sunnuntai 8. maaliskuuta 2020

Mansimarjasta punapuolaan: marjakasvien kulttuurihistoriaa

Riikka Juvosen kuvittamat kirjat ovat olleet minun lukulistallani viimeisen vuoden. Hannele Klemettilän ja Laura Jaakolan kirjoittama Mansimarjasta punapuolaan: marjakasvien kulttuurihistoriaa on ollut värikäs matka marjakasvien kulttuuriin luonnontieteen, ruokakulttuurin, kirjallisuuden ja taiteen kautta. Ja sitä konkreettista värikkyyttä ovat antaneet myös Riikka Juvosen kuvitukset.

Kirja on jaettu viiteen osaan. Jokaisen osan otsikotkin ovat herkullisen kuvaavia:

1 Oma maa mansikka, muu maa mustikka - Marjojen maantiedettä ja typologiaa
2 Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista - Marja ravintona
3 Tuleppa tuonenmarja, tuleppa lemmonmarja - Marjarohdot
4 Kävin kukkanan kujilla, vaapukkana vainiolla - Marjojen esteettinen käyttö
5 Mesimarjani, pulmuni, pääskyni mun - Myyttien ja metaforien marjat

Mistä marjojen nimet ovat tulleet suomen kieleen? 

"Suomen mansikka-sanan alkuperä on epävarma, mutta sen on arveltu alun perin viitanneen maankamaraan (mahdollisesti johdos samasta vartalosta, josta on muodostettu sanat manner ja mantu)"

"Mustikan suomenkielinen nimi juontui sen väristä; se on johdos musta-adjektiivista."

Ensimmäinen suomenkielinen kasvio-kirja oli Elias Lönnrotin Flora Fennica (1860). Kirjasta on otettu painos 2002 (Amanita).

kuvalähde: antikvaari.fi

Tärkeimmät luonnonvaraiset marjat Pohjolassa

 - puolukka
- mustikka
- lakka
- tyrni
- isokarpalo
- mesimarja

En ole ihan varma, olenko mesimarjoja maistanut tuoreena tai pakastettuna (käsittääkseni tätä marjaa ei kovin paljon pakasteta). Kaikkia muita yllämainittuja olen syönyt. Tykkään syödä marjat tuoreina, harvemmin enää pakastettuna. Nyt pakasteessa on Lidlistä ostamani tyrnimarjapakastepussi. Mustikoita (enemmänkin pensasmustikoita) ostan useamman kerran kuukaudessa tuoreena.

Marjat ravintona

"Ravitsemusasiantuntijat ja tiedemiehet ovat nykyisin yhtä mieltä siitä, että marjat on hyödyllisintä syödä tuoreena, jolloin niistä saa saa eniten vitamiineja ja muita tarpeellisia ravintoaineita." (s. 58)

Kirjasta löytyy ketogeeniseen ruokavaliooni sopiva  Karhunvatukkakastike, jonka ohje on peräisin 1400-luvun Italiasta, Maestro Martinon teoksesta Libro de arte coquinaria. Maestro Martino toimi Roomassa Aquilean patriarkan kokkina. (s. 90)

Otan Karhunvatukkakastikkeen ohjeen tähän muistiin:

1 l karhunvatukoita
50 g mantelijauhetta
2-3 rkl omenaviinietikkaa
1/3 tl inkivääriä
hyppysellinen suolaa

Soseuta karhunvatukat ja purista niistä siivilän läpi mahdollisimman paljon mehua. Lisää mehuun mantelijauhe, inkivääri ja omenaviinietikka, sekoita ja siivilöi mehu uudestaan. Lisää lopuksi hyppysellinen suolaa maun mukaan. Saat herkullisen ja näyttävän tumman kastikkeen, joka sopii tarjottavaksi keveiden lihojen, kuten kananpoja tai vasikan kera.

Toinenkin ketoruokiin sopiva resepti on Lintua katajanmarjakastikkeella. Reseptin pohjana on Ludvig XV:N pääkokin Moutier'n resepti 1700-luvulta, Grieves aux geniévre

3-4 pientä lintua
pekonisuikaleita
3-4 dl lihalientä
2 dl valkoviiniä
pieni sitruuna
12 katajanmarjaa

Kääri puhdistetut linnut pekonisuikaleisiin ja sitten alumiinifolioon. Pane linnut paistumaan vartaaseen tai avogrilliin. Lintujen kypsyessä valmista kastike: laita kattilaan lihalientä, valkoviiniä ja sitruunamehua. Anna kiehua hiljalleen. Kiehauta erikseen tusinan verran katajanmarjoja. Lisää kypsät linnut ja katajanmarjat kastikkeeseen, hauduta rauhassa ja kuori liika rasva pois pinnalta ennen tarjoilua.

Pitäisköhän kokeilla myös Punaherukkamunakasta. Ohjeen pohjana on Lorenza de Medizin resepti.

Punaherukkamunakkaat

6 munaa
6 rkl kermaa
2 rkl voita
2 dl valutettua luonnonjogurttia
1,25 l perattua punaherukoita

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Vatkaa munien rakenne rikki. Vatkaa joukkoon kerma (ohjeessa sanotaa sokeriakin, mutta minä jätän sen luonnollisesti pois). Paista voissa kuusi pientä munakasta. Sekoita yhteen jogurtti ja herukat. Täytä munakkaat seoksella ja kääri rullalle uuninkestävälle vadille. Kuumenna uunissa 5 minuuttia, tarjoile.

Ja entäpä Mustikka-sipulisalaatti (ohjeen pohjana resepti kirjasta Kanankaalista karpaloon)

8-10 salottisipulia tai 1 jättisipuli
4 dl mustikoita
öljykastiketta

Kuori sipuli ja leikkaa ne mahdollisimman ohuiksi renkaiksi. Lisää sipulirenkaiden joukkoon tuoreet mustikat. Kostua salaatti tilkalla öljykastiketta.

Marjarohdot

"Vuonna 1440 perustetussa Naantalin birgittalaisluostarissa nunnat opiskelivat kasvi- ja lääketiedettä ja rohtojen valmistamista. Naantalin luostarilla oli myös oma yrtti- ja lääkekirja, Nadhen dals closters book, joka laadittiin luostarin perustamisen aikoihin todennäköisesti Ruotsissa Vadsternan emoluostarissa." 

Löysin netistä tiedon, että tuo yrttikirja on suomennettu!

Seija Tirri ja Rauno Tirri: Naantalin luostarin lääke-ja yrttikirja (Wanha Naantali Kauppa, 2011)


"Hildegard Bingeniläinen (1098-1179) oli saksalainen  abbedissa, yrttilääkinnän asiantuntija ja maineikas parantaja omana aikanaan."  (s.144)

Kirjastosta löytyykin lainattavaksi:

Marjaleena Hovila: Hildegard Bingeniläisen kivet, kasvit ja metallit (Biokustannus, 1997)
Hildegard Bingeniläinen: Hildegard Bingeniläinen : hengähdä minussa, Vihanta Henki (Kirjapaja, 1997)

Marjojen esteettinen käyttö

Marjoja on käytetty kauneudenhoidossa ja nykykosmetiikkateollisuuskin niitä yhä käyttää - toiset tuotteet ovat ns. luonnonkosmetiikka toiset tuotteet synteettisimpiä. Kotikosmetiikkaakin voi tehdä -  mulla ei siihen kärsivällisyys riitä. Minä etsin yhä itselleni sopivia kosmetiikkatuotteita. Frantsilan Yrttitilan kosmetiikkatuotteet ovatkin yksi suosikeistani.

Oli mielenkiintoista lukea marjojen symboliikasta. Mitkä marjat sopivat mihinkin juhlaan.  Mansikat ovat luonnollisesti monen juhlan marjoja. Mutta enpä ole ajattelut, että karhunvatukat sopisivat halloweeniin, anopin synttäreille, nelikymppisille, itsepäisen teinin synttäreille (!), muistojuhliin, läksiäisiin tai paastonaikaan.

"Jos läheinen ihminen menettelee harkitsemattomasti rahankäytössään tai muutoin, voit hienovaraisesti huomauttaa tästä antamalla hänelle pihlajanoksan, harkitsevaisuuden ja järkevyyden ikivanhan symbolin."  (s. 197)

"Marjakuviot ovat koristaneet erilaisia kankaita: seinävaatteita, tapetteja, verhoilukankaita, ikkunaverhoja ja pyyhkeitä ja pöytäliinoja ja lakanoita ja muita kodin tekstiilejä."  (s. 204)

"Marjojen tehtävä kuvataiteessa oli usein sama kuin hedelmien yleensä. Molemmat symboloivat antiikissa ja keskiajalla hedelmällisyyttä, runsautta, hyvinvointia ja onnea, mutta myös henkistä kypsyyttä ja elämäntyön tuloksia."  (s. 206)

"Kristillisessä taiteessa myös kirsikat assosioitiin usein Mariaan ja Jeesus-lapseen: niiden kukat ja marjat edustivat samoja asioita kuin mansikoiden valkeat kukat ja punaiset marjat."  (s. 208)

"Marjat ovat tarjonneet suurelle yleisölle silmänruokaa myös valkokankaalla. Marjoilla on ollut rooleja useissa klassikko- ja suosikkielokuvissa." (s. 213)

Myyttien ja metaforien marjat

"Marjat ovat menneinä vuosisatoina symboloineet lukuisia eri asioita; niitä hyödynnetty ajattelun ja määrittelyn välineinä niin mytologioissa, legendoissa, saduissa, kirjallisuudessa, taiteessa kuin arkielämässäkin."  (s. 216)

Mansikka - naispuoliset jumaluudet
Mustikka - petollisuuden marja
Vadelma - ihmissydämen tunteiden koko kirjo
Kirsikka - hedelmällisyyden symboli
Kataja - pyhä puu

"Monet marjat on voitu kirjallisuudessa ja musiikissa liittää hekumallisten yhteyksien ohessa myös puhtoisiin ja viattomiin lapsuusmuistoihin, nuoruuden onnenaikaan tai "Eedeniin" ja ystävyyteen." (s. 239)

Elsa Beskowin ihastuttavat kuvakirjat tulevat marjasaduista ensimmäisenä mieleen.

Kirjan loppusanoissa kirjan tekijät sanovat:

"Meistä kirjoittajista toinen edustaa humanistista ja toinen luonnontieteellistä tutkimusta. Yksimielisinä voime todeta, että terveyden ja ravitsemuksen kannalta jokaisella marjalla on omia tärkeitä vahvuuksiaan, joista saadaan jatkuvasti uutta näyttöä."

"Marjojen menneisyyden,  käyttötapojen ja symbolimerkitysten tunteminen voi avata uusia näkökulmia vanhoihin traditioihin sekä meitä ennen eläneiden ihmisten kiehtoviin maailmoihin."  (s. 261)
Hannele Klemettilä ja Laura Jaakola:  Mansimarjasta punapuolaan: marjakasvien kulttuurihistoriaa, Maahenki, 2011
Kuvitus: Riikka Juvonen
Ulkoasu: Riikka Löytökorpi
Mistä hankittu: lainattu Kuortaneen kunnankirjasto

Kirjasta  on kirjoitettu myös blogissa:

Ullan luetut kirjat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti