torstai 31. tammikuuta 2019

Sähköpiano

Tarukirja -kirjablogin emännöimän kahdeksannen klassikkohaasteen kirjani oli Kurt Vonnegutin Sähköpiano.  Periaatteenani näissä klassikkohaasteissa on valita sellainen kirjailija, jolta en ole vielä yhtäkään teosta lukenut. Pyrin valitsemaan kirjailijan esikoisteoksen. Vaihtelen vuorotellen mies – kotimainen kirjallisuus; nainen – ulkomainen kirjallisuus; nainen – kotimainen kirjallisuus; mies -ulkomainen kirjallisuus.

Puoli vuotta on riittävästi aikaa lukea, vaikka minkälaisia ja minkäpituisia romaaneja, mutta mikä ihme siinä on, että alkuinnostuksen jälkeen tuudittaudun liiaksi ajan riittävyyteen. Sitten saa kärvistellä viimeiset päivät ja kirjoitella iltamyöhällä blogipostausta, että saan sen julkaistuksi deadlinepäivänä.

Kurt Vonnegut (1922-2007) oli amerikkalainen kirjailija.  Hän syntyi amerikansaksalaiseen perheeseen (luulin ensin, että hän oli syntynyt ja elänyt Saksassa…).  Hän oli jo kuitenkin neljännen sukupolven amerikansaksalainen.

Sähköpiano on Vonnegutin esikoisteos. Se ilmestyi alkuperäisnimellä Player Piano 1952.  Romaani on suomennettu vasta 1981. Sähköpianon on suomentanut Aarne T. K. Lahtinen.

Sähköpianosta sanotaan:

Romaani on satiirinen, teknologian ylivaltaa arvosteleva tieteiskuvaus, joka kertoo kolmannen maailmansodan jälkeisestä ajasta Yhdysvalloissa. Vonnegutin romaanissa valtiosta on tullut teknokraattinen kontrolliyhteiskunta, jonka kansalaiset on jaettu eri kasteihin. (wikipedia)

Tämän romaanin lukeminen meni oman lukumieltymykseni ulkopuolelle reippaasti. Viikko sitten olin vasta kirjan puolessa välissä ja arvelinkin, etten saa kirjaa luetuksi ajoissa. No, menihän se melko tiukoille. Viimeiset sivut luin parisen tuntia sitten.

Jotakin tässä tarinassa oli kiehtovaa, vaikka suurimmaksi osaksi tunsin ahdistusta ja kylmyyttä koneista pursuavaan tekstiin. Myös miehiset keskustelut olivat puuduttavia. Mutta silti, tarinasta löytyi jännitettä Paulin ja Anitan tarinassa. Miten käy ihmisten, valtaavatko koneet tilaa yhä enemmän. Jotain (mustaa) huumoriakin löysin, ehkä ymmärsinkin.

Hämmästelin, miten Vonnegut kuvaili, joitakin asioita 1950-luvulla jo, osa teknologiasta kenties on tullut vasta 1980-luvulla.  Ja jollakin tavoin ”koneiden” ihmisten arvottaminen ei olekaan nykyajasta ihan poissa… se on toisaalta pelottavaakin, miten Vonnegut ennusti tulevaisuutta.

Pieni romantikko heräsi minussa, kun elättelin toivoa, että Paul oikeasti menisi sinne ostamalleen farmille, mutta kirjailija löi kertaheitolla realismin oikeasta tilanteesta päin kasvoja.

Vaikka ei minusta tämäntyyppisen kirjallisuuden ystävää ja himolukijaa tullut, oli mielenkiintoista tutustua klassikkoteoksen kautta genreen – en silti vannomaan ala, ettenkö johonkin uudempaan satiiriteokseen joskus tarttuisi, mielenkiinnosta ja uteliasuudesta.

Kurt Vonnegut: Sähköpiano, Tammi, 2. painos, 1982
(engl, alkuteos Player Piano, 1952)
suomentanut Aarne T.K. Lahtinen
mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto

Sähköpianon ovat myös lukeneet:




lauantai 26. tammikuuta 2019

Metsäpäiväkirja


Lainasin kesällä kirjastosta Riikka Juvosen kuvittamia kirjoja. Yksi niistä on tämä Metsäpäiväkirja.  Kirjassa käydään metsää ja metsänhoitoon liittyviä asioita läpi jokaisen kuukauden ajankohtaan sopivilla tiedoilla. Tätä teosta voi verrata puutarhapäiväkirjaan. Kirjassa on tilaa myös omillekin muistiinpanoille. Riikka Juvosen kauniin hempeät kuvat vievät mukana metsän siimekseen.  Kirjasta sai hyvän yleistiedon, millaista on omistaa metsää ja minkälaisia tehtäviä metsänomistajan arkeen kuuluu.  Metsänhoidon lisäksi kirjan teksteissä puhuttiin mitä kaikkea muuta metsässä voi tehdä tai mitä metsästä voi hankkia.
Metsäpäiväkirjassa on useamman asiantuntijan kirjoituksia.

Metsäpäiväkirja, toim. Petra Bühler, Maahenki, 2005
kuvitus Riikka Juvonen
Mistä hankittu: lainattu Ähtärin kaupunginkirjasto


Rakenteilla: Armon talo


Rakenteilla: Armon talo on myös Alfa-kurssin kirjalistalla. Teoksen on kirjoittanut Hannu Vuorinen. Hän Suomen Vapaakirkon kirkkokunnanjohtaja.

Vuorinen kirjoittaa esipuheessa:

Jumalan seurakunta on armon täyttämä talo. Se on perustettu Kristus-kalliolle, ja siksi se kestää kaikki myrskyt, olivatpa ne sitten lakihenkisyyden puhureita tai kiusausten houkuttelevia tuulahduksia

Olen kirjoittanut näystä ja unelmasta olla rakentamassa seurakuntayhteisöä, joka elää todeksi Jumalan armoa.”

Armon talo on rakenteilla. Se ei ole suinkaan valmis. Seuraavilla sivuilla olen pohtinut näkökulmia, jotka ovat mielestäni keskeisiä rakentaessamme seurakunnastamme Armon taloa. Toivon niiden rohkaisevan mahdollisimman monia, jotka ovat antautuneet rakentamaan kotiseurakuntaansa. Uskallan toivoa myös, että kirja innostaa mukaan sellaisiakin, jotka eri syistä ovat vetäytyneet pois rakennustyömaalta. Me tarvitsemme jokaista.”

Poimin jokaisesta luvusta itselleni tärkeitä kohtia, joita olen pohdiskellut.  Kristus rakastaa ja hallitsee seurakuntaa ja Kristuksen sana puhu seurakunnasta. Millainen on Kristuksen seurakunta, Armon talo, kuten Hannu Vuorinen sitä nimittää.

Millaista armoa saamme, miten meidät hyväksytään, osaammeko olla hyväksyviä kristittyjä. Minkälaiset ovat kristityn arvot ja asenteet – hyväksymmekö niiden erot?  Osaammeko sopia – pyytää ja antaa anteeksi?

Mihin seurakuntaa tarvitaan ja mikä merkitys kirkkorakennuksella on seurakunnassa.

Luku 1 Kristus rakastaa seurakuntaansa

Ehkäpä monetkin suomalaiset uskovat Jumalaan, mutta hyvin harva heistä uskoo paikalliseen seurakuntaan.”  (s. 10)

Luku 2 Kristus hallitsee seurakuntiensa keskellä

Jeesus ei puhunut seurakunnille pelkkää teoriaa tai jotain yleistä asiaa kaikille yhteisesti. Hän oli läsnä kunkin paikallisen seurakunnan elämässä ja puhui niille yhteisökohtaisesti.”  (s. 16)

Luku 3 Kristuksen sana puhuu seurakunnasta

On tavattoman paljon helpompaa julistaa rakastavansa kaikkia uskovia kuin käytännössä rakastaa lihaa ja verta olevaa sisarta tai veljeä, jonka säännöllisesti kohtaa kasvoista kasvoihin seurakunnan elämän arjessa.” (s. 19)

Evankelisluterilaisessa kansankirkossa seinät ovat niin kaukana toisistaan ja katto korkealla, että tuntua seurakuntaperheestä ei pääse syntymään. Jumalanpalvelukset suovat mahdollisuuden lähestyä Jumalaa yksin, mutta yhteys toisiin, säännöllisesti samaan jumalanpalvelukseen osallistuviin on lähes olematon.”  (s. 19)

Toisessa ääripäässä ovat vapaiden suuntien seurakunnat ja nykyisin myös jonkin verran uudet seurakunnat, jotka eivät ole osa mitään laajempaa kirkkokuntaa tai herätysliikettä. Vapaiden suuntien seurakunnissa seinien ja katon laita on päinvastainen kuin luterilaisen piirissä: seinät ovat niin lähellä toisiaan ja katto niin matalalla, että siellä ahdistuu!” (s. 20)

Luku 4 Näky seurakunnasta

Seurakunnan tulisi olla sellainen, että oppisimme tuntemaan siellä Jumalan isänrakkauden ja Jeesuksen Kristuksen armon läheisessä suhteessa Pyhään Henkeen.” (s. 25)

Seurakuntaperheen voima on Jumalan armon välittämisessä ihmisten sydämiin ja elämään. Siinä määrin kuin epäonnistumme tässä, epäonnistumme kaikessa muussakin. Jos seurakuntamme piirissä olevat ihmiset kokevat jatkuvaa pelkoa ja turvattomuutta suhteessa Jumalaan, emme todista evankeliumin ydinvoimasta ympäristöllemme.”  (s. 26)

Luku 5 Pelastava armo

Raamattu antaa meille Jumalan näkökulman asioihin.” (s. 49)

Luku 6 Armo ja ansio

Pelastuksen perusta ei ole omissa teoissamme, ei edes uskonnollisissa teoissa, hyvissä teoissa tai rakkaudellisissa teoissa. Pelastus on Jeesuksen teko, yksinoikeudella hänen.”  (s. 57)

Jokainen kristitty on kutsuttu rakentamaan elämänsä uskonsa varaan, hänet on kutsuttu tekemään hyviä tekoja ja hyviä töitä.”  (s. 58)

Luku 7 Kasvattava armo

Pysymällä armossa me kasvamme. Armo on voima, joka auttaa meitä yhä enemmän Kristuksen kaltaiseksi.”  (s. 62)

Armo alkaa vaikuttaa sisältäpäin, sydämestä ulospäin. Se antaa meille sisäistä motivaatiota suuntautua elämässämme Jumalan tahdon mukaan.”  (s. 64)

Luku 8 Kodittomat sydämet etsivät hyväksyntää

Armon talo ei voi olla eikä saa olla vain ”hyvien uskovaisten” paikka.  (s. 89)

Ei tarvitse olla joku toinen tullakseen siunatuksi. Ei tarvitse näytellä ja teeskennellä voidakseen kokea Isän rakastavat kädet ympärillään. Riittää, että tulee uskoen hänen luoksensa, rehellisesti ja aidosti.”  (s. 94)

Luku 9 Varoitus ulkokultaisuudesta

Jeesus vihaa näyttelemistä seurakunnassa! (Me nykyajan uskovaiset saatamme vihata näytelmien esittämistä seurakunnissa, mutta silti hyväksymme näyttelemisen osana seurakunnallista elämää.)”  (s. 108)

Rohkaiseeko seurakunnan sisäinen ilmapiiri sen jäsentä olemaan rehellisesti oman itsensä, vai onko sen keskellä pelottavaa tulla nähdyksi sellaisena kuin on?  (s. 111)

Luku 10 Ihmistekoisen uskonnollisuuden vaara

Kristittyinä meidän tärkein juhlamme on pääsiäinen. Silloin muistamme Herramme kärsimystä, kuolemaa, ylösnousemista kuolleista ja hänen riemullista voittoaan kaikista vastustavista voimista!  (s. 137)

Luku 11 Arvot ja asenteet

Voimme rakentaa turvallisuutta keskuuteemme hyväksymällä toisemme ja osoittamalla toisillemme kunnioitusta. Saamme osoittaa ymmärtämystä erilaisia elämäntilanteita ja olosuhteita kohtaan. Saamme astua veljien ja siskojen rinnalle ja osoittaa tukemme heille. Voimme rohkaista puhumaan lankeemuksista ja epäonnistumisista, jotta anteeksianto ja parantuminen yleistyisivät keskuudessamme.”  (s. 151)

Rakentuessamme Armon talona meidän tulee antaa arvoa oppimisen prosessille. Seurakunnassa olemme Jeesuksen oppilaita, koko ajan oppimassa häneltä lisää.” (s. 164)

Luku 12 Sovinto, anteeksiantaminen ja Jeesuksen läsnäolo

Kun kokoonnumme seurakuntamme jumalanpalveluksiin ja erilaisiin tilaisuuksiin, valmistakaamme sijaa Jeesuksen läsnäololle. Jos meillä on moitetta toista vastaan, annetaan anteeksi. Jos meitä on kohdeltu väärin, armahdetaan velallisiamme. Näin tehdessämme täytymme Kristuksen Hengellä ja hän itse saapuu keskuuteemme. Armon talo on Herran huone!  (s. 181)

Luku 13 Kasvavan uskon ilmapiiri

Uskon ilmapiiri, tai voisimme myös sanoa uskon asenne, on olennaisen tärkeä Jumalan tekojen tulemiseksi esille keskuudessamme. Usko on lujaa luottamusta, se on sisäistä vakuuttuneisuutta ja luottamusta Jumalan lupauksiin. Usko on ojentautumista sen mukaisesti, joka näkyy vain sydämen silmille. Se ei ole passiivista asennetta.  (s. 196)

Luku 14 Kirotun viikunapuun opetus

Hedelmää kantava seurakunta on rukoileva seurakunta
Armahtavaisuuden hedelmä

Luku 15 Miksi seurakunta on olemassa

Viiden K:n seurakunta

Kirkastaa Jumalaa kokoontumalla palvomaan häntä
Kertoa toisille evankeliumin ilosanoma Jeesuksesta
Kasvattaa opetuslapsia Jumalan sanan opettamisen kautta
Koota uskovia keskinäisen yhteyden piiriin
Kanavoida Jumalan armoa kristillisen palvelun kautta

Luku 16 Seurakunta on olemassa kirkastaakseen Jumalaa

Jumalan kirkkaus on käsite, joka sisältää Kaikkivaltiaan näkymättömän olemuksen, hänen majesteettisen persoonansa. Jeesus eli sitä varten, että hänen kauttaan ihmiset voisivat nähdä Isän, joka muutoin oli heidän ulottumattomissaan. Hänen tavoitteensa oli saada aikaan ylistystä ja kiitosta Isälle, joka on kaiken ylistyksen arvoinen.”  (s. 226-227)

Yhteinen jumalanpalvelus luo puitteet Jumalan palvonnalle, ylistämiselle ja korottamiselle seurakuntayhteisönä.”  (s. 230)

Luku 17 Seurakunta on olemassa kertoakseen ilosanoman Vapahtajasta

Evankeliointi perustuu suhteisiin ihmisten kanssa. Kanssakäyminen, ystävyys ja kaikinpuolinen elämän jakaminen ovat evankeliointia. Siksi uskovien ystävyyssuhteet eivät saisi rajoittua pelkästään uskoviin.”  (s. 261)

Luku 18 Seurakunta on olemassa kasvattaakseen opetuslapsia

Se (seurakunta) on olemassa opettaakseen Jumalan lapsia yhä syvempään Kristuksen tuntemiseen hänen opetustensa noudattamiseen.”  (s. 271)

Luku 19 Seurakunta on olemassa kootakseen kristittyjä keskinäiseen yhteyteen

Meillä, jotka uskomme Jeesukseen ja hänen opetuksiinsa, ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin ottaa suuri riski ja antautua yhteyteen toisten kristittyjen kanssa.  (s. 289)

Sen (seurakunnan) yhteyden ydin on Jumalan rakkauden vastaanottamisessa ja sitten hänen rakkautensa elämisessä todeksi ihmissuhteissa paikallisen Kristuksen ruumiin muiden jäsenten kanssa.”  (s. 289)

Luku 20 Seurakunta on olemassa kanavoidakseen Jumalan apua lähimmäisilleen

Ammattimme ja sen puitteissa tekemämme työ kuuluu palvelijankutsumuksemme piiriin.” (s. 306-307)

Kristillinen palvelu on aina rakkauden innoittamaa. Siitä syystä se on myös uhrautuvaa. Palvelija antaa itsensä Jumalalle, mikä tässä maailmanajassa merkitsee itsensä antamista lähimmäisten palvelemiseen Jeesuksen nimessä.”  (s. 311)

Tämä kirja vahvistaa tunnetta, että seurakunnan jäsenet voivat ja saavat olla osa seurakuntaelämää – jokainen voi osallistua omien voimavarojensa (armolahjojensa) mukaan.  Olla osana jumalanpalvelusta, kirkkokahvittelu, pienryhmät, hengelliset tilaisuudet ja erityisesti toisen seurakunnan jäsenen kohtaaminen.


Hannu Vuorinen: Rakenteilla: Armon talo, Päivä, 2001
Mistä hankittu: lainattu Lehtimäen kirjasto

TV7:lla on haastattelu Hannu Vuorisesta ja hänen teoksestaan Rakenteilla: Armon talo

torstai 24. tammikuuta 2019

Käsittely jatkuu : puolustuksen puheenvuoro


Takakansitekstissä sanotaan:
Tässä kirjassa käydään oikeutta: käsittelyssä on kristillisen uskon luotettavuus. Kirjoittajat vastaavat tuttuihin vastaväitteisiin esittämällä vakuuttavaa näyttöä asiansa tueksi. ”Väittelyn” päätteeksi lukija saa tehdä omat johtopäätöksensä.
Kirja valaisee erinomaisesti kristinuskon ydinasioita ja myös sellaisia kiisteltyjä aiheita kuin kärsimys sekä uskon ja tieteen välinen suhde. ”

Alfa-kurssin perustaja Nicky Gumbel:
Käsittelee monia huomattavia vastaväitteitä kristillisestä uskosta. Klassikko, jota usein suosittelemme Alfa-kurssilla.”

Käsittely jatkuu: puolustuksen puheenvuoro teoksen kirjoittajat ovat:

John Young, joka on toiminut muun muassa luokanopettajana, evankelistana sekä radio- ja televisiotoimittajana. Hän on kirjoittanut parikymmentä kirjaa.

David Wilkinson, joka on astrofysiikan ja teologian tohtori ja toimii Durhamin St John’s Collegen rehtorina. Hän on kirjoittanut useita kirjoja, joissa on puututtu muun muassa keskusteluun kristinuskon luotettavuudesta.

Kirja alkaa siten, että kirjoittajat kertovat itsestään, kirjan sisällöstä, kirjan nimestä ja muutama sana lukijalle.

1 osa
Kysymyksiä: Enimmäkseen seurakunnasta ja yhteiskunnasta

1 Usko on sokea
2 Ei ole väliä, mihin uskoo, kunhan on vilpitön
3 Uskonto ei ole ”nastaa”
4 Varoittava esimerkki toiveajattelusta
5 Ei tarvitse käydä kirkossa voidakseen olla kristitty
6 Jumala oli avaruusmies!
7 Kristillisyydessä ei ole huumoria

Pohdin mitä tarkoittaa, että usko on sokea. Löysin netistä artikkelin, jossa pohditaan tämä käsitettä, ”tunne-uskovaisen” kannalta:

Mielestäni usko Jumalan olemassaoloon voi ja tarvitsisi olla rationaalista, mutta varsin usein se ei kuitenkaan sitä ole. Kovin monilla ihmisillä usko Jumalan olemassaoloon on lähes täysin tunne- tai kokemusperäistä. Usko otetaan itsestäänselvyytenä, jota ei osata tai haluta rationaalisesti perustella. Tällaisiin ihmisiin vetoaa fideistinen ”sokea” usko.

Jos uskotaan pelkästään tunneperäisesti, voidaan myös väittää, että rationaalista uskoa ei ole olemassa. Erityisesti ihmiset, jotka ovat persoonaltaan tunnevaltaisia, eivät kaipaakaan rationaalisuutta uskoonsa.”
(lähde: Vieraskynä: Usko ja järki – kolme mallia, kirjoittanut Harri Koskela, www.areiopagi.fi)

Onko sitten väliä, mihin uskoo? Millaista on vilpitön usko? Kirjassa sanotaan, että ihmisten uskomukset ja teot ovat kytköksissä keskenään. Uskomukset säätelevät tekemisiämme.
Voiko olla kristitty, vaikka ei kävisi koskaan kirkossa? Entä jos olet sellaisessa elämäntilanteessa, että et pääse kirkkoon, vaan kuuntelet jumalanpalveluksen radiosta tai katsot sen virtuaalikirkon kautta. Entä jos hengelliset tapahtumat (seurat, kesäjuhlat) ovat sinulle sitä Jumalan Sanaa, jota tarvitset, kun kirkko tilana ahdistaa?  Minulle kirkko on paikka, jossa hiljennyn jumalanpalvelukseen ja saan tulla Herran Ehtoolliselle. On kuitenkin sunnuntaiaamuja, jolloin valitsen radiojumalanpalveluksen tai hiljennyn Raamatun Sanan äärellä kotona tai luonnossa. 

Tekopyhät kristityt!

1 Kirkon ei-kristityt johtajat
2 Kristitty-sanan venyvä käyttö
3 Kristityt ovat syntisiä
Se (kristinusko) on suunnattoman kiinnostunut syntien anteeksiantamisesta ja synnin vallasta vapautumisesta.” (s. 43)

Myönteinen puoli

1 Alkuseurakunta
2 Eilispäivän kirkko
3 Tämän päivän kirkko

Millainen oli alkuseurakunta, eilispäivän kirkko ja millainen on tämän päivän kirkko – sitä käydään lyhyesti tässä luvussa läpi mielenkiintoisin esimerkein.

2 osa Kysymyksiä luonnontieteistä ja uskonnosta

Kuinka voit olla luonnontieteilijä ja kristitty?
Apinoita vai enkeleitä? Charles Darwin ja muuta sellaista
Kristillisyyden ja luonnontieteiden rinnakkaiselo
Yhteinen maaperä
Lyhyt luku pitkästä kiipeilyretkestä

Kristinuskoa puoltavat todisteet löytyvät lähinnä historiasta ja henkilökohtaisesta kokemuksesta, eivät luonnontieteistä, vaikka vakuuttavaa todistusaineistoa on luonnontieteidenkin piirissä.”  (s. 68)
”Koska luonnontieteilijät ovat älykkäitä ihmisiä, ja kohtalaisen moni heistä on kristitty uskova, tämä puoltaa vahvasti sitä, ettei kristinusko ole satu, jota tarvitsevat ainoastaan sellaiset ihmiset, jotka eivät osaa ajatella omilla aivoillaan.”  (s. 69)

Osa 2 on kirjan osio, joka saa minut pohtimaan uskon asioita eri tavalla ja nämä kirjoitukset luonnontieteistä ja uskonnosta saavat minut hämmentymään. Tunnen jonkinlaista epätoivoa, kun usko ei olekaan enää minun yksinkertainen asia, mutta toisaalta kiehtoo laittaa omat näkemykset myllerrykseen. Halu lukea yhä enemmän kristillistä kirjallisuutta kasvaa, samoin Raamatun tulkinta jokapäiväisessä elämässäni.

3 osa Kysymyksiä Raamatusta

Raamattuun ei nykyisin voi uskoa
Entäpä Kuolleenmeren kirjakääröt?
Dan Brown ja Da Vinci-koodi
Lisää arkeologiasta ja tutkimustuloksista
Liian väkivaltainen, liian vanha, liian miehinen, liian ristiriitainen
Raamattua koskevia lainauksia

Osa 3 on kiehtovaa luettavaa erityisesti arkeologisista tutkimuksista. Haluaisin matkustaa Israeliin jonain päivänä kokeakseni sen kulttuurin ja historian. Olen lukenut Dan Brownin Da Vinci-koodin ja katsonut hänen kirjoistaan tehdyt elokuvat.  En ole lukenut Pyhä veri, pyhä koodi-teosta, mutta kirjahyllystäni löytyy Koodin salaisuudet Opas Da Vinci-koodin mysteereihin. Voisin lukea tuon kirjan uudelleen – nähdäkseni ovat käsitykseni ja tuntemukseni tuosta kirjasta muuttuneet.

4 osa Kysymyksiä kärsimyksestä

Miksi Jumala sallii kärsimyksen?

Tämä on vaikea ja arka kysymys vastattavaksi. Toiset pitävät kärsimyksiä Jumalan rangaistuksina tai koettelemuksina.  Miten minä kärsimykset koen… toisinaan koettelemuksina, joista selviytyminen ilman Jumalaa olisi ollut mahdotonta (olen ollut sellaisessa elämävaiheessa, että yritin selvitä itse vihan ja katkeruuden voimalla), toisinaan omat syntiset tekoni saavat ajattelemaan, että Jumala rankaisee…  Toisten kärsimyksien syitä en osaa enkä voi selittää, niiden kohdalla huudan minäkin välillä miksi Jumala?

5 osa Kysymyksiä Jeesuksesta

Onko Jeesus ihmisten keksintöä?
Nykypäivän todistajia
Jeesus, Buddha, Muhammed – mitä eroa heillä on?
Kuolleet ihmiset eivät nouse ylös
Viisi kertomusta ei muutu yhdeksi

Seitsemän asiaa, joista voidaan olla melko varmoja:

-         Jeesus Nasaretilainen oli ja eli Pontius Pilatuksen hallintoaikana
-         Hän oli huomattava opettaja
-         Hän sai mainetta ihmeidentekijänä
-         Ihmisten mielipiteet hänestä jakaantuivat kahtaalle
-         Hän loukkasi vallanpitäjiä
-         Hänet tuomittiin kuolemaan ristiinnaulitsemalla
-         Hänen vaikutuksensa kasvoi nopeasti hänen ristiinnaulitsemisensa jälkeen

Kaksitoista asiaa ylösnousemuksesta:

-         Jeesus kuoli nuorena miehenä
-         Monet ihmiset väittivät nähneensä ylösnousseen Jeesuksen
-         Opetuslapset kärsivät opetustensa tähden
-         Harhanäyt edellyttävät tietynlaisia olosuhteita
-         Opetuslapset saarnasivat ylösnousseesta, eivät henkiin jääneestä Kristuksesta
-         Kukaan ei löytänyt ruumista
-         Haudasta ei tullut pyhiinvaelluskohdetta
-         Ensimmäiset todistajat olivat naisia
-         He kutsuivat Jeesusta Herraksi
-         Nykypäivän psykologia puhuu ylösnousemuksen puolesta
-         Kristuksen voima nykypäivänä
-         Todisteet vakuuttavat joitakin yllättäviä ihmisiä

6 osa Todista se minulle! Onko Jumala olemassa?

Ihmeellinen maailmankaikkeus
Henkilökohtaisen kokemuksen todistus
Historian tarjoamat todisteet
Vastahakoisuudelle ei löydy perusteita

Monilla kristityillä on vahva usko Jumalaan, vaikkei heillä olisikaan ollut väkeviä kokemuksia.  Joillekuille keskeinen kokemus on hiljainen luottamus siihen, että heidän rinnallaan on näkymätön Läsnäolo auttamassa ja ohjaamassa – ja kannustamassa rakastamaan ja palvelemaan lähimmäisiä.”  (s. 238)

Tämä kirja on yksi parhaista Alfa-kurssin opaskirjassa listatuista kirjoista. Tämän kirjan aion hankkia omaan kirjahyllyyn, jotta voin palata kirjan äärelle uudelleen, tehden omia merkintöjäni.

Tässä kirjassa on toki asioita uskosta, jotka laittavat pienet aivonystyräni koville, mutta kirjan jokaisen luvun lopussa on hauskoja Pidä tauko-osioita, joihin on kerätty uskontoon liittyvää huumoria ja vitsejä. Ne keventävät lempeästi kirjan tekstiä ja aivot saa hetken olla vähemmällä pohdinnalla.



John Young ja David Wilkinson: Käsittely jatkuu: puolustuksen puheenvuoro, Päivä, 2010
suom. Risto Mikkonen
(engl, alkuteos The Case Against Christ, uud. p. 2006)
Mistä hankittu: lainattu Seinäjoen kaupunginkirjasto

Kirjasta pieni arvostelu Reijo Telarannnan sivuilla

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Enemmän kuin voittaja


Alfakurssioppaan kirjalistan kirjojen blogikirjoittelu jatkuu vielä muutamalla kirjalla, jotta saan luetut kirjatkin palautettua kirjastoon.
Neil T. Anderson on amerikkalainen teologian tohtori. Hänen taustansa Campus Crusade for Christ, jonka instituutissa hän löysi Jumalan.  Hän on myös perustanut Freedom in Christ Ministries -seurakunnan.
Enemmän kuin voittaja kirjassaan Neil T.  Anderson on pyrkinyt selvittämään hengellisten taistelujen luonnetta ja hahmottamaan sitä, miten ne voidaan ratkaista Kristuksessa.

Ensimmäinen osa Ole rohkea!

1 luku Sinun ei tarvitse elää varjoissa

Yleisiä vääriä käsityksiä orjuudesta

Demonit toimivat aktiivisesti silloin, kun Kristus oli maan päällä, mutta niiden toiminta on nykyisin laantunut

Ellei sinun maailmakuvaasi kristittynä sisälly pimeyden valtakunta, silloin ei myöskään Jumalan eikä sinun itsesi tarvitse ottaa minkäänlaista vastuuta siitä tapainturmeltumisesta ja rappiosta, jota Saatana tyrkyttää sinulle ja minulle ja muulle maailmalle.” (s. 18)

Ymmärrämme nykyään, että ne ilmiöt, joita alkuseurakunnassa sanottiin demonien toiminnaksi, ovat mielisairautta.

Miksi ne olisivat vain mielisairautta ja millaista olisi kokonaisvaltainen mielisairaanhoito, jossa olisi mukana myös kristillinen usko. Ei siten, että sillä vain peloteltaisiin mieleltään herkkään ihmistä, onko meistä kristityistä sellaiseen työhön?

Jotkut ongelmat ovat psyykkisiä ja jotkut hengellisiä

Ei ole olemassa sellaista sisäistä ristiriitaa, joka ei olisi psyykkinen, koska ei tule sellaista hetkeä, jolloin mielemme, tunteemme ja tahtomme eivät olisi osallisia.” (s. 19)

Kristityt eivät joudu demonien toiminnan kohteeksi

Ne, jotka kieltäytyvät vihollisen mahdollisen tuhovoiman, ovat kaikkein herkimpiä sen vaikutukselle.” (s. 20)

Demonien vaikutus ilmenee vain väkivaltaisena tai äärimmäisyyskäyttäytymisenä ja törkeinä synteinä

Saatanan ensisijainen ja tärkein strategia on eksyttäminen, petos.” (s. 20-21)

Vapautuminen pahojen henkien orjuudesta on sen seurausta, että demoniset voima joutuvat voimataisteluun

Vapautuminen hengellisistä ristiriidoista ja orjuudesta ei ole voimien yhteenotto; se on joutumista vastakkain totuuden kanssa” (s. 21)

2 Löydä tiesi maailmassa

Kristillinen maailmankuva selittää elämää Raamatun antaman sablonin eli mallikkeen läpi, ei kulttuurin tai kokemuksen avulla.”  (s. 32)

Kiellä itsesi

Vasta sitten, kun kiellämme itseltämme sen, mitä ei ole koskaan tarkoitettukaan meille – että olisimme oman elämämme jumala – voimme päästä rauhaan itsemme tai Jumalan kanssa; ilman sitä emme ole koskaan vapaita.”  (s. 37)

Sanojen merkitykset ovat toisinaan vaikeita, kun taustalla on tavallaan ei-uskonnollinen näkemys sanasta, kuten sana itsensäkieltäminen. Se tuo ensimmäisenä mieleeni, että ei hyväksy itseään sellaisena kuin, vaan ahdistukseen asti kieltää itsenä olemisen. Mutta tässä ymmärtääkseni tarkoittaneen sitä, että elämä Kristuksessa on se vapaus, ei se, että yritämme elää oman elämämme herrana.

Ota ristisi päivittäin

Risti, joka meidän tulee ottaa päivittäin, ei ole meidän oma ristimme, vaan Kristuksen risti.”  (s. 38)
Kristuksen ristin ottaminen siis tarkoittaa, että tunnustaa joka päivä kuuluvansa Jumalalle.
”Emme enää yritä tulla joksikin sellaiseksi, mitä emme ole, ja lepäämme Kristuksen täytetyssä työssä; Kristus on tehnyt meistä jotakin erityistä.”  (s. 38)

Seuraa Kristusta

Vain silloin, kun olemme riippuvaisia Kristuksesta ja haluamme seurata Häntä, olemme ehjiä ja vapaita osoittamaan todeksi sen, että Jumalan tahto on hyvä, Hänen mielensä mukainen ja täydellinen.” Room. 12:2

Uhraa alempitasoinen elämä saadaksesi korkeampitasoisen

”…kun suuntaat huomiosi tulevaan maailmaan, niin Jumala antaa ajallisetkin sinulle bonuksena.”  (s. 39)

Nämä vertauskuvat ovat todella vaikeita mieltää, niistä vain huokuu jotenkin eriarvoisuus, kun ei pysty olla ajattelematta pelkästään elämään maan päällä (alempitasoista elämää).  Ei tämä alempitasoinen elämä ole huonompaa elämää, mutta korkeampitasoinen elämä on se mitä kristittynä odottaa.

Uhraa aineellinen saadaksesi elämän

Saamme voiton minästämme, kun opimme rakastamaan ihmisiä ja käyttämään asioita ja esineitä, emmekä sekoita näitä kahta keskenään.”  (s. 40)

Onko siis väärin sanoa rakastavansa kirjallisuutta, rakastavansa luontoa, eläimiä?  Tätä en nyt ihan ymmärrä. Vai tarkoitetaanko, että ihmisiä on rakastettava, ei käytettävä (hyväksi), mutta esineitä ja asioita voi rakastaakin, kunhan niiden ”käytettävyys” on tärkeämpi osa.  Millaisia me olemme Jumalan siunattuina lapsina?

Uhraa ajallinen saadaksesi iankaikkisen

Ja aina kun elät riippumattomana Jumalasta ja kiinnität katseesi itseesi etkä ristiin, ja aina kun pidät aineellista ja ajallista hyvää parempana, kun hengellisiä ja iankaikkisia arvoja, hän (Saatana) on onnistunut.”  (s. 41)

3 Sinulla on täysi oikeus olla vapaa

Sinulla on iankaikkinen elämä ja voit hyvin

Sinun ei tarvitse odottaa kuolemaa saadaksesi iankaikkisen elämän; sinulla on se jo nyt!” (s. 46)

Olet muuttunut syntisestä pyhäksi

Uskovia nimitetään pyhiksi, jotka silloin tällöin tekevät syntiä.” (s. 46)

Tämä on minun vaikea ymmärtää ja jotenkin tuo ”silloin tällöin” kalskahtaa tekopyhyydeltä.  Enemmän koen omakseni, että olen yhä syntinen, joka on armosta pelastettu Jeesuksen Kristuksen verellä.

Olet osallinen jumalallisesta luonnosta

…olemme iankaikkisesti erilaisia Kristuksessa, ja meidän on elettävä sopusoinnussa tämän totuuden kanssa.”  (s. 47)

Voit saada voiton lihasta ja synnistä

Synti on edelleen olemassa vahvana ja houkuttelevana, mutta sen voima ja valta on murrettu.”  (s. 48)

Vapaudut synnin voimasta

Itsesi tuomitseminen ei auta, koska Jeesuksessa Kristuksessa olevia ei kohtaa mikään kadotustuomio.  (s. 55)

Voit voittaa mielestäsi käytävän taistelun

Ei-kristillinen ympäristösi opetti sinut ajattelemaan ei-kristillisesti ja reagoimaan elämään tällä tavoin, ja nämä mallit ja reagointitavat on kaiverrettu mieleesi linnoituksiksi. Mutta kun tulit uskoon, kukaan ei painanut ”poista”-nappulaa päässäsi. Vanhoja lihallisia tapojasi ja mallejasi ei pyyhitty pois; ne ovat edelleen osa lihaasi, ja sinun on hoidettava asiat päivittäin kuntoon.  (s. 56)

4 Kapinaruhtinaan kohtaaminen

Oikeus ja kyky

Totuus on kuitenkin, että vaikka sinussa itsessäsi ei ole kykyä vastustaa Saatanaa ja hänen demonejaan, Kristuksessa sinulla on se.”  (s. 64)

Aseman väärinkäyttäminen

Sinulle on annettu pimeyden valtakunnan voittava valta, mutta jos et usko tätä etkä käytä valtaasi, sinulla ei ikään kuin ole sitä.”  (s. 66)

Vallan syvyys ja leveys

Ja Kristuksen valta on meidän käytettävissämme, jotta eläisimme vapaana ja saisimme voiton demonien vaikutuksesta ja tunkeilusta elämässämme.”  (s. 70)

Valta, joka on annettu

Olet hengellisesti elävä Jumalan lapsi juuri nyt. Istut Jeesuksen Kristuksen kanssa omalla paikallasi taivaassa juuri nyt. Sinulla on kaikki valta ja voima pimeyden valtoihin juuri nyt.”  (s. 71)

Onko sinulla kaikki, mitä tähän tarvitaan?

Usko, nöyryys, rohkeus ja riippuvuus.

Mitä jää käteen: vapaus

Rukoilen, että sinun silmäsi avautuisivat, niin että pystyt näkemään ja ymmärtämään vallan ja voiman, jonka Kristus on antanut sinulle, koska olet uskossa.  (s. 78)

5 Olet Jeesuksen suojeluksessa

Totuuden vyö

Kun opit elämään totuudessa, opit rakastamaan totuutta, koska sinulla ei ole mitään salattavaa. Sinun ei tarvitse koskaan peitellä mitään Jumalalta eikä keneltäkään ihmiseltä; kaikki mitä teet, tapahtuu päivänvalossa.  (s.  85)

Totuus…. Jumalalle olen täysin avoin kirja, ihmisille en voi olla, en voi kaikkia elämäni asioita kertoa/jakaa ihan jokaiselle ihmiselle, mutta rukoilen Jumalalta ohjausta elää elämääni, niin että se kestää päivänvalon…

Vanhurskauden haarniska

Vanhurskautesi Kristuksessa on suojasi Saatanan syytöksiä vastaan, kun hän puhuu arvottomuudestasi pyhän Jumalan edessä.”  (s. 85)

Rauhan (evankeliumin) kengät

Aivan liian monet kristityt vaativat yhteyden pohjaksi yhteisen opin.”  (s. 87)

Yhteinen oppi ei ole kuitenkaan yhteyden perusta: mutta yhteinen perintö on. Olemme kaikki Jumalan lapsia, ja se riittää tuomaan meidät yhteen, niin että rauha vallitsee.” (s. 87)

Uskon kilpi

Mitä enemmän tiedät Jumalasta ja Hänen sanastaan, sitä enemmän uskoa sinulla on. Mitä vähemmän tiedät, sitä pienempi on kilpi ja sitä helpommin Saatanan palavat nuolet pääsevät kohteeseensa.”  (s. 88)

Pelastuksen kypärä

Jos uskon kilpesi vähän vuotaa etkä tahdo millään saada voittoja jokapäiväisessä elämässäsi, luota siihen, että pelastuksen kypärä takaa sinulle iankaikkisen voiton.  (s. 88)

Hengen miekka

Sanaton viestintäsi Jumalan kanssa on sinun henkilökohtainen pyhäkkösi; Saatana ei voi kuunnella sinua salaa.”  (s. 90)

Toinen osa Pysy lujana!

6 Kasvokkain pahan kanssa

Demonit voivat olla joko ihmisen sisällä tai ulkopuolella
-         Saattavat vaatia alueellisia oikeuksia ja liittyvät tiettyihin maantieteellisiin paikkoihin, joita on käytetty Saatanan tarkoituksiin

Ne pystyvät kulkemaan tahdon voimalla
-         Vain rukous ja hengellinen (arvo)valta voi tehdä paikasta pyhäkön demoneja vastaan

Ne pystyvät kommunikoimaan
-         Ihmisille toisen ihmisen kautta

Jokaisella demonilla on oma identiteettinsä
-         Vain Jumalan ilmoitus on sellainen auktoriteetti ja lähde, jossa kerrotaan pahojen henkien persoonasta ja olemassaolosta

Ne pystyvät muistamaan ja tekemään suunnitelmia
-         Pystyvät lähtemään, palaamaan, muistamaan aikaisemman asemansa ja suunnittelemaan palaamista muiden henkien kanssa yhdessä

Ne pystyvät tekemään arvioita ja päätöksiä
-         Pääsevät elämäämme heikkojen kohtiemme kautta

Ne pystyvät yhdistämään voimansa

Niiden pahuusaste vaihtelee

Meidän ei pidä uskoa pahoja henkiä eikä ruveta keskustelemaan niiden kanssa. Meidän tulee jättää ne omaan arvoonsa. Joka kerran, kun ne ampuvat sinua kohti kiusausten, syytösten ja petoksen nuolen, nosta vain uskon kilpi, torju hyökkäys, ja kulje eteenpäin.”  (s. 117)

7 Tiedon ja voiman viettelys

Tässä luvussa käsiteltiin yllättävän lyhyesti okkultismia ja New Age-liikettä, toki edellisissä luvuissa on mainintoja. Amerikkalaiseen tapaan tässä kirjassa kerrotaan ihmisten tarinoita, ja tässä luvussa on pääosassa entisen satanismin ylipapin tarina.

8 Oman tahdon houkutus

Tässä luvussa lueteltiin mitkä asiat ovat syntiä sellaisina tekoina, joita ei välttämättä miellä synniksi.  Minun vakaumukseni ja uskoni poikkeaa osasta näistä synneistä, sillä olen enemmän liberaali kristitty kuin konservatiivinen. En silti edelleenkään tuomitse konservatiisimpia kristittyjä, e minulla ole valtaa sanoa, millainen on se ainut oikea kristitty. Sen me jokainen saamme sitten aikanaan tietään, olemmeko kulkeneet Jumalan ohjaamaa tietä…

9 Älä usko kaikkea kuulemaasi

Minun on hiukan vaikea mieltää, että jokaisessa syytöksessä, että olen arvoton tai huono ihminen Saatana kuiskii korvaani.  On vaikea laittaa kaikki sellainen Saatanan syyksi, jotenkin siitä jää tunne, että pakoilen omaa vastuuta tekojeni suhteen.

10 Ulkonäkö voi pettää

Petämme itseämme, kun kuulemme Sanan, mutta emme tee sen mukaan

Petämme itseämme, jos sanomme ettei meissä ole syntiä

Petämme itseämme, kun luulemme olevamme jotakin mitä emme ole

Petämme itseämme, kun luulemme olevamme viisaita tässä maailmassa

Petämme itseämme, kun luulemme olevamme uskonnollisia, mutta emme pysty hillitsemään kieltämme

Meidän ei tule koskaan käyttää kieltämme toisten ihmisten masentamiseen.”  (s. 170)

Petämme itseämme, kun luulemme, ettemme niitä sitä, mitä kylvämme

Petämme itseämme, kun luulemme, että siveettömät perivät Jumalan valtakunnan

Petämme itseämme, jos luulemme, että voimme jatkuvasti olla huonossa seurassa, niin ettei se vaikuta meihin turmelevasti

11 Varo! Voit menettää hallinnan

Tässä luvussa on myös kertomus naisesta, joka oli pahojen henkien vallassa ja pääsi niistä eroon löytäessään Kristuksen.  Anderson myös käy läpi Raamatussa olevia kohtia missä demonit ovat alkaneet hallita pyhiä.

Kolmas osa Vaella vapaana!

12 Vapauteen Kristuksessa

Tässä luvussa esitellään seitsemän askelta, jotka kirjan mukaan on otettava voidakseen kokea täyden vapauden ja voiton, jonka Kristus on meille ristillä ostanut.

Minulle nämä askeleet tuntuivat loputtomien listojen läpi käymiseltä. Jollekin tämä tapa varmasti on se millä kokea täyden vapauden ja voiton. Sitäkään en täysin vielä ymmärrä mitä se oikein tarkoittaa.

Ensimmäinen askel: jäljitelmä ja aito
Toinen askel: eksytys ja totuus
Kolmas askel katkeruus ja anteeksiantamus
Neljäs askel: kapina ja alistuminen
Viides askel: ylpeys ja nöyryys
Kuudes askel: vankeus ja vapaus
Seitsemäs askel: suostuminen ja kieltäytyminen

13 Miten autan toisia löytämään vapauden Kristuksessa

Olemme virheellisesti laatineet demonisten voimien kohtaamiseen tähtäävät menetelmämme evankeliumeiden emmekä kirjeiden perustalle

Jotkut ovat virheellisesti väittäneet, ettei seurakunnassa ole enää vangittujen vapauttamisen tehtävää, koska kirjeissä ei ole sitä varten erityisohjeita

Olemme virheellisesti pitäneet vapautta voimien kohtaamisen seurauksen emmekä totuuden kohtaamisen hedelmänä

Olemme virheellisesti olettaneet, että tärkein pätevyysedellytys toisten auttamisessa vapauteen on poikkeuksellinen lahjakkuus tai kutsumus eikä ihmisen luonne ja kyky opettaa

Kirjan lopussa on vielä ohjeita, miten auttaa ihmisiä löytämään vapauden

Kerää taustatietoja
Tyrmää väärät käsitykset
Tee työtä ihmisen, ei demonin kanssa
Johdata vapauden askeliin

Ilmeisesti nämä ohjeet tarkoittavat demonien kanssa kamppailevien vapautusta.  En koe tällaista Kristuksen sanoman viemistä omakseni. Ahdistuisin, jos joku keräisi minusta tietoja ja tyrmäisi voimakkaasti käsitykseni.

Kirjan lopussa on liitteitä mm. lista ei-kristillisistä liikkeistä ja uskonnoista sekä kysymyskaavakepohja taustatietojen keräämiseen.  Mitä tapahtuu tuollaisille kysymyskaavakkeille, joita toisesta ihmisestä kerätään? Jääkö se kysymyksien tekijälle vai saanko kysymysten kohde sen itselleen?  Jotenkin koen tällaisen tavan haavoittavana.

Tässä kirjassa oli toki asioita, jotka laittoivat pohtimaan omaan uskoani ja uskonkäsitystäni. Osa teksteistä toi armoa ja lohdutusta, osan koin liian painostavaksi ja ahdistavaksi.

Neil T. Anderson: Enemmän kuin voittaja, Päivä, 1995
suom. Merja Pitkänen
(engl. alkuteos The Bondage Breaker, 1990)
Mistä hankittu: lainattu Töysän kunnankirjasto

torstai 10. tammikuuta 2019

Aino Kemppaisen runoteokset

Kuvataiteilija Aino Kivisaari on julkaissut kolme runoteosta nimellä Aino Kemppainen. Herättäjä-Yhdistys on kustantanut kaikki kolme runoteosta. Tässä on hänen kaksi runoteosta, kolmatta odottelen kirjastosta seutulainana.

Etsin iloa esiliinan taskusta, 1977 (2p., 1984)





1. painoksen kansikuva

Nämä runot ovat syntyneet pienten lasten äidin arjesta. Jokapäiväisen elämän keskellä kirjoittaja löytää pienten ilojen suuruuden, etsii itseään ja tietä Jumalan luo. (takakansiteksti)

Runot on jaettu neljään osioon: Vanha punainen essu, Toinen toiseemme kompastellen, Lapsi ottaa kädestä ja Katselkaa kedon kukkia.

Vanha punainen essu
Kotiäidin tuntoja, Jumalan hoitavan käden alla. Näistä runoista löysin lohduttavan runon, joka sopii omaan elämääni – ei tarvitse välttämättä olla äiti tai pienten lasten äiti. Tämä runo on jokaiselle sopiva.

Aamu aukeaa kuin kukka,
kuin pääsiäisaamun
valkoinen lilja.

Anna aamun tuoksua
        ylösnousemuksesta,
sydäntemme piilosta
                         arjen vaivaan,
iloa iltaan asti.

Toinen toiseemme kompastellen
Äitiyden ja parisuhteen kipuiluja.   Minuun kolahti tuo kolmeen osaan kirjoitettu runo Sinä. Sen tunnelma koskettaa omaa elämääni….

Sinä

I

Et sinä ole
sellainen kuin toivoisin.
Et sinä
harrasta kaunotaiteita, et musiikkia etkä runoutta.
Et sinä keskustele
syvällisesti ja sivistyneesti
viileässä illassa.
Päivän helteessä sinä, maalaispoika,
riemullisen kuumana,
pelottavan voimakkaana, potkit
                                                jalkapalloasi
vasten herkkiä tunteitani,
heittelet rennosti
                  tikkaa
ja puolihuolimattomasti
                   roiskit sanoja, kunnes
nälissäsi tahdot maitoa
                          ja makkaraa.

II

Istun ja katselen kun syöt.
Kaipaan helliä sanoja,
katsetta, kosketusta.
Mutta silmäsi katsovat todellisuuteen,
päivän uutiseen ja
sanaristikkoon.
Kaukana olet,
siellä jossain sanomalehden takana.
Ja sitten sinua alkaa raukaista suloisesti,
nukahdat,
käsi poskella
kuin onnellinen lapsi.

III

Kun nukut,
näen paremmin sinuun.
Sinussa ei ole yhtään kuorta,
ei mitään tehtyä, ei kovaa.
Sinä olet syntynyt maasta,
olet maan iloinen poika,
maan syli, minulle annettu,
lahjaksi,
tehtäväksi annettu.

Lapsi ottaa kädestä
Riipaisevia runoja äitinä olemisesta, kun ei jaksakaan aina olla hyvä äiti…. Jumalan armo tulee kipeäänkin äidin sydämeen….

”Katselkaa kedon kukkia”
Viimeisen osion runoissa kaunista kuvausta luonnon äärellä, kun on väsynyt olemaan äiti, nainen….  Jotain näissä runoissa sattuu sydämeeni…. Menneisyyteni haamut palaavat mieleeni…. Kunpa silloin olisin uskaltanut luottaa Jumalaan armoon….

Taskussa kodin avain, 1979 (2. p., 1985)





2. painoksen kansikuva

Nämäkin runot ovat äidin puhetta perhe-elämän iloista ja suruista sekä yhteyden etsinnästä lähimmäiseen ja Jumalaan. Arjen ilona ovat lapset ja luonto. (takakansiteksti)

Runot on jaettu neljään osioon: Koivunlehden kokoiseksi; Ollaan yhdessä, hiljaa; Sinun kämmenpohjasi verran; Siankärsäheinä.

Koivunlehden kokoiseksi
Rakastan näiden runojen herkkää luonnon kuvausta, joka vie sieluni syövereihin. Niihin tunteisiin, mitä minä useasti koen.

Auringon askeleet hangella
näyttävät tien
metsän hiljaisuuteen.
Puiden pihka tuoksuu kuin lääke
ja hiljaisuus ympärilläni on
                            kokonainen.
Kuin yksi suuri,
parantava sana.

****
Onnellisena istun täällä,
joen mutkassa
kanervan ja juolukan joukossa.

Nämä värit
syksyn lämpimät, läheiset soinnut
tekevät minut pieneksi ja hiljaiseksi,
koivunlehden kokoiseksi.

Ihmeelliset lehdet.
kuin jokainen niistä sisältäisi
kuolevissa solukoissaan
myös ihmisen ilon ja surun,
rukouksen.

Ollaan yhdessä, hiljaa
Näiden runojen äärellä kokee Jumalan läsnäolon, mutta myös sen epäröinnin missä olet, Jumala? Onko hyvä jakaa ilot ja surut ystävän kanssa vai väsyykö toisinaan asioita, jotka eivät muutu miksikään vatvomaan? Onko parempi olla yksin Jumalan lähellä kipuinensa…

Sinun kämmenpohjasi verran
Puolison kaipuuta – runot kolahtavat omatuntooni. Minä ole se meillä joka on lähdössä…. Aina menossa jonnekin yksin – sillä puolisoani eivät samat asiat kiinnosta. Enkä ehkä haluakaan häntä mukaan…. Tarvitsen omaa tilaa…. Ja toinen taas kaipaa läheisyyttäni…

Siankärsäheinä
Ihania, hauskojakin lausahduksia ilmeisesti runoilijan omien lasten suusta kirjoitettu runoihin. Niiden sanoma herkistää – miten sydämeen sattuvasti lapset asioita ajattelevat. Toiset runot kuvaavat pienten lasten vanhempien arkea kaiken sen jaksamisen ja jaksamattomuuden keskellä – Jumalan suojeluksessa ja siunauksessa.

Aino Kemppainen: Etsin iloa esiliinan taskusta, Herättäjä-Yhdistys, 2p., 1984
Kansi: Aino Kemppainen
Mistä hankittu: lainattu Kauhavan kaupunginkirjasto

Aino Kemppainen: Taskussa kodin avain, Herättäjä-Yhdistys, 1979
Kansi: Aino Kemppainen
Mistä hankittu: lainattu Kauhavan kaupunginkirjasto