maanantai 26. maaliskuuta 2018

Kokoa minut käsivarrellesi

Helena Viertolan olen tavannut Pohjanmaan Lausujien tapahtumissa.  Kokoa minut käsivarsillesi on hänen esikoisrunoteoksensa.

Kirjan takakannessa sanotaan:

Helena Viertolan runot ovat lyhyitä, hengittäviä, kuin kuvia. Paljon on puettu rukouksen henkeen.  Runoissa on evankelinen lämmin henki. Ihminen elää armon varassa ja kulkee kohti taivasta. Ihminen on pieni, usein luonnon teemojen ja elämänvaiheitten läpi kuvattuna, ja Jumala suuri ja armollinen. Tekstit ovat nousseet elämän eri tapahtumista ja sen tähden monet ovat hyvin koskettavia. Kristillinen vastuun ja rakkauden näkökulma on hienolla tavalla esillä, toisissa runoissa aavistuksenomaisesti, toisissa kantavasti kiteytettynä. Elämän tuska ja kaukaisenkin lähimmäisen osa on puettu sanoiksi.

Sydämeni hiljaisuus

Siunaus

Kun joku toivottaa
sinulle lähtiessäsi
siunausta,
olet antanut hänelle
itsestäsi jotakin.
Aavistitko itsekään,
että näin tapahtui,
mutta yhteyden
kimmeltävä säde
läpäisi sydämenne.
Sinä ymmärsit,
hän ymmärsi
ja kumpikin
saitte lähellenne
kappaleen taivasta.
… Ja siunaus
Kumpusi hänen
huuliltaan.

Ollessamme vähäiset
voi tapahtua
suurina lähellämme.
Meissä on silloin
tilaa toistemme
rakkaudelle.

Elämän ikkunasta

Kevät

Jumala,
annoit uuden kevään.

Jokaisessa silmussa
toivon siemen,
jokaisessa kastepisarassa
heijastus
taivaisesta kirkkaudesta,
jokaisessa yöttömässä
yössä aavistus
ikuisesta valkeudesta.

Kun annat syksyn tulla

Runoja kuolemasta, ikävästä, surusta.

Ristin matkalaiset

Pääsiäisajan runoja Jeesuksen kärsimyksestä ylösnousemukseen.

Tule lähelle joulu

Joulurunoissa on joulun kristillisen sanoma.

Helena Viertola: Kokoa  minut käsivarrellesi, SLEY-kirjat, 1995
Kansi ja taitto: Eeva Aaltio-Lumivuori
Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto



1 kommentti:

  1. Hienoja runoja. Tähän runoilijaan pitäisi tutustua.

    VastaaPoista