Kaikkea kirjasta

Helena Viertolan olen tavannut Pohjanmaan Lausujien tapahtumissa.  Kokoa minut käsivarsilles i on hänen esikoisrunoteoksensa. Kirjan takakannessa sanotaan: ” Helena Viertolan runot ovat lyhyitä, hengittäviä, kuin kuvia. Paljon on puettu rukouksen henkeen.  Runoissa on evankelinen lämmin henki. Ihminen elää armon varassa ja kulkee kohti taivasta. Ihminen on pieni, usein luonnon teemojen ja elämänvaiheitten läpi kuvattuna, ja Jumala suuri ja armollinen. Tekstit ovat nousseet elämän eri tapahtumista ja sen tähden monet ovat hyvin koskettavia. Kristillinen vastuun ja rakkauden näkökulma on hienolla tavalla esillä, toisissa runoissa aavistuksenomaisesti, toisissa kantavasti kiteytettynä. Elämän tuska ja kaukaisenkin lähimmäisen osa on puettu sanoiksi. ” Sydämeni hiljaisuus Siunaus Kun joku toivottaa sinulle lähtiessäsi siunausta, olet antanut hänelle itsestäsi jotakin. Aavistitko itsekään, että näin tapahtui, mutta yhteyden kimmeltävä säde läpäisi sydämenne. Sinä ymmä

Matkani Paavo Ruotsalaisen jalanjäljissä on jatkunut parisen vuotta – ja tämä kirjallinen matkani ei ole vielä edes puolivälissä, moni hänestä kirjoitettu kirja odottaa lukemista. Paavo Ruotsalaisen muisto 1852-1952 on Herättäjä-Yhdistyksen Ristinkukkien juhlajulkaisu vuodelta 1952.   Ristinkukkia on ollut Herättäjä-Yhdistyksen kevätlehti vuosina 1937-? Tähän Ristinkukkien -juhlajulkaisuun on koottu tekstejä Paavo Ruotsalaisen muistoksi herännäisjohtajilta ja -papeilta Väinö Malmivaarasta Olavi Karekseen ja Aku Rätyyn.  Lehdessä on myös muutama runokin. Tämä lehti on siis Paavon 100-vuotisjuhlajulkaisu – hänen kuolemastaan tuli siis 100 vuotta kuluneeksi vuonna 1952. Vanhat kuvat Nilsiästä ja Aholansaaresta tuovat muistoja monien vuosikymmenien takaa. Onkohan mahdettu tehdä muita juhlajulkaisuja? 1877 Ukko-Paavon syntymästä oli kulunut 100 vuotta, ja 200 vuotta vuonna 1977.  Kun siitä tulee kuluneeksi 300 vuotta vuonna 2077, mitähän mahtavat heränneet silloin miettiä – minä

Leila Wallen runoteos Illan hiljaiset sillat sisältää Raamatun lauseen toisella sivulla ja toisella sivulla Raamatun lauseen innoittaman runon. Minä nostan ja kannan ja pelastan .  Jes. 46:4 Olen riisuttu, paikalle pysähtynyt. - Hiljaisuus – - vain kello – Sinä välität sittenkin. Anna seuraava askel, Herra . *** Jumala, Sebaot, auta meidät ennallemme; anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme .  Ps. 80:8 Mikä on tämä aavistamaton syvyys, tämä sydämen hiljaisuus, joka janoaa sanoja saavuttamatta niitä, kunnes Jumalan armo koskettaa: auringon kirkkaus syvä lepo. Leila Walle: Illan hiljaiset sanat, Kirjapaja, 1997 Kuva: Marjukka Vainio Graafinen asu: Liisa Heikkilä-Palo Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto

Marjatta Viikilä on Jukka Viikilän äiti. Hän on kirjoittanut seitsemän runoteosta.  Keväästä ei hypätä syksyyn on Marjatta Viikilän viides runoteos. 1 Se tapahtuu hämyn kietoutuessa puihin Minulle, kevään lapselle nämä runot ovat sielunrunoja. Vaikka pidän jokaisesta vuodenajasta, on kevään odotuksessa ja sen saapumisessa jotain uuden alkua, uutta toivoa, uutta uskoa. 2 Menneisyyden vinttikamarit Runoilijan lapsuuden muistoja, muistoja ajalta jolloin minunkin vanhemmat olivat lapsia, nuoria. 3 Näkevät silmät Tästä runosta tuli mielen sanojen tarkoitus ja tärkeys – rakkaus kieleen. 4 Nykyköyhyyttä Miten ajankohtainen runo tämä on vielä lähes kymmenen vuotta myöhemminkin… Jos rahat eivät riitä vaatteisiin, jostain sentään löytyy vanhaa. Ruokalaskua voi pienentää. Mutta kun rahat eivät riitä musiikkiin, kirjoihin ja taiteisiin, on tultu vaaravyöhykkeelle. Mutta kun rahat eivät riitä aikaan ajatella. Ihminen ei elä ainoastaan leivästä. 5 Millaisen maailma

Mari Velin on karkkilalainen runoilija opettaja. Valon reuna on hänen toinen runokirjansa. Ensimmäinen Hämärä kuin kuuntelisi ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1996. Ruusun halu Luonnon metaforiaa, tunteiden tukahduksia, intohimon hiillosta. Kuuset laskevat tummat helmansa, tuuli sekoittaa ne. Tunteen paino, naisen minuus on veden, puolivarjon kieltä. Unet jatkuvat Unenomaista, nostalgistakin maaseutukuvausta. Nostelee uutta juustoa muottiin valumaan. Radiosta veisuun ääni. Mustina loistavat puut talon ympärillä. Pitkäksi aikaa pysähtynyt kasvu. Upoksiin Veden virtavoimaa, tunteiden aallokossa. Vesi suistuu  kylmän usvan alle, muistin polte. Unet sekoittuvat elettyyn elämään, virtaus käy rajuna kivien yli, huuhtelee silmät,  etääntyy. Marian ainoa sana Raamatullisia runoja naisesta, äidistä, uskosta. Valon reuna Näissä runoissa on luonnon symboliikkaa ja jotain raadollista ja karuakin. Siellä on ilta Pysähtyneisyyttä, hiljaisuutta

Pirkko Vainion kuvittamat ja tekstittämät lastenkirjat ovat tuttuja kirjakaupasta ja kirjastosta. Pari vuotta sitten ilmestynyt Reino saa siivet (Lasten Keskus, 2016) on viimeisin. Pirkko Vainio on julkaissut myös yhden runokirjan, Niin kauan niin kaukana .  Runokirja on kaunis turkoosinvärinen niin kansiltaan kuin sivuiltaan. Pirkko Vainio on kuvittanut runoja mustavalkokuvin, joista löytyy samaa herkkyyttä ja kaunista yksinkertaisuutta kuin Maija Paavilaisen ja Raija Maulan kuvissa. Valitsin tähän pari minulle rakasta runoa: Salakavala vapaus unessa kahlitsi ikuiseen kulkemiseen. Hellä enkeli herätti: voit valita. *** Pakenen tilanteesta, pysyn todellisuudessa. Ajattelen ja uin. Vesi kannattaa kuin elämä, kun hengitän . Pirkko Vainio: Niin kauan niin kaukana, LK-kirjat, 1999 Kuvitus: Pirkko Vainio Ulkoasu: Pirkko Vainio Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto

Nappasin kirjaston runohyllystä Satu Marttilan (Koskimies) runokirjan Sininen sormus , joka on hänen kolmas julkaistu runoteos. Esikoisrunokirja on nimeltään Huvitus ja valkea kuulas (Kirjayhtymä, 1973) ja toinen runokirja on Teitä minä rakastan (Kirjayhtymä, 1977).  En osannut yhdistää Satu Marttilaa Satu Koskimieheen ennen kuin katsoin kirjailijatiedot – vaan tulipahan nyt tämäkin asia selvitettyä. Enkä ole vielä muita Satu Marttilan/Koskimiehen kirjoittamia teoksia lukenut, ellei oteta huomioon hänen toimittamiaan teoksia. Sininen sormus on ulkoasultaan melko vaatimaton, mikä toivottavasti ei sen vuoksi jää kirjastojen runohyllyjen pimentoon.  Useat runoteokset ovat toki hyvin ohuita, joten olen itse oppinut ottamaan nipun runoteoksia kirjaston hyllystä käteeni, joista olen selailemalla valinnut luettavaksi – toisinaan olen jopa luottanut intuitiooni ja rohkeuteeni lukea monenlaista runoutta. Kiiltomadon lyhty Luonnon mystiikkaa, hiljaisuutta ja sanojen yksinkertaista ku

Laura Kielisien runoteos Elekieltä: ilmeitä, eleitä, muistikuvia, kirjeitä on runokokoelma aiemmin äänikirjoina julkaistuista runoista. Olisi antoisaa kuulla Laura Kielisen runot cd-levyiltäkin, joille ne hän on itse lukenut. Hän kertoo runoteoksen Kiitokset -tekstissä, että äänirunokirjoissa on Reino Saranpään tekemä musiikki ja tausta. Laura Kielinen on syntynyt Alajärvellä ja asunut 70-luvun loppupuolesta saakka Ilmajoella – minun kotipitäjässäni.  Jonkinlainen muistikuva minulla on hänestä Ilmajoen kirjastossa työskennellessäni 90-luvun alkupuolella.  Ja saattaa olla, että toinen hänen pojistaan on minun ikäiseni, olemme mielestäni olleet yhtä aikaa yläasteella, vaikka en nyt toki saa hänen kasvojaan mieleeni… Pohjalaismaisemaa kuvaavat runot lämmittävät mieltäni, onhan tämä maisema ollut koko elämäni asuinmaisemaa.  Osa runoista kuvaa ilmajokista sielunmaisemaa, osa runoista kertoo Suomesta ja suomalaisuudesta. Elämänmakuiset runot rakkaudesta, elämän iloista, suruista

Anna-Liisa Majaniemen runokirjan Kohti valoa -runoteoksen Lukijalle -osiossa hän kirjoittaa: ” Olen pieni kirja, ole hyvä ja lue. Avaan eteesi mutkatonta, aidosti ilmaistua nähtyä, koettua, elämää. Luonnon kauneutta sen antamaa voimaa, kuisketta, virvoittavia keitaita. Toivon Sinun löytävän itsellesi sopivia, levon ja hiljentymisen keitaita, lisääntyvien arjen vaatimusten ja kiireen keskelle levoksi ja voimaksi. Myös kevyitä hetkiä lukemiseen.  Toivon tämän kirjasen antavan, edes hiukkasen, mielen keveyttä ja lisää hymyn häivettä huuleen .” Runoteoksen ensimmäinen osa on nimeltään Hiljaisuuden ja voiman keidas luonto ympärillämme .  Toinen osa on nimeltään Yksin – ja lasteni kanssa .  Kolmas osa on nimeltään Kohti huomista Toivossa . Neljäs osa on nimeltään Lapsuuteni maisemissa . Hiljaisuuden ja voima keidas luonto ympärillämme Kauniita, pohtivia ja koskettavia runoja luonnosta, ihmisyydestä ja Jumalan huolenpidosta. Tästä osiossa myös muutama jouluruno. Yksin – ja lasten

Löysin kirjastostamme kaksi Katariina Kotomäen runokirjaa: Kirkon portailla pieni madonna ja Armon kosketus kaunokaisessa . Hän on kirjoittanut myös kaksi muuta runoteosta: Laulu voitti kiven hiljaisuuden ( 2003) ja Kun elämä kosketta a (2017).  Hänen runojaan löytyy myös antologioista. Katariina Kotomäki on julkaissut myös säveltämistään ja sanoittamistaan lauluistaan kirjan I tämeren helmet ja muita lauluja ( 2008). Hänen lauluistaan löytyy myös cd-levyjä. Kirkon portailla pieni madonna Katariina Kotomäen runojen lomassa on kauniita kuvia hänestä ja hänen perheestään vuosien varrelta. Kotomäen runoissa on Pohjanmaan kuvausta, tunteiden herkkyyttä, yhteiskunnallisten asioiden sanomaa ja hengellistä hartautta. Minua koskettivat eniten runot: Nyt tiedän , Tee minusta Jumalan tammi ja Olen oppinut puhumaan sinulle. Armon kosketus kaunokaisessa Tässäkin runokirjassa on valokuvia Katariina Kotomäestä ja hänen perheestään. Tästä runokirjasta löytyy muutama samakin runo kuin K

Etsin kirjastosta naisten kirjoittamia Raamatun lukuoppaita. Löysin Pirkko Valkaman kirjan Paratiisista karkotettu: opas Raamatun alkulukuihin .   Kirjassa hän käy läpi ensimmäistä Mooseksen kirjaa. Olen tänä vuonna aloittanut Hetkinen – raamatunlukuoppaan myötä Raamatun lukemisen alusta. Tällä hetkellä ollaan menossa Mooseksen neljännessä kirjassa. Yhdellä lukemisella eivät merkitykset selviä. Pirkko Valkaman teksti on kuitenkin maallikolle selkeätä, ei liian teologista.  Harkitsen kirjan ostamista itselleni, jotta voisin siihen tehdä omia merkintöjä.  Aion lukea myös hänen kaksi muuta kirjoittamaansa teosta: Siunaus kaikille kansoille : 1. Moos. 12-50 , Uusi Tie, 2008 Eksodus : avaimia Toiseen Mooseksen kirjaan, Uusi Tie, 2012 Pirkko Valkama: Paratiisista karkotettu: opas Raamatun alkulukuihin, Uusi Tie, 2004 Kansi: Terttu Hauhia Mistä hankittu: lainattu Kauhavan kaupunginkirjasto

Maija Nymanin Naistenkutsut kuvaa naisten elämää kuvaavin otsikoin: Kasvokkain, Koko nai seksi, Paikkani ihmissuhdeverkostossa, Toimiva parisuhde ja Nimeltä kutsuttu nainen . Pienissä kertomuksissa on hersyvää huumoria, sydämeen käypää herkkyyttä ja pysähdyttävää pohdintaa. Saan teksteistä vertaistukea, mutta myös ymmärrystä erilaisista ja eri-ikäisistä naisista. Maija Nymanin oman elämänsä tarinat tuovat kirjaan lämpöä ja rehellisyyttä – olen aina pitänyt hänen tavastaan kirjoittaa elämästä ja uskonasioista. Maija Nyman: Naistenkutsut, Kirjapaja, 2003 Kannen suunnittelu: Liisa Holm Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto

Kaija Maria Junkkarin kirja Naiseksi joka olet kertoo 35-47-vuotiaiden naisten elämäntarinoita, myös omansa.  Kuulun juuri ja juuri tähän ikäryhmään – täytänhän tänä vuonna 47 vuotta. Kirjassa käydään läpi naisen elämänkaarta – elämän aamupäivästä iltapäivään, kuten Kaija Maria Junkkari otsikoi. Nainen keski-iän kriisissä ” Keski-iällä tarkoitetaan tavallisimmin niitä vuosia, jotka alkavat noin 35-40-vuotiaana ja päättyvät 65-vuoden iässä. Kehityspsykologian mukaan yksilön kehityksessä vuorottelevat siirtymäkaudet ja pysyvät kaudet. Pysyvät kaudet kestävät usein 6-7 vuotta; niitä edeltävä ja niiden jälkeen seuraava siirtymä kausi voi myös kestää useita vuosia. Täten myös keski-ikään ennättää liittyä useita muutosvaiheita; onhan kysymyksessä noin kolmenkymmenen vuoden pituinen jakso .” (s. 19)  Jos ajatellaan, että keski-ikäni alkoi 35-vuotiaana ja siitä seuraava seitsemän vuoden kausi olisi päättynyt 42-vuotiaana ja nyt elän parhaillaan toista 7-vuotiskautta 49-vuotiaaksi sa