Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2018.

Löydä lahjasi: Armolahjat seurakuntaa rakentamassa

Kuva
C. Peter Wagnerin on kirjoittanut kirjan Löydä lahjasi: Armolahjat seurakuntaa rakentamassa . Charles Peter Wagner (1930-2016) oli teologi, missiologi, lähetystyöntekijä, kirjailija, opettaja ja perustaja muutamissa kristillisissä organisaatioissa. Ajankohtaista uskossa -blogissa on mielenkiintoinen kirjoitus Wagnerista ja hänen perustamasta liikkeestä Uusi apostolinen uskonpuhdistus (New Apostolic Reformation = NAR). Nämä amerikkalaiset liikkeet menevät jo minun uskontotietämyksen ja ymmärryksenkin ylitse – miten paljon näitä kristillisiä liikkeitä maailmalla onkaan… Mutta armolahjat kiinnostavat minua, niistä puhuimme viime syksynä Alfa-kurssillakin ja tämä Wagnerin kirja on yksi kirjasuosituksista Alfa -kurssin työkirjassa. Siksi olen tämänkin kirjan lukenut. Wagner on kirjoittanut tämän kirjan jo 1979, joten kirjan julkaisemisesta tulee kohta kuluneeksi 40 vuotta. Kirja on suomennettu 1992 – 26 vuotta sitten. Suomenkielisessä lukijalle tekstissä sanotaan: ”Löydä lahja

Mies jonka minulle annoit

Kuva
Löysin tämän kirjan, Mies jonka minulle annoit kirjastosta kirjastoluokasta 22.3 Raamatun henkilöt; hyllyluokkana taisi olla 22 Raamattu. Raamatuntutkimus. Kirjan on kirjoittanut Abby Guinness yhdessä äitinsä kanssa. Abby on näyttelijä.  Hän on myös kirjoittanut näytelmätekstejä, ohjannut, opettanut ja toiminut fasilaattorina (Fasilitaattori "opettaa kalastamaan", eli hän auttaa ihmisiä tekemään sen itse. Kun fasilitoiva johtaja johtaa ihmisiä ihmiset toteavat: "me teimme sen itse!" lähde: wikipedia). Hän esiintyy monissa tapahtumissa ja konferensseissa. Tällä hetkellä hän on Spring Harvest -festivaalin taiteellinen johtaja. Michele Guinness on tuottelias kirjailija ja hän toimii myös juontajana, tutkijana ja käsikirjoittajana. Hän esiintyy myös puhujana eri puolilla Britanniaa kristillisissä tapahtumissa. Takakansi tekstissä sanotaan: ” Kaiken takana on nainen, niin myös monen Raamatusta tutun mieshahmon – vaikkei heitä aina olisi mainittukaan. Tässä k

Kolme kirjaa rukouksesta

Kuva
Olen lukenut tänä vuonna kolmea kirjaa rukouksesta. Paul Cedarin Rukous valloitti minut: Kristityn johtajan sisäisen elämän rakentuminen ja hoito ; Evelyn Christenson: Rukous – tie tahtomiseen ja tekemiseen sekä Richard Foster: Rukous: Tie sydämen oikeaan kotiin . Paul Cedar on tunnettu raamatunopettaja ja kirjailija, Mission American johtomiehiä sekä kansainvälisen Lausannen liikkeen puheenjohtaja. Mission American Coalition on nykyisin nimeltään The Table Coalition, joka kuuluu evankeliseen Lausannen liikkeeseen .  Billy Graham, Bill Bright ja Paul Cedar perustivat Mission American Coalition 1993. Lausannen liike syntyi vuonna 1974. Lausannen liike on yksilöiden verkosto, jota Suomessa koordinoi Suomen Evankelinen Allianssi . Evelyn Christenson (1922-2011) oli tunnettu puhuja ja kirjailija.  Hän oli United Prayer Ministry perustaja.  UPM keskittyy evankeliointiin ja rukoukseen. Richard Foster (s. 1942) on amerikkalainen teologia, kirjailija ja julistaja. Hän on taustalt

Mummo

Kuva
Lapuan kirjaston ja kansalaisopiston Kirjaklubin kesälukemisena lukupiirissä oli Antti Heikkisen Mummo . En ollutkaan vielä tästä romaanista kirjoittanut blogiini, joten muistellaanpa loppukesän lukuelämystä. Mummo -romaani on minulle ensimmäinen Antti Heikkisen kirjoittama teos.  Kirjan tarina alkoi hyvin voimakkaasti. On sitä osattu Savossakin olla kuin täällä Pohjanmaalla – kirveen lisäksi aseena oli leipälapio. Näin hurjasti romaanin kertomus alkoi. Vaikka olen viime aikoina lukenut paljon romaaneja, joissa vuorottelee eri henkilöiden kertomukset tai eri aikakaudet, oli tässä kertomuksessa vaikeata sisäistää, kuka kertoo Äiti -kappaleissa ja kuka Mummo -kappaleissa.  Tai kenen näkökulmasta ne kerrotaan. Ensimmäisessä Mummo -osiossa on päähenkilöinä Maija, äiti (Riikka), isä (Jooseppi), Penjamiini (Joosepin veljenpoika). Mainitaan myös Maijan veli Antto ja sisko Esteri. Mummo -osiossa katsotaan Maijan näkökulmasta.  Mummo -otsikko sen takia, että Maija on Joonaksen mu

Kirkkotiekävely 18.9.2018

Kuva
Reilu kuukausi sitten osallistuin Lapuan kansalaisopiston järjestämälle Kirkkotiekävelylle . Kulttuuri- ja kirkkotie Lapualla -reitin voi kulkea Nomadi-sovelluksen kautta itsekin. Tässä sovelluksessa on jokaisesta kohteesta tietoa (tekstiä tai videokuvaa).  Voit siis tehdä myös nojatuolimatkan Lapuan kulttuuri- ja kirkkokohteisiin. Tämä reitti on siis Lapuan kansalaisopiston Mediapajan ja Kirkkotiet- kehittämishankkeen toteuttama mobiilireitti Lapuan keskustan alueella. Reijo Takamaa toimi oppaanamme. Lähtöpaikkana oli Pajakappeli Vanhan Paukun alueella. Rakennus on professori Onni Tarjanteen suunnittelema Patruunatehtaan kaasulaitos ja myöhemmin paja vuodelta 1926. Tehtaan räjähdysonnettomuuden jälkeen 1976 se muutettiin kappeliksi. Pajakappelin tunnelma luo kuohuvankin mielen rauhalliseksi. Kappelissa huokuu suru, muistot, ikävä. Jollakin tavoin se myös luo turvallisuutta ja toivoakin. Pajakappelista kävelimme laivalaiturille. Vastarannalla Turjan töyräällä on Lapuan ensi

Vakava masennus : Selviytymistarina

Kuva
Tietokirjailija Kari Siimes on kirjoittanut selviytymistarinan omasta vakavasta masennuksestaan.  Kirjan nimi on Vakava masennus: selviytymistarina . Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2000. Tämä minun lukemani kirja on 4. uudistettu painos vuodelta 2006. Kirjan kansi on melko luotaantyöntävä, liian teoreettinen, mutta en antanut sen häiritä päätöstäni lainata tämäkin vakavasta masennuksesta kertova kirja. Kirja on jaettu kahteen osaan: Masennuskaivo ja paranemisenportaat sekä Uusi elämä . Lukijalle -osiossa Siimes kirjoittaa: Miksi oikeastaan kirjoitin? Pääsyy on, että selvisin itsen vakavan masennuksen tuskallisesta ja pitkästä koettelemuksesta.  Jäin kiitollisuudenvelkaan läheisilleni ja minua hoitaneille lääkäreille ja terapeutilla. Haluan luoda toivoa niille kymmenilletuhansille ihmisille, jotka parasta aikaa taistelevat sairautensa kanssa. … Minulla ei ole minkäänlaista lääketieteellistä koulutusta vaan kirjoitukseni perustuu omiin kokemuksiini ja kirjoista

Siunattu itku

Kuva
Ikuisuusprojektini Herättäjä-Yhdistyksen julkaisujen parissa etenee pikku hiljaa.  Siunattu itku: Elämänpyykin pyörityksessä on Liisa Mäntymaan toinen runoteos.  Iloinen itku - runoteoksen luin tänä keväänä. Takakannessa sanotaan: Runoja luopumisen tuskasta, kun rakkaus loppuu ja koti hajoaa. Runoja kestävästä ilosta, joka löytyy tuskan ja luopumisen takaa. Siunattu itku -runoteoksessa pysyy sama tyyli kuin Iloinen itku -runoteoksessa. Runoja edeltää raamatunlauseiden sijaan Siionin virsien säkeistö. Ensimmäisissä runoissa kuvataan parisuhteen eroa – kipua, kaipausta, hiukan katkeruuttakin. Toisessa runo-osiossa ollaan vihaisia myös Jumalalle ja kysellään, miksi on näin? Ilon pilkahduksia tuovat lapset ja armoa, ettei kaiken tarvitse olla tip top. Kevään riemua!        Ei vain likaisia ikkunoit.        pölyisiä pintoja. Luojan mahtipontisuutta!        Lian ja loskan keskellä        uninen leskenlehti,        jäseniään oikova sinivuokko Kolma

Talvipäiväkirja

Kuva
Paul Austerin Talvipäiväkirja on ollut myös lukupiirikirjana kauan aikaa sitten. Olen toki kirjankin lukenut monta kuukautta sitten, mutta nyt vasta pääsin blogikirjoituspinossa tämän kirjan kohdalle. (Enää kaksi kirjaston kirjaa jäljellä pinossa, mikä huojentava tunne, kun pääsen jälleen yhden kirjan pinoon kirjaston kirjoissa, omissa kirjoissa tuo pino ei taida koskaan loppua…) Talvipäiväkirja oli minun ensimmäinen Austerini. Kirjailijan olen tiennyt nimeltä ja katsoin televisiosta Sauli Niinistön tekemän Paul Auster-haastattelun vuosi sitten. Sisälievetekstissä sanotaan: Paul Austerin kirjallinen ura käynnistyi vuonna 1982 julkaistusta Yksinäisyyden äärellä -teoksesta, joka kertoi hänen isästään. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin ilmestyvän Talvipäiväkirjan yhdeksi keskeisistä hahmoista nousee Austerin äiti. Austerin tyyli kirjoittaa lyhyitä väläyksiä elämästään oli aluksi outo ja vaikea pysytellä mukana, mutta pikku hiljaa totuin tämän tarinan etenemistapaan.  Onneksi Auste

Heikki Salo - Tarinankertoja

Kuva
Heikki Salo – Tarinankertoja oli meillä kirjaklubissa keväällä Lapualla lukupiirikirjana. Valitettavasti en päässyt tähänkään keskusteluun mukaan työkiireideni vuoksi. Kirjan kansi on erittäin vaikuttava. Valokuvan on ottanut Jussi-Pekka Arkkola. Kirjan kannen on suunnitellut Jarmo Hovi.  Jotain pohjalaista suomifilmin jäyhyyttä kuvasta huokuu. Pohjalaisakan sydämeen osuvaa. Miljoonasade ja Heikki Salo. Mietin, milloin kuulin ensimmäisen kerran Lapsuuden sankarille.  Single julkaistiin 14.8.1986. Olen silloin ollut 9. luokalla Ilmajoen yläasteella.  Varmaankin kappaletta on soitettu koulun ilsuissa (eli discossa).  Ja todennäköisesti vielä Nuorten Sävellahjassa, Sävistä kuunneltiin radiossa hyvän musiikin takia ja jännättiin, lähettäiskö joku mulle viestin. Taisi Miljoonasade olla televisiossakin Hittimittarissa. Sitä en muista kävinkö Kurikan Mietaalla tai Kauhajoen Kasinolla Miljoonasadetta kuuntelemassa. Meni muutama vuosi, kun aloin kulkemaan Lapuan Latosaaressa ja siellä

Yhdessä yksin? Mielenterveysongelma parisuhteessa ja perheessä

Kuva
Kuntoutussuunnittelija, projektipäällikkö Jari Koskisuu ja erikoissairaanhoitaja, perheterapeutti Tarja Kulola ovat kirjoittaneet tämän läheisen mielenterveysongelmaa käsittelevän kirjan Yksin yhdessä? Mielenterveysongelma parisuhteessa ja perheessä .  Kirjasta oli apua ja vertaistukea mielenterveyskuntoutujien omaisille.  Teksti oli selkeätä ja kokemusperäiset tarinat auttoivat ymmärtämään oman läheisensä tilannetta ja omiakin tunteita. Lukijalle -osiossa sanotaan: Yhdessä yksin? painottuu sisällöllisesti kuvaamaan niitä ilmiöitä ja vaikutuksia, joita mielenterveysongelmalla on parisuhteeseen.  Halusimme antaa molemmille (puolisoille) mahdollisuuden tuoda esiin oman näkökulmansa tilanteeseen.  Kirjaa varten haastateltiin seitsemää pariskuntaa yhdessä ja sen lisäksi joitakin ihmisiä erikseen keväällä 2005, helmikuusta toukokuuhun.  … toivoimme ihmisten kertovan omin sanoin yhteisen tarinansa ja sen, miten puolison sairastuminen vaikutti tarinan kulkuun. 

Pelkääjän paikalla

Kuva
Laura Lehtola Pelkääjän paikalla oli lukupiirikirja joko täällä Lapualla tai Kauhavalla viime vuoden lopussa tai keväällä. En päässyt lukupiiriin keskustelemaan kirjasta ja olen toki lukenut kirjan jo kevätkesällä.  Kirjan tarina meni syvälle tunteisiini ja jäi pitkäksi ajatuksiin.  Nämä tunteet nousevat uudestaan pintaan, kun mietin, mitä kirjoittaisin tästä kirjasta. Tarinassa mennään nykyajassa ja menneisyydessä.  Kertomus kerrotaan Aapon näkökulmasta. Millaista on elää sairauden ja kuoleman läheisyydessä. Miten selvitä pienen lapsen kanssa.  Aapo muistelee yhteistä elämää ennen ja jälkeen sairauden.  Vaikka kirjan teema on rankka ja surullinenkin, on Laura Lehtola saanut ripoteltua mukaan myös huumoriakin.  Kyyneleiden lomassa, minäkin hymähtelen Aapon ja Annan jutuille. Koskettavia on Elsa-tytön ajatelmat tarinoiden välissä. Vaan keitä ovat salaperäiset naiset, joita Aapo kohtaa vai kohtaako hän niitä?  Läheisen ihmisen kuolema on vaikea ymmärtää, kun s

Avara hellyys

Kuva
Avara hellyys on Kaija Junkkarin persoonallinen uskontunnustus, jossa jokainen oivallus on syntynyt omasta koetusta kosketuksesta näkymättömään todellisuuteen. Se on pitkässä kehitysprosessissa kypsynyt näkemys siitä, mitä on elää hengellistä elämää nykyaikana, aikuisena, ajattelevana ja tuntevana ihmisenä. (takakannesta) Hiljaisuuden haaste ” Jeesuksesta puhuminen saattaa nykyaikana olla kuulostaa naiivin yksinkertaiselta. Hänkö muka voisi olla vastaus nykyajan ihmisen etsintään ?” Näin Kaija Junkkari kirjoittaa jo vuonna 1989 julkaistussa kirjassaan, lähes 30 vuotta sitten. ” Olen kokenut, että rukous on vaikeaa ja vaivalloista, ja että se on lahjaa ja lepoa, antautumista Jumalalle ilman ponnistuksia .” (s. 11) Nämä sanat kirjat alussa lohduttavat oman uskoni kamppailuissa. ” Rukous on ennen muuta kuuntelua, asettautumista Jumalan eteen tyhjänä ja avoimena.” (s. 14) Kunpa tämän muistaisin niinä hiljaisina aamuyön hetkinä, kun uni katkeaa. ”Raamatun lukeminen kuuluu h

Naisen parhaat vuodet

Kuva
Välillä tykkään lueskella naisen elämää ja naiseutta käsitteleviä kirjoja, joissa voi olla myös hiukan kristillinen vivahde. Minulla muutamia suosikkinaiskirjailijoita. Yksi heistä on Kaija Maria Junkkari. Kesällä luin hänen teoksensa Naisen parhaat vuodet . Takakannessa sanotaan: Tämä kirja perustuu laajoihin 45-59-vuotiaiden naisten haastatteluihin, yli kuudenkymmenen naisen kirjeisiin sekä kirjoittajan omiin kokemuksiin. Naiset ovat naimisissa tai naimattomia, äitejä tai lapsettomia, mukana työelämässä tai poissa siitä. Kirjan teemoja ovat muun muassa naiseksi kasvaminen, naisen elämänkaari, toinen aikuisuus, seksuaalisuus, hankalat tunteet, naiseuden haavat, naisen suhde ruumiiseensa, mieheensä, poikaansa ja tyttäreensä, ystävyyteen, rahaan ja menestykseen.  Noin 45 vuoden iässä alkavan toisen aikuisuuden aikana naisen on mahdollista löytää uudet hedelmällisyyden, seksuaalisuuden ja luovuuden lähteet . Minä elän juuri nyt toisen aikuisuuden aikaa, 47-vuotiaana. Kaija-M

Keittopäiväkirja

Kuva
Lainasin kesällä lähes kaikki Riikka Juvosen kirjat, joita en ollut aikaisemmin lukenut. Rakastan Juvosen värikkäitä kuvituksia.  Keittopäiväkirja on Riikka Juvosen kuvittama teos. Kirjaan on koottu suomalaista vuodenkiertoa ja juhlapyhiä myötäileviä ruokaohjeita. Reseptit on koonnut Riitta Mustonen. Nämä reseptit on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa.  Näitä reseptejä on ollut laatimassa myös Valion kotitalousopettajat Mervi Melasniemi ja Anneli Pessala.  Ruokaohjeiden oheen on jätetty myös paljon tyhjää tilaa, mihin voi kirjoittaa omia ohjeita ja ruokamuistoja. Jokaisen kuukauden alussa on pieni vinkki, mitkä kasvikset ovat sesonkituotteita.  Juuri nyt lokakuussa on sipulien ja juuresten kulta-aika.  Herkullisen kuuloisia sipulipiiraita, tomaatti-sipulisalaattia, juustoista pitsaa. Muut reseptit olivat tuttuja, kuten lindströmin pihvit.  Voisi tämä kirja koristaa omaakin keittokirjahyllyä, jo yksistään Riikka Juvosen kuvituksen vuoksi.  Antikvariaateista saattaisi vie

Uskonoppi autuuteen

Kuva
Näinhän sitä Fredrik Gabriel Hedbergin kohdalla kävi, että halusin tutustua myös hänen kirjoittamiinsa kirjoihin.  Hänen ensimmäisen kirjansa käsikirjoitus 1842 oli Uskonoppi autuuteen apostoli Paavalin efesolaiskirjeen mukaan jonka ensimmäisen luvun yksinkertaisesti esitti varapastori ja filosofian maisteri Fredrik Gabriel Hedberg .  Kirjana se julkaistiin vuosien 1843 ja 1844 vaihteessa. Lainaamani kirja on kuudestoista uusittu ja tarkistettu painos. Teoksen on tarkistanut, johdannon kirjoittanut ja selitykset laatinut Lauri Koskenniemi (1986). Takakannessa sanotaan: ” Teoksen merkitys on ollut Suomen kirkossa huomattavan suuri. Se on johdonmukainen esitys Hedbergin noin 17 vuotta kestäneissä, monivaiheisissa sisäisissä taisteluissa selkeytyneestä evankelisesta uskonvakaumuksesta. Siinä korostuvat ennen muuta luottamus Jumalan sanaan ja sakramentteihin armonvälineinä ja niihin korostetusti pohjautuva avoin ja vapaa luottamus Kristukseen. Myös Hedbergin syvä rakkaus Lutherin