maanantai 25. maaliskuuta 2019

Keskipäivä


Muutama vuosi sitten kirjaston poistokirjapinosta löysin runokirjoja, jotka halusin pelastaa luettavaksi, osan omaan kirjahyllyyn säilytettäväksi.  Jaakko Heikinheimon esikoisrunoteos Keskipäivä vuodelta 1957 oli yksi näistä runoteoksista.
Jaakko Heikinheimo (1915 – 1990) oli suomalainen kirkkoherra ja runoilija.  Kesäpäivä -runoteos on otsikoitu seitsemään väliotsikkoon: Aseveljet, Keskipäivä, Runoniekka, Kevätsarja, Hiomapöydällä, Sun haltuus ja Mosaiikki.

Aseveljet
Seitsemän runoa käsittelevät talvi- ja jatkosodan aikaa ja myös lähivuosia jälkeen sodan, kuten runo Vappu 1947. Heikinheimon runotyyli on vanhahtavan arvokasta, vakavaa ja surumielistä.

Keskipäivä
Seuraavat kymmenen runoa kuvailevat Suomen luontoa Talviaamusta Suvikevääseen, Pihlajasta Pajunkissoihin, Keskipäivästä Iltaan.  Nämä luontorunot koskettavat minun sisintäni.

Keskipäivä

Metsän neulasmattoon
painan askeleen,
katse uupuu kattoon
savunsiniseen

Jäivät tuulentuvat
unhoon itketyt,
seestyneemmät kuvat
ehkä piirrän nyt:

Polun poikki lento
poutaperhosen,
aihe tyyni, hento
keskipäivänen.
-Jaakko Heikinheimo-

Runoniekka
Kuusi runoa runojen kirjoittamisesta, runoudesta huumorinkukkanen rinnassa.

Kevätsarja sisältää vain yhden runon.

Hiomapöydällä
Viisi uskonnollissävytteistä runoa – elämän hiomapöydästä.

Sun haltuus
Seitsemän uskonnollista runoa kirkosta, ehtoollisesta, elämän ehtoopuolesta.

Mosaiikki
Seitsemän runoa elämän hengellisyydestä, armosta.

Jaakko Heikinheimon runot ovat koskettavia vanhemman ajan kuvauksia – runonlausuntaan sopivia.

Jaakko Heikinheimo: Keskipäivä, WSOY, 1957
Mistä hankittu: kirjaston poistokirja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti