sinä mahdut (1986), Violetit orvokit (1987) ja Poltettujen seppelten juhla (1988). Kirjoitan ajatuksiani - mitä runot minussa herättivät, en analysoi runoja aikaan enkä runonmuotoon paneutuen. Sormustimellinen tomua Takakannessa sanotaan: ” …kolmas runokokoelma viestittää sanomaa tomun tasolta. Se puhuu ihmisen mitättömyydestä, mutta samalla kaiken uudistuvasta toivosta .” Uskonelämääni vahvistusta runon voimalla. Tässä huoneessa me kaksi. Kristus ja minä. Minä olen äänessä, taakka painaa, säkki on suuta myöten täynnä. Kristus ojentuu lähemmäksi, tarjoaa kätensä, vetää verhot syrjään. Aurinko kiertyy huoneeseen. Kristus tarttuu säkkiini. Kristuksella on hymyilevät kasvot, Hänellä on ilon kasvot, Hän antaa minulle uuden säkin, en tunne sen painoa, tiedän ilon jo siirtyneen minuun. Aurinko kiertyy huoneeseen. Minä hymyilen. Me istumme hilja

Risto Kormilainen - runoteokset 1970-luvulta

Kuva
Risto Kormilaisen runoteokset löysin etsiessäni Herättäjä-Yhdistyksen julkaisemia runokirjoja kirjastosta. Kaksi ensimmäistä runoteosta on kuitenkin julkaistu WSOY:llä.   Risto Kormilainen (s. 1955) on Suomussalmen kirkkoherra ja Kajaanin rovastikunnan lääninrovasti. On joku toinen päivä kuin eilinen (1976) on hänen esikoisteoksensa, toinen 1970-luvulla julkaistu runoteos on Kaipaus on kuin kaivo (1978). Kirjoitan ajatuksiani - mitä runot minussa herättivät, en analysoi runoja aikaan enkä runonmuotoon paneutuen. On joku toinen päivä kuin eilinen Runoteoksen takakannessa sanotaan: ”… teologian opiskelija, sai 1. palkinnon Erkon kilpailussa 1975. Osuus WSOY:n nuorille kirjoittajille järjestämässä ”Vuosirengas 1975” -kilpailussa, josta koottiin samanniminen runoantologia .” Runot kuvaavat luontoa omassa pihassa, lähiseudulla sekä kohtaamisia ihmisten kanssa. Minua koskettivat erityisesti seuraavat runot: Jo kirjan ensimmäinen runo luo romanttista kuvaa kaipauksen sivel