Herättäjäjuhlien jälkeisestä työviikostakin ollaan selvitty.
Eilinen päivä oli kieltämättä jo aika nihkeä ja hitaalla tuntui aivotkin käyvän.
12 päivän työviikko ja 12 tunnin työpäivät Herättäjäjuhlilla alkoi tuntumaan.
Mutta niin vain sitä jo ajatukset hiukan menee jo Nivalankin suuntaan, jonne
matkaamme ensi vuonna. Enpä ole tainnut
Nivalassa käydäkään aikaisemmin.
Vaan palataanpa vielä viime viikonlopun Tampereen
Herättäjäjuhlien pariin. Tänä vuonna lähdimme jo torstaina kirjakaupalta
herättäjäjuhlille. Tällä kertaa matkustimme junalla. Herättäjäjuhlat
järjestettiin Kalevan kirkon ympäristössä. Tampereella oon vieraillut
useastikin vuosien varrella, mutta Kalevan kirkossa en ollut aikaisemmin
käynyt.
Torstaipäivä meni juhlatoria laittaessa myyntikuntoon. Tänä
vuonna olimme samassa teltassa ensimmäistä kertaa Herättäjä-Yhdistyksen
tuotemyyjien kanssa ja myös juhlakorttimyynti oli tässä teltassa. Saimme
tavarat esille sopivassa ajassa, että ehti osallistua talkooseuroihinkin. Majoituspaikkamme oli Ilkon kurssikeskus
Kangasalla. Pääsimme sinne Herättäjä-Yhdistyksen Markuksen kyydissä. Iltapalan jälkeen kävin käveleskelemässä
Ilkon kurssikeskuksen ympäristössä.
Ihastelin kaunista lampea siltoineen ja alttareineen. Menin huikeat rappuset alas ”rotkojärvelle”
eli Pitkäjärvelle. Siinä tuli sopivasti porrastreenikin,
kun kiipesin samat portaat ylös.
Perjantaiaamuna Markuksen kyydissä jälleen juhlapaikalle
Kalevan kirkon kupeeseen. Aamupalan jälkeen juhlatorille kassakoneita
laittamaan kuntoon. Sitten olikin aikaa kuljeskella juhla-alueella katsellen
mitä muissa myyntiteltoissa oli tulossa myyntiin. Juhlavieraita alkoi kerääntymään
juhlatorille mukavasti jo ennen aattoseuroja, joten saimme mekin aloittaa kirjojen
ja muiden tuotteiden myynnin. Ensimmäistä kertaa kokeilimme kassakoneiden
käyttöä, mutta melko pian huomasimme, että ne eivät sovellu meidän myyntiin.
Palasimme kassalipasmyyntiin ja lisäsimme maksupäätteitäkin. 12 tunnin työpäivä sujui joutuisasti,
ruokataukoja oli riittävästi. Maistoin papu-linssikeittoa, kun kerran oli
lihasopan, broilerikastikkeen & riisin ja riisipuuron lisäksi tarjolla.
Hyvää oli tuo papu-linssikeitto – toivottavasti Nivalassakin on useampi
kasvisruokavaihtoehto. Ja ilman muurinpohjalättyjä ei voi herättäjäjuhlilla
olla! Ilkoon pääsimme nyt bussilla (loput työntekijät tulivat Lapualta
perjantaiksi). Eipä sitä jälleen muuta
kuin iltapala ja nukkumaan.
Lauantaiaamuna saimme aamupalan Ilkossa. Kahdeksaksi bussi
vei meidät juhlille ja siitä sitten alkoi heti myyntitouhut ja kestivät ilta
kahdeksaan saakka. Lauantaina on aina se vilkkain päivä. Paljon tuttuja kasvoja (en tiedä heidän
nimiään) kulki myyntikojujen ympärillä.
Työn touhussa on aina mukava katsella herättäjäjuhlaväkeä ja vaihtaa
muutama sanakin heidän kanssaan. Maiston
toista kasvisruokaa, joka oli vegaaninen kasviscurry, illemmalla sitten
maistoin mustaamakkaraa (mulle se on tuttu ruoka, syömme sitä muutaman kerran
vuodessa kotonakin) muusin kera. Ja
nuorisotyön kojulla maiston ihanan suussa sulavaa vegaanista suklaapiirakkaa. Ehdin tehdä omiakin ostoksia Aholansaaren ja
Suomen Lähetysseuran kojuilla.
Seurapuheita ja Siionin virsien veisuutakin kuuli aika hyvin
juhlateltalle. Siionin virsien veisuu ilman säestystä juhla-alueen
penkkiriveissä on sydäntä koskettavaa ja rauhoittaa rauhattoman mieleni. Jumalan sanan voima seurapuheissa ja Siionin
virsissä menee niin syvälle sieluuni. Saan niistä voimaa ja varmuutta omalle
uskon tielleni. Illalla bussilla jälleen
majoituspaikkaan ja iltapalan jälkeen nukkumaan. Sen verran kierroksilla kävin,
että tarvitsin gospellauluja Spotifyn kautta rauhoittuakseni ja nukahtaakseni –
jossain vaiheessa sitten otin kuulokkeet pois, ja suljin Spotifyn.
Sunnuntaiaamuna matkatavarat mukaan, sillä lähtö kotiin oli
suoraan juhlilta. Aamupalalla ihastelimme Pitkäjärveä ja rohkeata
ketunpoikasta, joka kulki rotkon reunamilla. Ennen messua kävin ostamassa
nuorisotyön kojulta hupparin, jossa on Nuori Yty -logo ja teksti Sinä riität,
Sinä kelpaat, Sinä et ole yksin.
Messulla aloitettiin sunnuntaipäivän
herättäjäjuhlat. Myyntikojukin oli sen verran hiljainen, että voin osallistua
juhlateltan ääreltä jumalanpalvelukseen ja ehtoolliseen.
Sunnuntaipäivä olikin jo aika hiljaista juhlatorilla ja
siinä sitten ajatuksissani seisoskelin sivupöydän ääressä. Ja kun katseeni
kääntyi toiselle puolen myyntipöytiämme ja Saarakin vilkaisi minua, että
huomaatkos….
Voi, siinä oli Simojen Pekka! Tiesin, että hän oli
esiintymässä perjantai-illalla Sorsapuistossa Tilkkutäkki-piknikissä, mutta
eihän näihin iltajuttuihin ehdi ja jaksa osallistua. Omat työt kun juhlilla
loppuu, haluaa vain mennä nukkumaan. Voi, mä niin spontaanisti kiljaisin ”Pekka,
nyt mä saan nimmarin sun kirjaan!” ja nappasin sentään oikean kirjankin
myyntipöydältämme (Luojan kiitos, sitä oli vielä jäljelläkin!). Ja tunnustin rukoilleeni Jumalalta, että
josko se Pekka ehtis juhlilla käymään ja kulkis meidän juhlatorinkin kautta….
Jumala kuuli mun rukouksen! Nimmarin sain ja siinä tovin aikaa juteltiin
kirjasta, musiikista ja muustakin. Jos oikein ymmärsin, niin Pekka oli
ensimmäistä kertaa Herättäjäjuhlilla. Hienoa,
että olivat hänetkin pyytäneet esiintymään juhlille. Ehkä Exit vois esiintyy Kauhavan
Herättäjäjuhlilla parin vuoden päästä – sille keikalle voisin ehtiä osallistua,
kun ei tarvi majoituspaikkaan kyytitä, vaan yövytään kotona. Voi mä olin niin onnellinen, että melkein
unohdin maksaa tuon kirjan Mullan makua, taivaan tuoksua : Keikkamiehen
hartauskirja. Ja tunnustin, että en ole
uskaltanut keikoilla tulla juttelemaan…. Nyt, kun olin omalla vahvuusalueellani
ja sain puhua kirjoistakin, niin oli helpompaa.
Musiikista on jotenkin vaikea puhua, vaikka jokainen Exitin keikka tai
Pekan oman keikka on olleet niin koskettavia ja ne laulut kuljettaa mua
arjessakin – Spotifyn kautta ja cd:ltä automatkoilla. Myös EtCeteran ja Nordin
Phrasen keikoilla olen saanut kerran jo käydä Ilmajoella ja Seinäjoella. Sen verran tohkeessa olin, että kuvakin jäi
ottamatta – ehkä, toisella kertaa uskallan samaankin kuvaan Pekan kanssa.
Päätösseurojen aikaan kävin syömässä riisipuuron, harmi, kun
unohdin kysyä, että oliko sitä vegaanista riisipuuroa tarjolla…. Aamupäivällä söin hyvänmakuista
broilerikeittoa. Myös jätskiä ja muurinpohjalättyä
maistoin lisää – niiden kojujen ohi ei vain voinut kulkea.
Ehdin myös käydä hiljentymässä Kalevan kirkossa. Sytytin
kynttilän ja kiitin Jumalaa kohtaamisesta Pekka Simojoen kanssa. Pyysin myös
voimia kotiasioille…. Erityisesti miehelleni,
jonka vapaa viikonloppu kotona oli perinteinen…..
Sunnuntaipäivä päättyi myymättömien tavaroiden inventointiin
ja pakkaamiseen. Kivasti juhlaväki kävi ostoksilla – monenlaista kirjaa,
cd-levyä, postikorttia ja lahjatavaraa meni kaupan. Neljän jälkeen pääsimme lähtemään kotimatkalle.
Sen verran lyhyt oli Tampereelta Lapualle, että matkasimme bussilla sen yhteen
menoon.
