Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2020.

Flow-tila tietotyön viisain vaihde

Kuva
Jussi Venäläisen kirjoittama Flow-tila tietotyön viisain vaihde on ensimmäinen kirja, jonka olen lukenut flow'sta. Toki tähän termiin olen hyvinvointilehdissä ja muussa mediassa tutustunut jonkin verran. Vasta tämän Venäläisen kirjan luettuani heräsi kiinnostus pohtia omaa flow-tilaani. Tämäkin asia on ollut niitä juttuja, joita olen vain siirtänyt sitten-kun-joskus -aikaan. Parin kuukauden lomautus kirjakauppatyöstäni koronan takia on saanut minut pohtimaan, miten mä erityisesti henkisesti voin. Työn keskeytyminen ei tuntunut vaikealta - onhan työhistoriani pätkätöitä ja työttömyyttäkin, mutta kaiken harrastustoiminnan ja muiden sydäntä lähellä olevien asioiden täydellinen loppuminen on turhaannuttanut. Kunnes ymmärsin, miten monia asioita voin vielä tehdä - ja työtkin alkavat taas kuun vaihteessa. Ehkä tämä kirjakin oli yksi oivalluksia antava syke katsoa elämää eteenpäin - innostua jälleen niistä asioista, joita voin tehdä. Ennen kaikkea tämä kirja antoi työkaluja, miten toimia

Metsän teologia

Kuva
Pauliina Kainulaisen Metsän teologia -teoksen blogikirjoitukseeni virittäydyn kuuntelemalla Spotifysta soittolistaa Forest Sounds - Sleep & Relaxation. Tyttäremme Iris-kissakin (hän on meillä kyläilemässä välillä, kun tytär tarvitsee "kissavapaata" elämää :) ) makoilee rennosti läppärini takana, kun kuuluu lintujen liverrystä ja metsän huminaa taustalla :) Olen lukenut pari muutakin Pauliina Kainulaisen kirjaa : Missä sielu lepää sekä Pyhän kosketus luonnossa: johdatus kristilliseen ekoteologiaan. Viime vuoden lokakuussa Pauliina Kainulainen vieraili seurakuntaviikolla täällä Lapualla. Tapasin hänet silloin ensimmäisen kerran. Keskustelutilaisuus oli mielenkiintoinen paneelikeskstelu, johon osallistui myös kaksi lapualaista nuorta sekä kaksi lapualaista aikuista. Aihe luonnollisesti käsitteli ekologisuutta, luontoa yleensä ja sitä, miten me jokainen voimme omilla elämäntavoillamme luoda kristillistä, ympäristöä kunniottavia valintoja. Jos minulla olisi ollut edes yksi

Punainen morsian

Kuva
Anilda Ibrahimi on albanialainen kirjailija (syntynyt vuonna 1972 Vlorassa Lounais-Albaniassa). Hän muutti 1994 ensin Sveitsiin ja myöhemmin Italiaan, jossa nykyisin asuu. Hän on kirjoittanut neljä romaania italiaksi, joista on suomennettu kaksi. Lukemani Punainen morsian on hänen ensimmäinen romaaninsa. Arjen riekaleita on toinen suomennettu romaani, jonka aion nyt lainata vaikka ensin ajattelin pitää taukoa näistä albanialaisromaaneista. Ibrahimin romaani on paras neljästä "albanialaisromaanista", jotka olen tänä talvena lukenut. Tiedä häntä, onko sukupuolella merkitystä, sillä kolme muuta ovat miesten kirjoittamia ja päähenkilöt ovat niissä pääasiassa miehiä. Albanialaisnaisten näkökulmasta oli mielenkiintoisempaa lukea heidän elämästään ja kulttuuristaan.  Ensimmäisessä osassa käydään läpi Saba-isoäidin elämää ja toisessa osassa pojantyttären Doran elämää. Näiden naisten tarinoiden lomassa kulkee sukujen tarinat ja kyläläisten tarinat. Anilda Ibrahami ammentaa tarinansa

Kissani Jugoslavia

Kuva
Hankin tämän Pajtim Statovcin Kissani Jugoslavia -romaanin Pieni esikoiskirjakerhosta (2011-2015) yhtenä niistä esikoisteoksista, jotka olivat ns. kuukauden kirjoja. Meni kuusi vuotta ennen kuin kirjan luin. Ja tähänkin antoi lukusysäyksen lukupiirikirja Tiranan sydän samalta kirjailijalta. Lukenen Bollankin jossain vaiheessa.  80-luvun elämää Kosovossa ja  90-luvun loppua ja 2000-luvun alkua Suomessa. Albanialaisperheen matka Kosovosta Suomeen ja matka takaisin Kosovoon. Kissa ja käärme -symboliikka oli myös tässä kirjassa kuten Tiranan sydämessäkin osittain. Mikä tarkoitus näillä eläimillä oli? Kissa voimaeläimenä symbolisoi itsenäisyyttä magiaa, uteliaisuutta, intuitiota, montaa elämää, viisautta, mysteereitä, yöaktiivisuutta, fyysisyyden ja henkisyyden yhdistämistä. Käärme voimaeläimenä symbolisoi voimakasta yhteyttä maahan, itsenäisyyttä, erakkoutta, uudistumista, seksuaalista energiaa ja elämänvoimaa.  Tarinassa on päähenkilö albaanityttö Emine, jonka avioliitto ei ole ruusuine

Vuohien aika

Kuva
Luan Starovan romaani Vuohien aika on tragikoominen kuvaus monilapsisen albaaniperheen elämästä Skopjessa, joka on tuolloin ollut Jugoslavian osatasavallan Makedonian pääkaupunki.  Kirjan tapahtumat asettuvat toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan eli 40-luvun loppuun.  Vuohien aika on osa Balkanialainen saaga - nimistä teossarjaa, joka perustuu kirjailijan ja hänen sukunsa kokemuksiin. Kahta muuta osaa ei ole suomennettu ja englanniksikin on käännetty vain kaksi osaa (The Time of Goats/The Goat Age ja My Father's Books).  " Vuohien ja ihmisten suhdetta kuvatessaan kirjailija pohti Balkanin historiaa ja pienten ihmisten kokemuksia historian pyörteissä, aikakausien, hallintojen ja aatteiden vaihtuessa ." (takakannesta) Jos edellinen kirja, josta kirjoitin täällä blogissani (Särkynyt huhtikuu) oli traagisen järkyttävä tarina, on tämä Vuohien aika koomisesti kirjoitettu tarina albanialaiselämästä sosialistisen hallinnon kynsissä. Vuohien symboliikka kuvaa albanialaisten keks

Särkynyt huhtikuu

Kuva
Se miten jokin kirja tulee valituksi luettavaksi, on toisinaan toisesta lukemastani kirjasta johtuva. Meillä oli kansalaisopiston ja kirjaston lukupiirikirjana Pajtim Statovcin Tiranan sydän . Tuon romaanin myötä heräsi kiinnostus albanialaiseen kaunokirjallisuuteen. Talven ja kevään aikana olen näitä muutamaa romaania lueskellut. Ensimmäinen romaani on Ismail Kadaren Särkynyt huhtikuu .  Ismail Kadare (s. 28. tammikuuta 1936 Gjirokastër, Albania) on albanialainen kirjailija. Hän kirjoittaa enimmäkseen albaniaksi, jonkin verran myös ranskaksi. Kadare sai ensimmäisen kansainvälisen Booker-palkinnon vuonna 2005. Kadare muutti Pariisiin 1990 juuri ennen Albanian kommunistivallan kukistumista. Hän on kirjoittanut lukuisia runoja, kannanottoja, artikkeleita ja romaaneja. Ismail Kadarelta on suomennettu myös muitakin teoksia: Kuolleen armeijan kenraal i (Gummerus, 1972),  Kivisen kaupungin kronikka (Gummerus, 1976), Kolme surulaulua Kosovolle (Faros, 2009), Seuraaja (Into, 2012). Takakans

Metsässä: Uppoudu metsään, itseesi ja elämään

Kuva
Metsässä kuljeskelu on voimaannuttavaa. Metsä on myös pyhä kirkkoni. Jarko Taivasmaan kirja Metsässä: Uppoudu metsään, itseesi ja elämään on matka metsämieleen. Kirjassa on kolme osaa: Luontoyhteyden tärkeys , Metsään uppoutumisen menetelmä sekä Tutki, syvennä ja rikasta yhteyttä ja läsnäoloa . Kirjan ulkoasu on kaunis ja inspiroiva.  Tämä kirja on omistettu sille mysteerille, joka saa kehosi ja kaikki kehot juuri nyt hengittämään. Tämä kirja on omistettu kaikelle, mitä on. Todellisuudelle, joka on pohjimmiltaan mysteeri. Tämä kirja on tutkimusmatka, jolle sinut on kutsuttu mukaan. Tämä on tutkimusmatka ulkoisiin ja sisäisiin maailmoihin. 1 Luontoyhteyden tärkeys Minulle yhteys luontoon on itsestäänselvyys. Olen syntynyt pienen maalaiskylän tyttönä. Lähiluonto on ollut peltoja, joenrantaa ja hiekkateiden ojanpientareiden kasveja. Parin kilometrin päässä on ollut metsät missä kuljeskella.  Asun maalaiskaupungissa asuntoalueella, josta on kilometrin kävelymatka lähimetsään. Kaupunkia

Mullan makua, taivaan tuoksua: Keikkamiehen hartauskirja

Kuva
Pari vuotta sitten ilmestyi tämä Pekka Simojoen kirja  Mullan makua, taivaan tuoksua: Keikkamiehen hartauskirja. Tampereen Herättäjäjuhlilla heinäkuussa 2018 ostin tämän kirjan itselleni. Se miten päädyin kirjan ostamaan juuri silloin ja miten sain kirjaan Pekan omistuskirjoituksen voi lukea Tampereen Herättäjäjuhlat blogikirjoituksestani. Viisissä Herättäjäjuhlissa olen käynyt ja neljässä niistä olen ollut kirjakaupassa töissä. Tämän vuoden Kauhavan Herättäjäjuhlat on siirretty vuodelle 2021, kuten moni muukin tämän kesän tapahtuma. Tästä kesästä on tulossa erilainen kesä - ilman hengellisiä kesätapahtumia tai no jotain virtuaalitapahtumia toki järjestetään, mutta sellaista kohtaamista se ei korvaa, mitä on olla juhlakentillä tai gospelkeikalla. Jostain syystä tämä kirja on myös pysynyt parisen vuotta yöpöytäkirjapinossani ja siitä olen välillä muutaman Pekan tarinan lukenut. Tänä talvena kirjan sain luettua loppuun. Pekan tarinoita lukiessa koin sydäntä riipivää ikävää Exitin ke

Lieska

Kuva
Pari vuotta sitten sain Pirita Nurmelta Lieska -romaanin kirjan julkistamistilaisuudessa Lapuan Taidemuseolla. Tämäkin kirja on lojunut vuoden päivät keskeneräisenä yöpöydälläni. Vihdoinkin sain lukuinspiksen lukea yöpöytäkirjapinosta kirjoja loppuun asti. Lieska -romaanin tarina oli kiehtova fantasiakertomus siitä, miten esihistoriallinen mies herätetään henkiin Heilimö-Yhtiöiden laboratoriossa nykyajassa. Kirjan tarina kulkee nykyajan ja esihistorian tapahtumien kanssa rinnakkain kuin olisimme kahdessa rinnakkaismaailmassa. Tarina kantaa loppuun asti, salaisuuksien verhoa raotetaan sopivasti, ja silti en osaa aavistaa mitä on tapahtunut menneisyydessä ja miten miehen käy tulevaisuudessa.  Tarinasta tulee mieleen yksi amerikkalainen elokuva, jossa myös löydettiin mies menneisyydestä (taisi Mel Gibson olla pääosassa). Mutta tämä tarina ei ole Hollywood-saippuaa, vaan suomalaista esiluonnon jännittävää ja kaunistakin kuvausta. Olen lukenut Untinen-Auelin romaaneja ja  pari Linda

Säröistä loistava Kirkkaus

Kuva
Sain tämän kirjan vuosi sitten Jaakko ja Iris Pirttiaholta. Olen erityisesti Instagramissa seurannut heidän Yksin armosta -sivustoa. Kirja on ollut vuoden päivät keskeneräisenä yöpöydälläni. Viime kuussa luin Säröistä loistava Kirkkaus -kirjan tarinat ja koskettavat Iriksen runot. Alkusanoissa Jaakko Pirttiaho kirjoittaa: " Säröistä loistava Kirkkaus -kirja on koottu ennen kaikkea niille ihmisille, jotka joutuvat painimaan oman riittämättömyytensä  ja erilaisten ahdistusten kanssa ."  " Julkaisemme kirjan siinä toivossa, että lukija sen parissa voisi olla kohtaamassa hellää ja rakastavaa Jeesusta Kristusta. Elämä osaa särkeä lukuisilla tavoilla mutta Vapahtajamme ei jätä meitä yksin. Hän on vaikeimmissakin tilanteissa aina yhden avunpyynnön päässä. Ja elämä Hänen kanssaan on suuri seikkailu kaikkien sävyjen kera ." Kirjan opetustarinat ovat muutaman sivun pituisia, joita voi lukea kuin Päivän Sanaa tai Illan Sanaa. Minulle näiden tekstien aika on Aamun

Mielen ruokaa: ravinnon vaikutus muistiin, jaksamiseen ja henkiseen tasapainoon

Kuva
Toinen Sinikka Piipon kirja, jonka luin tänä talvena on Mielen ruokaa: ravinnon vaikutus muistiin, jaksamiseen ja henkiseen tasapainoon . Esipuheessa Sinikka Piippo kirjoittaa: " Tässä kirjassa kerron, mitä muistisairaudet ovat, miten aivot, hermosto ja muisti toimivat, millaisia ruoka-aineita ja lisäravinteita tarvitsemme ylläpitääksemme muistia, sekä eri tekijöistä ja sairauksista, jotka altistavat meitä näille sairauksille " " Tässä kirjassa keskitytään muistia ja mielen hyvinvointia parantaviin kasviperäisiin aineisiin ." Ravinto, terveys ja vanheneminen - epätasapaino on aina sekä kehon että mielen epätasapainoa, niitä ei voi erottaa toisistaan Kiinalainen lääkehoito on ennaltaehkäisevää ja kokonaisvaltaista. Ja sen lähtökohtana on oikea ruokavalio. Ruoka valitaan kolmen arvon mukaan: terapeuttinen, ravintoarvo ja maku. Tasapaino ja harmonia on tärkeätä - mikrokosmos eli ihminen tasaapainossa makrokosmoksen eli maailmankaikkeuden kanssa. Inti