keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Elämänkaarikirjoitus ja ihmisen vuodenajat

Kuutisen vuotta sitten osallistuin Lapuan kansalaisopiston elämänkaarikirjoittamisen kurssille. Ostin silloin myös Pepi Reinikaisen kirjan Elämänkaarikirjoitus ja ihmisen vuodenajat

Elämänkaarikirjoittamisen kurssi oli vuoden kestävä intensiivinen matka keväästä talveen seitsemän vuoden sykleissä.  Olin 42-vuotias, kun aloin käymään läpi elämääni kirjoittamalla.  Ilman luotettavaa ja kannustavaa pienryhmäämme ja ohjaavaa opettajaamme, en olisi jaksanut käydä läpi kipeitäkin elämänvaiheitani. Kurssikavereiden koskettavat elämäntarinat jäivät ikuisesti sydämeni muistoihin.  Tänä vuonna olen ajattelut käyväni kirjoittamiani tekstejä uudelleen läpi, pala kerrallaan – kirjoittaen tekstit luettavampaan elämäkertamuotoon.  Apuna aion käyttää tätä kirjaa.

Pepi Reinikainen on elämänkaarikirjoittamisen kouluttaja, kirjailija ja psykoterapeutti.

Miksi kirjoittaisin elämästäni, tallentaisin tarinani?

Elämän arvoituksen ratkominen kirjoittamalla on jännittävä ja haasteellinen, jopa mullistava kokemus.” (s. 18)

Elämänkaarikirjoitus perustuu nimensä mukaisesti hyvin pitkälle elämänkaaripsykologiaan ja käsitykseen ihmisen eri elämänvaiheista ja niiden erityisteemoista ja tehtävistä.”  (s. 19)

Kirjoittaminen auttaa löytämään elämään uusia näkökulmia. Ihminen palaa menneeseen, mutta tulee takaisin muuttuneena, koska käsitys menneestä on muuttunut.” (s. 20)

Lähdin elämänkaarikirjoittamisen kurssille ensi sijaisesti itseni takia, halusin kirjoittaa elämäntarinaani itselleni, niin avoimesti kuin mahdollista, sillä en silloin ajatellut, että tarinani lukisi joku muu. Kun minua ei enää ole, joku saattaa tarinani lukea tai lapset haluavat jossain vaiheessa lukea, ehkä miehenikin.  Muutanko tarinaa ja jätänkö jotain pois käydessäni tekstejä uudelleen läpi? Kestääkö tekstini läheisten tunteet?

Mitä on elämänkaarikirjoitus?

- Kirjoitus aloitetaan tekemällä sukupuu ja kirjoitetaan isovanhempien ja vanhempien tarinat
- Oma tarina käydään läpi seitsemän vuoden jaksoissa
- Kronologisen elämänkulun taltioinnin lisäksi pyritään miettimään kulloisessakin ikäjaksossa koettuja asioita peilaten niitä ikävaiheen yleisiin teemoihin – ihmisen vuodenajat

….neljäkymmentä täyttäneet ja sitä nuoremmat kirjoittajat ovat viehättyneet mahdollisuudesta käydä läpi elämän käännekohtia, syitä ja seurauksia sekä käsittelemättömiä möykkyjä, ehkä selvittääkseen sitä, miten suunnata tulevaisuuteen.”  (s. 27)

Elämänkaarikirjoitus on matka omaan historiaan, usein myös henkisesti. Tärkeää on ”oman äänen” löytyminen, ei omien verbaalisten kykyjen vertaaminen toisten kykyihin tai kilpaileminen heidän kanssaan.”  (s. 28)

Mikä on totta?

Elämänkaarikirjoitus on kokemuksellista totuutta.”  (s. 33)

…uusien näkökulmien mukaantulo saattaa aiheuttaa sen, että vaikeakin kokemus muuttuu tunnemöykystä muistoksi ja tulee hyväksytyksi osaksi elämänpolun moninaista maisemaa.” (s. 34)

Elämänkaarikirjoitusryhmässä

Kokoontumiskertojen myötä luottamuksellisuus yleensä vahvistuu sitä mukaa, kun jokainen on tuonut itsestään esiin henkilökohtaisia asioita jaettavaksi ja selvinnyt ”hengissä” seuraavaan kertaan.” (s. 56)

Ryhmässä niin nuorten kuin vanhempien ihmisten kertomukset koetaan mielenkiintoisiksi  ”aikamatkoiksi”, joilla on suuri tiedollinen ja henkinen antinsa.” (s. 61)

Omassa elämänkaarikirjoittamisen ryhmässä oli sekä miehiä että naisia ja ikäjakauma oli 45-75 vuoden välillä. 

Kirjassa käydään läpi kirjoittamista ja tehtäviä, joita ryhmässä annetaan. Mitä apuvälineitä (valokuvat, lehtiartikkelit yms.) on hyvä käyttää kirjoittamisessa. Miten ohjaaja toimii ryhmätapaamisissa ja millaista kirjallista palautetta hän antaa jokaiselle. Ohjaajalle siis annetaan seuraavalla kerralla kirjoitettu teksti, jonka hän lukee ja kirjoittaa siihen oman palautteensa.

Ryhmätapaamisissa luimme pienen, valitseman tekstin osan toisillemme. Keskustelimme toisten tekstien aiheista, historiasta, sai kysyä toiselta asioita ja toinen sai vapaasti päättää, mitä kertoo lisää. Minulle jäi ryhmässä turvallinen olo, en kokenut, että minun elämääni olisi arvosteltu.

Ilman ryhmää kirjoittaville

Kirjassa on osio ja ohjeita, miten elämänkaarikirjoittaminen onnistuu ilman ryhmää. Minulle ryhmään osallistuminen oli hyvä, rohkaiseva alku.  Olen kiitollinen, että ryhmässä kaikki tunsivat olonsa turvalliseksi. Vieläkin tapaan osaan ryhmäläisistä muissa luovan kirjoittamisen piireissä tai muissa paikkakunnan tapahtumissa. Voi sanoa, että heistä on tullut ystäviäni.

Kirjan kolmannessa osassa on ohjeet, miten kirjoittaa ensimmäinen tarina ja jatkaa siitä eteenpäin. Ensin kirjoitetaan isovanhempien tarinat, sitten vanhempien. Sen jälkeen lähdetään omaan elämäntarinaan vuodenaikojen ja ikäjaksojen kautta. Vuodenajat jaetaan varhais-, alku-, keski-, täysi- ja loppujaksoihin.

Aika jännä sattuma, että minä pääsin Keskikesän jakson loppuun (35-42 vuotta, aikuisuus). Nyt lähestyn seuraavan jakson loppua eli Täysi kesä (42-49 vuotta, varhainen keski-ikä). Voisin siis kirjoittaa nyt näistä viimeisestä kuudesta vuodesta ensin, ennen kuin palaan alkuun. Kirjassa sanotaan, että tähän jaksoon kuuluu tärkeitä tapahtumia ja ihmisiä – elämässäni on tapahtunut viime vuosinakin isoja asioita ja olen tavannut monia uusiakin ihmisiä, jotka ovat vaikuttaneet voimakkaasti elämääni. Varmuutta tuoda konkreettisesti esiin kaikki edellisillä elämänjaksoilla opittu – olen siis valmis käymään jälleen elämääni läpi.  Tarve miettiä sekä toteuttaa laajempia kokonaisuuksia elämässä. Kyllä, sellainen vaihe on juuri nyt elämässäni. Rennompi sekä herkistyneempi asenne toisiin ihmisiin, työtehtäviin ja muihin haasteisiin sekä omaan itseen. Tämäkin pitää paikkansa kohdallani, olen nyt rauhallisempi ja seesteisempi kuin kuusi vuotta sitten. Entistä kypsempi ja vahvempi asenne omaan ruumiiseen ja seksuaalisuuteen. Tämänkin allekirjoitan. Kiinnostus hengellisiin ja henkisiin asioihin vahvistuu. Minulle on juuri käynyt näin.

Pepi Reinikainen on kirjoittanut myös kirjan Elämässä eteenpäin: irti uhriutumisesta, Kirjapaja 2014
Kirjan lopussa on kirjallisuusluettelo elämäänsä pohdiskelevalle.

Pepi Reinikainen: Elämänkaarikirjoitus ja ihmisen vuodenajat, Kirjapaja, 2009
Kansi: Pirjo Toroskainen
Mistä hankittu: ostettu Booky.fi-verkkokaupasta

Elämänkaarikirjoittamisesta on myös lukenut:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti