tiistai 31. heinäkuuta 2018

Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä : Kertomus isovihan ajoilta

Seitsemännen klassikkohaasteen emännöi Unelmien aika. Olen osallistunut kaikkiin kuuteen aikaisempaankin klassikkohaasteen, mutta en millään opi, että voisin aloittaa lukemisen ajoissa – aikaahan on kuusi kuukautta.  Tällä kertaa ehdin kirjan lukea loppuun ilman kiirettä, mutta blogikirjoitus jää jälleen viime hetkeen. Sillekin soisi antaa riittävästi aikaa, ettei kirjoittaminen tunnu pakkopullalta.

Alunperin ajattelin lukea Fredrika Runebergin kokoomateoksen Kuvauksia ja unelmia, mutta hoksasinkin, että hänen ensimmäinen romaaninsa olikin Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä. Minulla on ollut tapana lukea esikoisromaani kirjailijalta, jonka olen valinnut klassikkohaasteeseen.

Fredrika Runeberg oli siis J.L. Runebergin vaimo.  Hän syntyi syyskuun 2. päivänä 1807 Pietarsaaressa. Fredrika Runeberg kuoli 72-vuotiaana omassa kodissaan Helsingin Kruunuhaassa toukokuun 27. päivä 1879. Viime vuonna hänen syntymästään kului 210 vuotta ja ensi vuonna hän kuolemastaan tulee 140 vuotta.

Fredrika Runebergin esikoisromaania Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä pidetään Suomen ensimmäisenä historiallisena romaanina.  Fru Catharina Boije och hennes döttrar ilmestyi 1858.  Ensimmäisen suomennoksen kirjoitti Arvo Lempiranta (Liljestrand) ja se julkaistiin vuonna 1881.  Tämä suomennos on luettavissa Project Gutenberg -sivustolla.  Minä luin kuitenkin Tyyni Tuulion suomennoksen, joka julkaistiin vuonna 1981.

Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä on kertomus isovihan ajoilta.  Isovihan aika 1713–1721 onkin täällä Etelä-Pohjanmaalla yksi merkittävimmistä historiallisista ajankohdista.  Näin Isoviha-dokumentin 2014 elokuvateatteri Matin-Tuvassa Ylistarossa. Nyt dokumentin voi katsoa netissä.

Romaanin tarinan päähenkilöt ovat luonnollisesti leskiäiti Katarina Boije ja hänen tyttärensä Margareta ja Cecilia.  He asuvat Hatanpään kartanossa, johon venäläiset hyökkäävät ja polttavat kartanon. Hatanpään kartano on oikeasti olemassa. Hans Henrik Boije on asunut Hatanpään kartanossa 1756-1778. Hänellä on kuitenkin ollut vain yksi tytär.  Fredrika Runeberg on saanut tarinan toisen tyttären Cecilia kohtaloon idean taulusta, jonka hän oli mielestään nähnyt vieraillessaan Hatanpään kartanossa.  Kyseistä taulua ei tiettävästi ole koskaan löydetty.

Kirjan yksi miespäähenkilöista on Magnus Malm, mutta hänen tarinansa Fredrika Runeberg on keksinyt. Idean hän on ilmeisesti saanut sissi Stefan (Tapani) Löfvingin päiväkirjasta, jossa Löfving on maininnut Magnus Malm-nimisen nuorukaisen.

Katarina Boije ja hänen tyttärensä on historiallinen romaani, jossa kuvataan isovihan loppuaikaa.  Ylhäisten ja palkollisten säätyerot kuvataan ajalle tyypillisinä.  Itselleni jää kuitenkin päällimmäisenä mieleen Margaretan ja Cecilien rakkaushuolet. Saavatko he puolisoikseen miehet, joita rakastavat ja kunnioittavat? Hyväksyykö heidän äitinsä tyttäriensä tahdot?

Margaretan pako Hatanpään kartanosta on kuvattu melko jännittävästi, mutta ajalle tyypilliseen tyyliin kuvaus on jotenkin pidättyväistä.  Cecilien kohtalo hätkähdyttää ja hämähäkkisymboliikka kuvastuu tarinasta voimakkaana.

Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä -romaani jää minulle aika vaisuksi lukukokemukseksi. Jos tämä olisi ollut isovihan ajasta kertova ensimmäinen lukemani romaani, olisi tarina antanut enemmän. Nyt kertomus eteni aika ennalta arvattavastikin.

Fredrika Runeberg: Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä : Kertomus isovihan ajoilta, WSOY, 1981
( alkuper. ruotsl. Fru Catharina och hennes döttrar, 1858)
Suomentanut Tyyni Tuulio
Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto

Romaanin ovat myös lukeneet:




1 kommentti:

  1. Tähän pitäisi kyllä joskus tutustua, kiinnostavalta vaikuttaa ja jännittävä tuo Runebergin luoma yhteys Hatanpäähän. Siitä en aiemmin tiennytkään :)

    VastaaPoista