Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2019.

Koti niin kuin kotilolla : Lukkarin uudet luvut

Kuva
Entinen Ilmajoen seurakunnan kanttori Heini Kataja-Kantola, nykyisin Jokioisten seurakunnan on kirjoittanut viisi runokirjaa. Koti niin kuin kotilolla on hänen kolmas runoteoksensa. Takakannessa sanotaan: " Kanttori Heini Kataja-Kantolan kolmas runokokoelma pohtii jälleen raikkaasti ja rakkaudella elämää lasten kanssa ja lehterillä, levossa ja lätäkön ääressä. Jokioisten pappilassa kasvaneella kanttorilla taivaalliset auringonsäteet vilkkuvat arkisten askareiden lomassa " Heinin mies on pappi. Näiden runojen myötä avautuu hänen perheensä arki niin työelämässä kuin kotonakin. Runoissa on lapsiperheen huumoria, rakkauden lämpöä ja kristillistä pohdintaa, kuten tässä runossa: Kitararuno Jos kitaran kielet ovat somasti sykeröllä kaupan muovitaskussa, ei niistä ole kuulijoille hyötyä. Jos kristillinen elämä on kääriytynyt itseensä, ei siitä ole toisille hyötyä. Jos kitaran kielten päällä on pinossa kirjoja, kielet eivät soi. Jos ihmisen sielua painavat va

Älä itke

Kuva
Lapualainen Milja Korpela julkaisi vuosi sitten runokirjan Älä itke . Kannen kuvan suunnittelussa auttoi hänen taidelukiota käyvä ystävänsä Anniina Marjakangas. Milja Korpelan runot menevät ihon alle. Näiden runojen myötä näen oman nuoruuteni kivut, aikuistumisen tuskan ja ennenkaikkea sen tunteiden sekamelskan, kun omat lapset voi huonosti. Mitä on elää, kun on masentuntut? Miten jaksaa yöstä toiseen, kun ei saa unta? Millaista on elää rikkinäisten suhteiden yhteisössä? Millaista on kipeä rakkaus? Ja silti elää ja löytää itsensä ja ne pienet pisteet, jotka vie eteenpäin - turvaverkot, ystävät ja läheiset. Valitsen tähän kolme runoa, joiden tunnelma saa sydämeni vereslihalle - käyn näiden runojen myötä syyllisyyden tunteita menneistä tapahtumista... Ette ääntäni kuule, vaikka huutaisin. Ette haavojani huomaa, vaikka näyttäisin. Ette kyyneliäni kuivaa, vaikka pyytäisin. En ole teille mitään, vaikka haluaisin. **** Juoksen yöllä viereesi nukkumaan, kun isä huutaa kylpyhu

Ota uusi askel

Kuva
Pari vuotta sitten olin Kristuspäivä -tapahtumassa Turun messukeskuksessa ja tottahan sieltä löytyi Päivän myyntikoju ja sieltä ostin Richard Svenssonin Ota uusi askel -teoksen. Richard Svensson on syntynyt vuonna 1970. Hän on vuodesta 1990 toiminut pastorina useimmissa kirkoissa. Hän on myös toiminut valmentajana ja mentorina eri alojen johtajille. Richard Svensson on tiedottaja, raamatunopettaja ja motivoiva puhuja. Hän asuu perheensä kanssa Höörin kaupungissa, Skånessa, Ruotsissa. Hänen perheensä kotikirkko on Hillsong Kööpenhamina/Malmö. Richard Svensson kirjoittaa johdannossa: " Kirjan sisältö perustuu useisiin artikkeleihin, jotka on julkaistu Världen idag -lehdessä ja jotka on jälkeen toimitettu " Vaikka kirja on suunnattu ensisijaisesti johtajille, on tässä kirjassa oman henkilökohtaisen elämänkin "johtamiseen" hyviä ajatuksia, jonka vuoksi tämä kirja tarttui minun käteeni. Jokaisessa luvussa on vinkkejä, miten muuttaa itseään ja myös kysymyksiä,

Onko siellä ketään?

Kuva
Jälleen blogipostailen näistä Alfa-kurssin oppaan kirjalistalla olevista teoksista. David Watsonin  (1933-1984)  Onko siellä ketään? on englantilaisen papin kirjoittama. Tässä kirjassa David Watson uskaltaa kysyä kaikki ihmisen vaikeat ja kipeät kysymykset, myös sen että, onko siellä ylhäällä ketään. Watsonin vastaukset tässä kirjassa auttavat ymmärtämään, miten voi itse kukin löytää Jumalan. Tämä kirja on julkaistu jo 1970-luvun lopussa ja suomennoskin 1985. Mitä tämä kirja sitten voi antaa 2010-luvulle?  Edelleen me ihmiset huudamme sinne jonnekin, onko siellä ketään. Sama tilanne on vallalla maailmassa yhä - rikkaat ja köyhät ihmiset ja maat, nälänhätä ja saasteet. Ydinaseiden pelko ei ole vieläkään kokonaan hävinnyt. Miksi sitten etsimme yhä Jumalaa? Miksi osa meistä uskoo yhä Jumalaan? Jumala on rajaton, persoonallinen. Hän on äärettömästi suurempi kuin kaikki inhimillinen käsityskykymme osaa ajatella. " Kristillisen käsityksen mukaan Jumala on puhunut ihmisille m

Milanon nukkemestari

Kuva
Vera Valan Arianna -dekkarit ovat toinen lempidekkarisarjani. Vasta tänä vuonna olen saanut luetuksi Milanon nukkemestari -dekkarin. Jatkamme jälleen tuttujen henkilöiden parissa Bartolomeon, el Lobon, Adriannan veljen ja monen muun jotka liittyvät kiehtovaan katoliseen maailmaan ja Legio Sacrorumiin. Kuka on Milanon nukkemestari ja miksi hän jättää murhattujen uhrien käteen nuken. Ariannan pappisveli Ares tutkii Vatikaanin pyynnöstä oliko samankaltaisesta murhasta aiemmin tuomittu pappi syyllinen. Arianna luonnollisesti tekee omia tutkimuksiaan ja näistäkään ei puutuu vaaran tilanteita. Ihan henkeä välillä salpaa kulkiessani Ariannan mukana! Edelleen rakastan noita ihanan herkullisia ruokakuvauksia ja sitä rakkauden intohimon kuvausta. Ja minut lumoaa täysin italialainen yliopistokulttuuri ja katolisen kirkon toiminta ja salaisuudet. Jälleen Vera Vala paljastaa palasia Arianna menneisyydestä ja tämäkin romaani jää niin jännittävään kohtaan, etten tiedä miten olen jaksanut od

Vesiraukka

Kuva
Luen harvemmin dekkareita, mutta sitäkin enemmän katson tv:stä, Netflixistä, HBO Nordicista ja ElisaViihteestä rikossarjoja. Viitisen vuotta sitten luin Milla Ollikaisen esikoisteoksen Veripailakat . Tänä vuonna ostin tämän trilogian toisen osan, joka on nimeltään Vesiraukka . Edelleen henkilöhahmot veivät mukanaan ensisivuilta ja rakastan pohjoisen kuvausta. Nämä dekkarit ovat ehdottomasti Nordic noir -genreen sopivaa, vaikka niitä ei kirjoitetakaan yksistään poliisin näkökulmasta. Se Lapin mystinen lumo täältä etelästäpäin katsottuna on jotain mikä vie maagisesti mukana. Ja vaikka murhat ja tapot ovat kamalia ja järkyttäviä, niin jokin näissä dekkarien psykologisissa jännitteissä kiehtoo mieltäni. Ja toisaalta tarinaan nivoutuu ihmissuhteiden kiemuroita - rakkautta ja salaisuuksia, jotka tekevät tästäkin romaanista yhden suosikeistani. Ja siksi nämä dekkarit saavat olla kirjahyllyssäni - voihan olla,  että luen nämä joskus uudelleenkin. Vielä on trilogian kolmas osa, Pirunkuru

Vanhan maatalon salaisuus

Kuva
Jaana Ala-Huissin kirjoittama ja Marjo Nygårdin kuvittama Vanhan maatalon salaisuus on minulle tuttuun Yli-Lauroselan talomuseoon sijoittuva tarina.  Päähenkilöinä ovat Yli-Lauroselan talon viimeiset asukkaat sisarukset Frans (1882-1962)  ja Eliina (1876-1953) sekä heidän ottotyttärensä Eila. Vuonna 1971 valtio osti Yli-Lauroselan perikunnalta ja talo luovutettiin Museoviraston hallintaan.  Vaan mikäpä salaisuus piileksii Yli-Lauroselan talon nurkissa. Eila-tyttö tätä salaisuutta pääsee kurkistamaan yhtenä yönä. Kummittelevatko entisajan ihmiset vielä talossa vai onko jokin tärkeä henkilö unohtunut palkitsematta?  Jaana Ala-Huissin kirjoittama tarina kuvaa yli sadan vuoden takaista maatalon elämää Ilmajoella Etelä-Pohjanmaalla. Tutut paikat ja murresanatkin kulkevat tarinan mukana. Marjo Nygård on kuvannut Yli-Lauroselan rakennukset kauniisti - niistä voisi jopa tehdä postikortteja myyntiin talomuseoon.  Yli-Lauroselan talomuseolla kävin vuosi sitten Seitsemän s

Perintö

Kuva
Vuosi sitten lokakuun lukupiirikirjamme oli Jarkko Tontin  Perintö . Luin sitä ennen Taina Latvalan Venetsialaiset , kun hän oli tulossa kirjailijavieraaksemme Herättäjän Kirjakauppaan.  Minä haastattelin Tainaa, joten perehdyin myös muiden kirjablogien teksteihin ja kirja-arvosteluihin.  Luin  Jorma Mellerin arvostelun  Taina Latvalan Venetsialaisista ja Jarkko Tontin Perinnöstä, jossa hän vertasi heitä kirjallisiksi kaksosiksi, jotka kirjoittivat samanlaisesta aiheesta. Olinkin hiukan empivällä mielellä, että jaksanko lukea Jarkko Tontin kirjan heti Taina Latvalan Venetsialaisten jälkeen. Mutta Kirjaklubin lukupiiritapaaminen ja uutuuskirjan varaukset motivoivat lukuintoani. Ehkä fiilikset Perintöä lukiessa olisivat olleet hiukan erilaiset, jos en olisi tiennyt salaperäisen M:n henkilöllisyyttä etukäteen – koskaan ei olisi hyvä lukea yhtään arvostelua, jossa mainitaan teos, jota et ole vielä lukenut. Pidin kirjan tyylistä, jossa vuorottelivat Anna-Leena-siskon ja Henrik-v

Venetsialaiset

Kuva
Reilu vuosi sitten luin tämän Taina Latvalan Venetsialaiset -romaanin. Taina vieraili myös siihen aikaan työpaikallani, Herättäjän Kirjakaupassa Lapualla ja sain myös haastetella Tainaa romaanin tiimoilta. Nyt vasta ehdin blogipostausta kirjoittamaan - toivottavasti tämän vuoden loppuun mennessä saisin blogipostaussumankin selätettyä. Venetsialaiset -romaani on tarina kolmesta sisaresta - Elinasta, Paulasta ja Iiriksestä. Mitä tapahtuu yhtenä viikonloppuna kesämökillä, jonne he kaikki monen vuoden jälkeen palaavat yhdessä. Millaisia muistoja tuo paikka tuo sisarusten mieleen. Minkälaista elämää kolme sisarusta viettävät, millainen on ollut heidän menneisyytensä, millaiset sisarussuhteet heillä on. Mikä merkitys heidän edesmenneellä isällä on tytärtensä elämässä.  Romaanin tarina kulkee menneisyyden eri kerroksissa nykyajan välissä. Jokainen sisarista pohtii omaa elämäänsä ja parisuhteitaan. Kesämökin tanssilavalla he kohtaavat niin menneisyyden henkilöitä kuin uusia, salaperäis

Kutsuttu ikävään

Kuva
Anne Ijäksen runokirja Kutsuttu ikävään on runokirja ihmisen ikävästä toisen luo, ikävän aiheuttamasta pimeydestä ja tuskasta, mutta myös pimeyden takaa loistavasta valosta. Anne Ijäs kirjoittaa runokirjan alkusanoissaan: " Toivon, että sinä, joka tätä luet, voit löytää sydämesi sopukoista omat kipusi ja ikäväsi ja kohdata ne. Löydät sieltä myös rakastavan Jumalan. Hän on koko ajan ollut läsnä, koko ajan rakastanut sinua ." Ikävä ja minä Anne Ijäksen runot kuvaavat sitä ikävää ja kaipuuta, mitä kokee, kun rakkaimmat ovat kaukana. Näihin tunteisiin voi samaistua myös, vaikka ei välimatka olisikaan valtamerien mittainen. Toisinaan Suomenkin välimatkat tuovat ikävää - ei ehdi käymään läheisten luona fyysisesti. Joskus se ikävän välimatka voi olla hyvin lyhyt maantieteellisesti, mutta muut olosuhteet estävät jokapäiväisen kohtaamisen. Näistä tunteista saa Anne Ijäksen koskettavissa runoissa vertaistukea ja lohdutusta. Runojen välissä on myös pieniä vuoropuheluja An

Avattu Raamattu

Kuva
Tämä John Dranen pieni kirjanen Avattu Raamattu on myös yksi Alfa-kurssin kirjalistalla olevista kirjoista.  Kirjaseen on lyhyesti kerrottu millainen on maailman eniten myyty kirja, Raamattu. Miksi Raamattua voi kutsua kirjojen kirjastoksi. Kirjasesta löytyy mm. selkeä kaavio Vanhan testamentin ja Uuden testamentin avaintapahtumista aikajanalle sijoitettuna. Mitkä kielet olivat Raamatun alkukieliä ja miten paljon käännöksiä on julkaistu Raamatusta. Raamattu pitää sisällään monenlaista kirjallisuutta. Kirjojen erilaisuudesta huolimatta kaikki osat liittyvät täydellisesti toisiinsa siten, että ne ovat osa samaa kertomusta ja niitä ohjaa sama innoitus.  Raamattu on myös kertomus Jumalan rakkaudesta, jossa Jeesus on keskipisteenä. Kirjasen lopussa John Drane kertoo omasta kokemuksestaan, miten hän aloitti Raamatun lukemisen. Hän antaa myös ohjeita, mistä aloittaa Raamatun lukeminen ja miten sitä Raamattua oppii ymmärtämään. John Drane: Avattu Raamattu, Päivä, 1993 suomentanut M

Onnenhetkiä: Antoine De Saint-Exupéryn kauneimpia ajatuksia

Kuva
Pikku Prinssistä kirjoitetut mietelmäkirjat ovat kauniita, ovathan kuvat alkuperäistä Pikku Prinssi-kuvitusta, joihin on lisätty värejäkin. Minulla on Pikku Prinssi kirja omassa hyllyssä, mutta en ole vieläkään tuota klassikkotarinaa lukenut kokonaan.   Onnenhetkiä: Antoine De Saint-Exupéryn kauneimpia ajatuksia -mietelmäkirjaan on otettu lainaukset seuraavista teoksista: Lento Arrasiin , joka on elämäkerrallinen teos Antoin De Saint-Exupérysta.  Siipien sankarit , joka on hänen toinen kirjoittamansa romaani. Sekä viidestä ranskankielisestä Pikku Prinssi-teoksesta. Tätä ihastuttavaa mietelmäkirjaa on ilo selata, kun haluaa katsella hellyttäviä, koskettavia kuvia. Kuvien äärellä jokainen Antoine De Saint-Exupéryn tekstin lainaus antaa elämääni voimaa, iloa ja lohdutusta. Ota päivä vastaa sellaisena kuin se sinulle annetaan sen sijaan, että odotat mahdottomuuksia - Citadelle- Kuinka hiljaisia ovatkaan todelliset ihmeet, kuinka yksinkertaisia olennaiset tapahtumat. - Lettres

Saloisten pappi

Kuva
Ostin talvella alekirjoista Raili Alahautalan Saloisten pappi - romaanin. Tämä historiallinen romaani kertoo Herra Niilosta, joka on  Saloisten pappi ja Pohjanmaan rovasti. Herra Niilon elämästä Raili Alahautala on kirjoittanut myös aikaisemmissa historiallisissa romaaneissaan: Kuninkaankartanon poika (SLEY, 1992) ja  Herra Niilo (Päivä, 2002).  Vaikka luinkin ensin tämän kolmannen kirjan, on Herra Niilon tarina kiehtova ja historiallisestikin mielenkiintoinen, että aion lukea nuo kaksi aikaisempaakin teosta. Saloisten pappi -romaani sijoittuu siis aikaan Suomessa, jolloin eletään 1500-luvun puolivälin jälkeistä aikaa. Saksasta lähteneet protestanttiset tuulet ovat tulleet myös Suomeen. Tavallinen kansa vielä elää katolisten kirkollisten säädösten mukaan sekä vanhojen uskomusten lain alla.  Herra Niilo on kiinnostunut lutherilaisesta protestanttisuudesta ja hän haluaa saarnata kansalle heidän omalla kielellään, suomen kielellä. Se ei miellytä kirkon ylintä - heidän mielestään J

Sydämen täyskäännös: kirja toivosta

Kuva
Ostin parisen vuotta sitten tämän Åsa Molinin kirjan Sydämen täyskäännös , kun olin Salossa tyttäreni mukana hänen käydessään valintakokeissa. Opiskelupaikkaa ei tullut tyttärelle, enkä ole sittemmin Salossa vieraillut. Tytär toki opiskelee toisintavoin unelma-ammattiaan, toista tutkintoa. Mutta Salon reissu oli ensimmäinen äiti-tytär matka ja meillä oli mukavaa kaikesta huolimatta. Ja tämä kirja oli hyvä ostos omaan kirjahyllyyni. Kirjan takakannessa sanotaan: " Omasta sisimmästä kumpuavat toiveet ovat ohuiden, helposti katkeavien lankojen varassa. Mutta Jumalan toivo riippuu lupauksen vahvoista köysistä, kirjoittaa Åsa Molin. Joskus elämä kuitenkin heittelee meitä toivosta epätoivoon niin, että sydän on pakahtumaisillaan. Miten sellaisesta voi selvitä? Onko todella olemassa aitoa toivoa, joka ei johda pettymyksiin? On, kirjoittaja vastaa. Sydämen täyskäännös kertoo hoitavasta ja parantavasta toivosta, joka ei ole valheellista toiveikkuutta. Todellinen toivo on tulevaisuu

Rukouksen virta

Kuva
Nunna Kristodulin kirjoittama Rukouksen virta johdattaa sisälle niihin rikkauksiin, joita ortodoksinen rukousperinne tarjoaa oman aikamme etsivälle ihmiselle. Evankelis-luterilaisena olen kiinnostunut myös niin ortodoksisuudesta kuin katolilaisuudesta. Varsinkin rukoukset kummastakin antavat omaan luterilaiseen rukouselämääni omanlaista hengen rauhallisuutta. Nunna Kristoduli (Anna-Leena Lampi) on filosofian maisteri, kirjailija ja nunna, joka asuu ja tekee työtään Heinävedellä Lintulan luostarissa.  Häneltä on ilmestynyt useita kirjoja. Sielun ja ruumiin vuorovaikutus " Ihminen, sekä sielu että ruumis, saa siis alkunsa yhtenä kokonaisuutena ."  (s. 8) Askeesi Ihmisessä on kolme elämän kerrosta: hengellinen, sielullinen ja ruumiillinen. " Kun puuttuu tärkein eli yhteys Elämän Antajaan, puuttuu elämältä sekä pohja että päämäärä ." (s. 9) " Kristillinen askeesi onkin tarpeiden saattamista oikeaan hierarkkiseen järjestykseen ja harmonian tilaa