tiistai 13. lokakuuta 2020

Ihmisten eläinkirja: muuttuva eläinkulttuuri

 

Pauliina Kainulainen ja Yrjö Sepänmaa ovat toimittaneet teoksen Ihmisten eläinkirja: muuttuva eläinkulttuuri

Yrjö Sepänmaan kirjoittaa Lukijalle-alkusanoissa:

"Kevääksi 2006, kuin Ateneumia ennakoiden, suunnittelimme Joensuun yliopistoon avoimen yliopiston ja metsätieteellisen tiedekunnan järjestämän Studia generalia- sarjan, joka koostui keskusteluista otsikolla Ihmisen ja eläimen muuttuva suhde. Käsillä oleva teos, Ihmisen eläinkirja - Muuttuva eläinkulttuuri perustuu siihen."

"Kirja nostaa esiin ihmistieteiden - humanististen alojen, yhteiskuntatieteiden ja teologian - tarkastelutapoja."

"Kokoelmamme on tarkoitettu eläinkysymyksiä ammatissaan kohtaaville ja niitä siinä ratkaiseville, mutta myös näihin tehtäviin valmistuville opiskelijoille ja muillekin eläinkysymyksiä pohtiville."


Kirja on jaettu viiteen osaan: Susisuhteen etiikkaa; Eläimet uskonnon peilissä; Eläimelliset ihmiset, inhimilliset eläimet; Kotieläinten oikeudet sekä Eläin taiteessa ja taitajana.


Pauliina Kainulainen kirjoittaa kirjan johdannossa: 

"Ihmisten eläinkirjassa ihmistieteet ymmärretään laajasti, niin että sateenvarjokäsitteen alle mahtuvat myös teologia ja yhteiskuntatieteet."

"Ihmisten eläinkirja tarjoaa eläinkysymyksistä kiinnostuneelle lukijalle tiiviin valikoiman ihmistieteiden näkökulmia."

"Tämä teos pyrkii keskittämään keskustelua ihmistieteellisen eläintutkimuksen tavoitteista ja tuomaan erilaisia lähestymistapoja vuorovaikutukseen keskenään."

Kirjassa artikkelien kirjoittajina ovat:

FM Taija Kaarlenkaski, TT Pauliina Kainulainen, FT Seppo Knuutila, FT Teuvo Laitila, FM Monica Morero, arkkitehti, professori Juhani Pallasmaa, YTT Outi Ratamäki, FT Satu Raussi, TM Ulla Remes, FT Yrjö Sepänmaa, FT Maria Suutala ja FT, dosentti Leena Vilkka.

"Tämän teoksen kirjoittajat haastavat lukijaa mukaan luotaamaan tulevaisuutta ja punnitsemaan omia ratkaisujaan."

"Tämä teos johdattelee tutkimusta suuntaan, jossa eriytymisen sijaan etsitään kommunikaatiota ja yhteisiä tavoitteita."

Susisuhteen etiikkaa 

Eläinten oikeudet

kirjoittanut Leena Vilkka

Leena Vilkka käy artikkelissaan läpi eläinten oikeuksien historiaa. Hänen mielestään historiamme on eläinkielteinen. Tiettyihin eläimiin suhtaudutaan yhä vihamielisesti (sudet, käärmeet, rotat).
Lihateollisuus ja turkistuotanto ovat jatkaneet Aristoteleen jalanjäljissä. 
Vähemmistönä on ollut eläinsuojelun henki. Historiassa on ollut henkilöitä, joille eläimet ovat olleet pyhiä, kuten Pythagoras ja Franciscus Assisilainen. 
Eläinsuojeluaate voimistui 1800-luvulla, jolloin kriminalisoitiin eläinrääkkäys ja löytöeläintoiminta aloitettiin. 
Suomeen perustettiin 1960-70-luvuilla ensimmäisiä eläinsuojeluyhdistyksiä (Vihreä Risti). Eläinoikeusjärjestöjä perustettiin niinikään 1980-90-luvuilla. 
Sudesta Vilkka kirjoittaa muutaman kappaleen verran, onhan se yksi tunnetuimmista villieläimistämme, joka luo ristiriitaisia tunteita - puolesta ja vastaan.
Leena Vilkka sivuaa artikkelissaan myös eläinjalostusta tuotantokyvyn ja ulkonäön painotuksen kautta. 
Hänen mielestään tulevaisuudessa ei syödä lihaa (kirja on julkaistu 2009). Elämme nyt 2020-luvulla ja yhä saamme syödä lihaa. Mutta se minkälaisissa oloissa liha tuotetaan, mistä lihan ostamme ja miten eläimen ruho hyödynnetään on se mihin pitäisi kiinnittää yhä enemmän huomiota. Itse syön lihaa ja pyrin ostamaan luomu-lihaa, lähellä tuotettua/teurastettua lihaa ja ihanne olisi ostaa kaikkia eläimen ruhon osia, mutta monesti ostan sisä/ulkofileitä, jauhelihaa tai lehtipihvejä. 

"Järkevämpää kuin vastustaa lihansyöntiä on kuitenkin edistää kasvissyöntiä. Se on positiivinen tapa edistää eläinten oikeuksia. Kasvisvaihtoehto on jo monissa työpaikan ja koulun ruokaloissa itsestäänselvyys. Sitä puoltavat paitsi eläinoikeudelliset myös monet ekologiset, uskonnolliset, terveydelliset ja taloudelliset syyt."  (s. 35)

Syön myös kasviksia, jotka ovat tuoreita tai pakastettuja. En halua syödä prosessoituja kasvistuotteita ja pyrin syömään mahdollisimman vähän prosessoituja lihatuotteita (pekoni ja salamimakkarat ovat paheeni). 

Luonto, kulttuuri ja yhteiskunta osana ihmisen ja eläimen suhdetta

kirjoittanut Outi Rajamäki


Outi Rajamäki jakaa neljään osaan ihmisen ja eläimen suhteen muotoutumisen ulottuvuudet:

Luonnontieteellinen ulottuvuus: eläinlaji tai -yksilö
Kulttuurihistorialliset käsitykset
Yhteiskunnallinen konteksti
Persoona: Ihminen - kohtaamiskokemukset

Hän tarkastelee myös susisuhteen ulottuvuuksia näistä neljästä näkökulmasta. Luonnontieteellisessä ulottuvuudessa todetaan, että susi on laumaeläin ja lihansyöjä. Kulttuurihistoriassa käydään läpi miten suden ja ihmisen suhde on muuttuvat läpi historian. Yhteiskunnallinen ulottuvuus käy läpi suden hävityksen 1800-luvulla.  Miten sudesta tuli suojelun kohde ja miten suteen suhtaudutaan nyky-yhteiskunnassamme. 

Eläimet uskonnon peilissä

Mies juotti koiraa ja sai syntinsä anteeksi: Ihmisen ja  eläimen suhde Islamissa

kirjoittanut Teuvo Laitila

Teuvo Laitila käsittelee mitä tarkoittaa eläinkielteinen ja eläinmyönteinen ajattelu. Tässä artikkelissa käsitellään eläimen ja ihmisen suhdetta Koraanin ja islamin perimätiedon valossa.  Laitila lähestyy aihetta myös klassisen islamilaisen filosofian, kirjallisuuden ja taiteen kautta. 
Hän kirjoittaa myös muslimioppineiden näkemyksiä eläinten oikeuksista, islamilaisten suhtautumisesta kasvissyöntiin ja millainen  on islamilainen teurastustapa. 

"Islamin näkemys eläimen ja ihmisen suhteesta painottaa ihmistä. Ihminen on jossain laadullisessa mielessä eläintä arvokkaampi." (s. 69)


Eläin Jumalan kuvana? Filosofisten ja teologisten mallien vaikutus asenteisiin

kirjoittanut Pauliina Kainulainen

Pauliina Kainulainen kirjoittaa tässä artikkelissaan kristillisestä ekoteologiasta, mitä hän on käsitellyt muissakin kirjoittamissaan kirjoissaan. Hän käyttää myös käsitettä metsämystiikka, mikä minusta on lumoava luonnon käsite hengellisyyden saralla. 

Eläimelliset ihmiset, inhimilliset eläimet

Hyvät ja pahat eläimet: Suhde eläimiin aatehistorian ja ekofeminismin valossa

kirjoittanut Maria Suutala

Millainen on dualistinen ihmiskuva - hyvä ihmisyys ja paha eläimellisyys. Mitä tapahtui antiikista renesanssiin ja tieteen vallankumoukseen. Millainen oli luontaistalouden kansanihmisen läheinen suhde eläimeen. Mielenkiintoista luettavaa oli kertomukset naisten ja eläinten ystävyydestä.  Mitä on ekofeminismi ja ihmisen suhde eläimiin. 

Miltä tuntuu olla joku muu? Pohdintoja ihmisen ja eläimen rajoista

kirjoittanut Seppo Knuutila

Seppo Knuutila pohtii artikkelissaan eläinten kykyjä ihmisen näkökulmasta. Eläinsaduissa annetaan eläimille joku ylivoimainen kyky, jolla selviytyä. Mitä ovat ihmisten ja eläinten suhteiden rajanylitykset, salaisuudet ja välimuodot. Entäpä muodonmuutokset - jumalien muodonmuutokset. 

Tehotuotantoa vai lehmänhoitoa?

kirjoittanut Taija Kaarlenkaski

Miten karjatalous kehittyi 1900-luvulla - miten lehmiin suhtautuminen on muuttunut vuosikymmenien varrella. 

Kotieläinten oikeudet

Kotieläinten massatuotannon eettiset kysymykset

kirjoittanut Satu Raussi

Satu Raussi kirjoittaa miten Suomen kotieläintuotanto on muuttunut. Olemmeko Suomessakin ajautuneet yhä enemmän massatuotantoon? 

Onko nykyiselle massatuotannolle vaihtoehtoja?

kirjoittanut Micaela Morero

Minkälaisia käytännön tekoja olisi hyvä tehdä massatuotannon vähentämiseksi. 

Eläin taiteessa ja taitajana

Aihe, symboli vai myytti? Eläin suomalaisessa kuvataiteessa

kirjoittanut Ulla Remes

Miten eläimiä on kuvattu kuvataiteessa - kalliomaalauksista nykytaiteeseen. Mikä symbolinen merkitys eläimillä on kuvataiteessa. Ulla  Remes käsittelee myös hevosen mytologiaa. 

Eläinmaailman mestariarkkitehdit

kirjoittanut Juhani Pallasmaa

Juhani Pallasmaa kirjoittaa arkkitehtuurin merkityksestä eläinten rakennelmissa ja miten eläimet toimivat rakentajina. 


Jälkisanoissa Yrjö Sepänmaa kirjoittaa kulttuuristieteellisen eläintutkimuksen lähtökohdista ja mahdollisuuksista. 

Pauliina Kainulainen ja Yrjö Sepänmaa: Ihmisten eläinkirja: muuttuva eläinkulttuuri, Palmenia-sarja, Gaudeamus, 2009
Mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto

 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti