lauantai 26. tammikuuta 2019

Rakenteilla: Armon talo


Rakenteilla: Armon talo on myös Alfa-kurssin kirjalistalla. Teoksen on kirjoittanut Hannu Vuorinen. Hän Suomen Vapaakirkon kirkkokunnanjohtaja.

Vuorinen kirjoittaa esipuheessa:

Jumalan seurakunta on armon täyttämä talo. Se on perustettu Kristus-kalliolle, ja siksi se kestää kaikki myrskyt, olivatpa ne sitten lakihenkisyyden puhureita tai kiusausten houkuttelevia tuulahduksia

Olen kirjoittanut näystä ja unelmasta olla rakentamassa seurakuntayhteisöä, joka elää todeksi Jumalan armoa.”

Armon talo on rakenteilla. Se ei ole suinkaan valmis. Seuraavilla sivuilla olen pohtinut näkökulmia, jotka ovat mielestäni keskeisiä rakentaessamme seurakunnastamme Armon taloa. Toivon niiden rohkaisevan mahdollisimman monia, jotka ovat antautuneet rakentamaan kotiseurakuntaansa. Uskallan toivoa myös, että kirja innostaa mukaan sellaisiakin, jotka eri syistä ovat vetäytyneet pois rakennustyömaalta. Me tarvitsemme jokaista.”

Poimin jokaisesta luvusta itselleni tärkeitä kohtia, joita olen pohdiskellut.  Kristus rakastaa ja hallitsee seurakuntaa ja Kristuksen sana puhu seurakunnasta. Millainen on Kristuksen seurakunta, Armon talo, kuten Hannu Vuorinen sitä nimittää.

Millaista armoa saamme, miten meidät hyväksytään, osaammeko olla hyväksyviä kristittyjä. Minkälaiset ovat kristityn arvot ja asenteet – hyväksymmekö niiden erot?  Osaammeko sopia – pyytää ja antaa anteeksi?

Mihin seurakuntaa tarvitaan ja mikä merkitys kirkkorakennuksella on seurakunnassa.

Luku 1 Kristus rakastaa seurakuntaansa

Ehkäpä monetkin suomalaiset uskovat Jumalaan, mutta hyvin harva heistä uskoo paikalliseen seurakuntaan.”  (s. 10)

Luku 2 Kristus hallitsee seurakuntiensa keskellä

Jeesus ei puhunut seurakunnille pelkkää teoriaa tai jotain yleistä asiaa kaikille yhteisesti. Hän oli läsnä kunkin paikallisen seurakunnan elämässä ja puhui niille yhteisökohtaisesti.”  (s. 16)

Luku 3 Kristuksen sana puhuu seurakunnasta

On tavattoman paljon helpompaa julistaa rakastavansa kaikkia uskovia kuin käytännössä rakastaa lihaa ja verta olevaa sisarta tai veljeä, jonka säännöllisesti kohtaa kasvoista kasvoihin seurakunnan elämän arjessa.” (s. 19)

Evankelisluterilaisessa kansankirkossa seinät ovat niin kaukana toisistaan ja katto korkealla, että tuntua seurakuntaperheestä ei pääse syntymään. Jumalanpalvelukset suovat mahdollisuuden lähestyä Jumalaa yksin, mutta yhteys toisiin, säännöllisesti samaan jumalanpalvelukseen osallistuviin on lähes olematon.”  (s. 19)

Toisessa ääripäässä ovat vapaiden suuntien seurakunnat ja nykyisin myös jonkin verran uudet seurakunnat, jotka eivät ole osa mitään laajempaa kirkkokuntaa tai herätysliikettä. Vapaiden suuntien seurakunnissa seinien ja katon laita on päinvastainen kuin luterilaisen piirissä: seinät ovat niin lähellä toisiaan ja katto niin matalalla, että siellä ahdistuu!” (s. 20)

Luku 4 Näky seurakunnasta

Seurakunnan tulisi olla sellainen, että oppisimme tuntemaan siellä Jumalan isänrakkauden ja Jeesuksen Kristuksen armon läheisessä suhteessa Pyhään Henkeen.” (s. 25)

Seurakuntaperheen voima on Jumalan armon välittämisessä ihmisten sydämiin ja elämään. Siinä määrin kuin epäonnistumme tässä, epäonnistumme kaikessa muussakin. Jos seurakuntamme piirissä olevat ihmiset kokevat jatkuvaa pelkoa ja turvattomuutta suhteessa Jumalaan, emme todista evankeliumin ydinvoimasta ympäristöllemme.”  (s. 26)

Luku 5 Pelastava armo

Raamattu antaa meille Jumalan näkökulman asioihin.” (s. 49)

Luku 6 Armo ja ansio

Pelastuksen perusta ei ole omissa teoissamme, ei edes uskonnollisissa teoissa, hyvissä teoissa tai rakkaudellisissa teoissa. Pelastus on Jeesuksen teko, yksinoikeudella hänen.”  (s. 57)

Jokainen kristitty on kutsuttu rakentamaan elämänsä uskonsa varaan, hänet on kutsuttu tekemään hyviä tekoja ja hyviä töitä.”  (s. 58)

Luku 7 Kasvattava armo

Pysymällä armossa me kasvamme. Armo on voima, joka auttaa meitä yhä enemmän Kristuksen kaltaiseksi.”  (s. 62)

Armo alkaa vaikuttaa sisältäpäin, sydämestä ulospäin. Se antaa meille sisäistä motivaatiota suuntautua elämässämme Jumalan tahdon mukaan.”  (s. 64)

Luku 8 Kodittomat sydämet etsivät hyväksyntää

Armon talo ei voi olla eikä saa olla vain ”hyvien uskovaisten” paikka.  (s. 89)

Ei tarvitse olla joku toinen tullakseen siunatuksi. Ei tarvitse näytellä ja teeskennellä voidakseen kokea Isän rakastavat kädet ympärillään. Riittää, että tulee uskoen hänen luoksensa, rehellisesti ja aidosti.”  (s. 94)

Luku 9 Varoitus ulkokultaisuudesta

Jeesus vihaa näyttelemistä seurakunnassa! (Me nykyajan uskovaiset saatamme vihata näytelmien esittämistä seurakunnissa, mutta silti hyväksymme näyttelemisen osana seurakunnallista elämää.)”  (s. 108)

Rohkaiseeko seurakunnan sisäinen ilmapiiri sen jäsentä olemaan rehellisesti oman itsensä, vai onko sen keskellä pelottavaa tulla nähdyksi sellaisena kuin on?  (s. 111)

Luku 10 Ihmistekoisen uskonnollisuuden vaara

Kristittyinä meidän tärkein juhlamme on pääsiäinen. Silloin muistamme Herramme kärsimystä, kuolemaa, ylösnousemista kuolleista ja hänen riemullista voittoaan kaikista vastustavista voimista!  (s. 137)

Luku 11 Arvot ja asenteet

Voimme rakentaa turvallisuutta keskuuteemme hyväksymällä toisemme ja osoittamalla toisillemme kunnioitusta. Saamme osoittaa ymmärtämystä erilaisia elämäntilanteita ja olosuhteita kohtaan. Saamme astua veljien ja siskojen rinnalle ja osoittaa tukemme heille. Voimme rohkaista puhumaan lankeemuksista ja epäonnistumisista, jotta anteeksianto ja parantuminen yleistyisivät keskuudessamme.”  (s. 151)

Rakentuessamme Armon talona meidän tulee antaa arvoa oppimisen prosessille. Seurakunnassa olemme Jeesuksen oppilaita, koko ajan oppimassa häneltä lisää.” (s. 164)

Luku 12 Sovinto, anteeksiantaminen ja Jeesuksen läsnäolo

Kun kokoonnumme seurakuntamme jumalanpalveluksiin ja erilaisiin tilaisuuksiin, valmistakaamme sijaa Jeesuksen läsnäololle. Jos meillä on moitetta toista vastaan, annetaan anteeksi. Jos meitä on kohdeltu väärin, armahdetaan velallisiamme. Näin tehdessämme täytymme Kristuksen Hengellä ja hän itse saapuu keskuuteemme. Armon talo on Herran huone!  (s. 181)

Luku 13 Kasvavan uskon ilmapiiri

Uskon ilmapiiri, tai voisimme myös sanoa uskon asenne, on olennaisen tärkeä Jumalan tekojen tulemiseksi esille keskuudessamme. Usko on lujaa luottamusta, se on sisäistä vakuuttuneisuutta ja luottamusta Jumalan lupauksiin. Usko on ojentautumista sen mukaisesti, joka näkyy vain sydämen silmille. Se ei ole passiivista asennetta.  (s. 196)

Luku 14 Kirotun viikunapuun opetus

Hedelmää kantava seurakunta on rukoileva seurakunta
Armahtavaisuuden hedelmä

Luku 15 Miksi seurakunta on olemassa

Viiden K:n seurakunta

Kirkastaa Jumalaa kokoontumalla palvomaan häntä
Kertoa toisille evankeliumin ilosanoma Jeesuksesta
Kasvattaa opetuslapsia Jumalan sanan opettamisen kautta
Koota uskovia keskinäisen yhteyden piiriin
Kanavoida Jumalan armoa kristillisen palvelun kautta

Luku 16 Seurakunta on olemassa kirkastaakseen Jumalaa

Jumalan kirkkaus on käsite, joka sisältää Kaikkivaltiaan näkymättömän olemuksen, hänen majesteettisen persoonansa. Jeesus eli sitä varten, että hänen kauttaan ihmiset voisivat nähdä Isän, joka muutoin oli heidän ulottumattomissaan. Hänen tavoitteensa oli saada aikaan ylistystä ja kiitosta Isälle, joka on kaiken ylistyksen arvoinen.”  (s. 226-227)

Yhteinen jumalanpalvelus luo puitteet Jumalan palvonnalle, ylistämiselle ja korottamiselle seurakuntayhteisönä.”  (s. 230)

Luku 17 Seurakunta on olemassa kertoakseen ilosanoman Vapahtajasta

Evankeliointi perustuu suhteisiin ihmisten kanssa. Kanssakäyminen, ystävyys ja kaikinpuolinen elämän jakaminen ovat evankeliointia. Siksi uskovien ystävyyssuhteet eivät saisi rajoittua pelkästään uskoviin.”  (s. 261)

Luku 18 Seurakunta on olemassa kasvattaakseen opetuslapsia

Se (seurakunta) on olemassa opettaakseen Jumalan lapsia yhä syvempään Kristuksen tuntemiseen hänen opetustensa noudattamiseen.”  (s. 271)

Luku 19 Seurakunta on olemassa kootakseen kristittyjä keskinäiseen yhteyteen

Meillä, jotka uskomme Jeesukseen ja hänen opetuksiinsa, ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin ottaa suuri riski ja antautua yhteyteen toisten kristittyjen kanssa.  (s. 289)

Sen (seurakunnan) yhteyden ydin on Jumalan rakkauden vastaanottamisessa ja sitten hänen rakkautensa elämisessä todeksi ihmissuhteissa paikallisen Kristuksen ruumiin muiden jäsenten kanssa.”  (s. 289)

Luku 20 Seurakunta on olemassa kanavoidakseen Jumalan apua lähimmäisilleen

Ammattimme ja sen puitteissa tekemämme työ kuuluu palvelijankutsumuksemme piiriin.” (s. 306-307)

Kristillinen palvelu on aina rakkauden innoittamaa. Siitä syystä se on myös uhrautuvaa. Palvelija antaa itsensä Jumalalle, mikä tässä maailmanajassa merkitsee itsensä antamista lähimmäisten palvelemiseen Jeesuksen nimessä.”  (s. 311)

Tämä kirja vahvistaa tunnetta, että seurakunnan jäsenet voivat ja saavat olla osa seurakuntaelämää – jokainen voi osallistua omien voimavarojensa (armolahjojensa) mukaan.  Olla osana jumalanpalvelusta, kirkkokahvittelu, pienryhmät, hengelliset tilaisuudet ja erityisesti toisen seurakunnan jäsenen kohtaaminen.


Hannu Vuorinen: Rakenteilla: Armon talo, Päivä, 2001
Mistä hankittu: lainattu Lehtimäen kirjasto

TV7:lla on haastattelu Hannu Vuorisesta ja hänen teoksestaan Rakenteilla: Armon talo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti