perjantai 25. toukokuuta 2018

minä pienellä kirjaimella

Mikko Kivekäs (1911-2004) oli rovasti. Hän toimi mm. Helsingin Diakonissalaitoksen sairaalasielunhoitajana. minä pienellä kirjaimella on hänen ainut julkaistu runoteos.

Runot ovat miehen elämästä – miehen minuudesta. Mikko Kivekäs on ollut 68-vuotias, kun runot on julkaistu. Runojen sävyissä näkyy elämänkokemus ja hänen työnsä.

Runot on jaoteltu viiden otsakkeen alle: Sijoittuminen, Kurottautuminen, Ruoskiminen, Antautuminen ja Vapautuminen.

Sijoittuminen

Runot pohtivat miehisyyttä, mikä on miehen paikka elämässä. Runoista huokuu rujoutta, ehkä jonkinlaista väsymystä ja epävarmuuttakin.

Kurottautuminen

Tämä on minun mereni:
rannat – kaukana jossain,
niitä ei näy.
Jos tässä meressä on saaria,
niiden rannoille nousen;
jos karikoita, ne kierrän
tai
tahtomattani ajaudun niille,
kolhiudun
   niiden salakavaluuteen.

Ruoskiminen

Näiden runojen otsikkokin jo kertoo raadollisuudesta, itsensä kivun rajoille viemistä mielensä syövereissä.  Millaista kipua pienen pojan elämässä, miten asioita käsitellä vanhenevana miehenä.

Antautuminen

Ystäväni pyysi saada poimia
                                 kukkia sielustani,
                                      sisimpäni nurmikoilta,
                                     sydämeni
                                                lehdoista ja rantamilta.

Avasin hänelle sieluni portit.
Hän palasi, ja miten hämmästyinkään
hänen ojentaessaan kimpun
           tuoksuvia kukkia kasvojani kohti:
- Mitä kukkia nämä ovat,
tunnetko niiden tuoksun?
Katsoin häneen vaisusti hymyillen:
- En tiedä
en ole tiennyt
       Kukkia kasvavan siellä.
- Et ole tiennyt?
ja tällaisia ikävän kukkia
                     minä sieltä löysin.
           eivätkä ne tässä ole kaikki.

Vapautuminen

Viimeisistä runoista löytyy jo iloa ja kiitollisuutta -  elämän värejä.

Mikko Kivekäs: minä pienellä kirjaimella, Herättäjä-Yhdistys, 1979
Kansi: Tapani Aartomaa
Mistä hankittu: lainattu Kauhavan kaupunginkirjasto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti