Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2019.

Ankkuripaikka

Kuva
Vuoden 1995 Tanssiva Karhu -palkinnon sai Pentti Holappa (1927-2017) runoteoksestaan Ankkuripaikka . Pentti Holapan runoteoksia en ole aikaisemmin lukenutkaan.  Hänen esikoisteoksensa, runokokoelma Narri peilisalissa julkaistiin 1950. Hän on myös kirjoittanut romaaneja, novellikokoelmia sekä muita teoksia kuten esseitä ja näytelmiä. Ankkuripaikka on Holapan 14. runokokoelma. Takakansitekstissä sanotaan: ” Tässä tumma sävyisessä yön ja kuoleman runoteoksessa maailma näyttäytyy kylmänä, sattumanvaraisena paikkana, jossa lohtua on niukalti. Tähän maailmaan runoilija kirjoittaa rakkauden ja ystävyyden mahdollisuuksista. ” Pilvi ja meri Miksi sanat ovat pilviä? Vahvaa symboliikka meren ja taivaan symbioosista, mutta silti niiden välimatkasta. Vahvojen tunteiden runo, joka saa minut vakavoitumaan, ajattelemaan vaikeita elämän asioita. Opettelen puhumaan vaikenemalla Elämän rosoisuutta, rakkauden kipuja kuvattuna meren äärellä, rantakallioiden kovuudessa. Hengittäisinpä Luont

Sielun veli

Kuva
Tanssiva karhu -runopalkinto on Yleisradion vuodesta 1994 lähtien jakama tunnustus kirjallisesti korkeatasoisesta kotimaisesta runoteoksesta. Yle loi palkinnon kirjallisuustoimittaja Juha Virkkusen ideasta, kun kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon piiristä oli rajattu runous pois.   Sirkka Turkan runoteos Sielun veli sai ensimmäisen Tanssiva karhu – palkinnon. Sirkka Turkka on syntynyt 2.2.1939 Helsingissä, nykyinen kotipaikka on Lohja. HuK Helsingin yliopisto 1967, tallimestari Ypäjän hevoshoitokoulu 1970. Turkka oli mukana Iowan yliopiston kirjailijaohjelmassa 1991. Hän on työskennellyt Helsingin kaupungin kouluvirastossa 1960-luvulla ja 1971-1972, lomasijaisena Auroran sairaalan kirjastossa 1965, Nikkilän sairaalan kirjastossa 1974-1975, Espoon tallissa tallimestarina 1980-1981 ja hevosten hoitajana Honkolan kartanossa Urjalassa 1984, 1985 ja 1986. Sirkka Turkka on toiminut vapaana kirjailijana vuodesta 1974.   (lähde www.eliaskirjailijat.fi ) Sirkka Turkan esikoiste

Hyvä tyttö

Kuva
Toukokuun lukupiirikirjana oli Ulla-Maija Paavilaisen Hyvä tyttö . En valitettavasti taaskaan ehtinyt kirjaklubin lukupiiriin keskustelemaan. Tämä oli ensimmäinen Ulla-Maija Paavilaisen teos, jonka luin. Aihe oli kiinnostava, mutta tyyli ei puhutellut minua tällä kertaa. Päällimmäisenä jäi vain mieleen ihmissuhdeongelmat parisuhteissa. Ehkä vertasin liikaa toimittajan työn kertomista Maarit Tyrkön elämäkertoihin, jotka olen lukenut parisen vuotta sitten.  Jotenkin en vain päässyt sisälle lehtimaailmaan, että tämä tarina olisi vienyt minut mukanaan. Aura, Erika ja Lisa eivät antaneet tarinoillaan minulle kuin tyhjän olo – minä vain en ole oikea ihminen tälle kirjalle….  Ehkä tämä tarinan maailma on minulle liian vieras, liian karu, pinnallinen… ehkä liian kovakin, pelottavakin.  Ehkä tämän tarinan lukemisen tarkoitus oli tällä kertaa tuoda nämä tunteet esiin. Ulla-Maija Paavilainen: Hyvä tyttö, Otava, 2019 Mistä hankittu: Kauhajoen kaupunginkirjasto Hyvä tyttö -romaanis