Rajansa kaikella

Luin tänä syksynä Päivi Niemen Itsetunnon rakennuspalikoita. Rajansa kaikella on uudempi ja laajempi teos samasta aiheesta, hiukan eri näkökulmasta. 

Kirjan takakannessa sanotaan:

"Kun tarpeet ja elämäntilanteet muuttuvat, tarvitsemme koko elämän ajan reaaliaikaista tietoa siitä, mikä sopii meille ja kuinka paljon on sopiva määrä. Omia rajoja on tarkastettava. Se vaatii pysähtymistä ja ajatustyötä. Hauraat ja epäselvät rajat aiheuttavat uupumusta ja väärinkäsityksiä. Elämänhallinta saatetaan menettää."

 

Tämä vuosi on ollut minulle oman itseni tutkiskelua, menneisyyden tunteiden käsittelyä. Olisinko ehtinyt tai jaksanut paneutua itseeni ilman koronaa? Sitähän emme voi tietää miten olisimme tämän vuoden 2020 eläneet, jos ei olisi ollut tätä tilannetta, mikä nyt on vallalla. Voi olla, että olisin silti pysähtynyt näitä asioita miettimään, sillä olisin joka tapauksessa ollut järjestämässä esimerkiksi Naisten aamua, jossa vieraana oli Päivi Niemi puhumassa rajoista. Kun yksi elämän osa-alue paranee ja muuttuu - omalla kohdallani se on ollut ruokavalio ja liikunta, on melko luonnollista jatkaa seuraavan asian käsittelyä.  Ketogeeninen ruokavalio on ollut elämäntapani pian kaksi vuotta, samalla ajanjaksolla olen lisännyt liikuntaa - ylittänyt itseni pyöräretkillä, juoksulenkeillä ja patikkaretkillä. 

Ruokavalio- ja liikuntamuutos tuntuivat helpoilta päätöksiltä ja helpoimmilta käsitellä ja toteuttaa kuin omat henkiset kipukohdat. En edes tiennyt mielen lokeroissani olevan niin monenlaisia tuntemuksia. Nämä elämänmuutokset ja elämätavat ovat ikuista, loppuelämän kiehtovaa matkaa - iloineen ja kipuineeen, onnenhetkineen ja murhemielineen. 

Aluksi Päivi Niemi käsittelee kirjassa mitä rajat ovat, ja mihin niitä tarvitaan. 

Psyykkiset rajat ovat niitä rajoja, joita tarvitsemme siihen, että pystymme omistamaan oman mielemme sisällön - tarpeet ja tunteet. Ja pystymme kohdistamaan elämään tarvittavan energian oikein.

Lapselle näiden psyykkisten rajojen laittamista tukemassa pitäisi olla vanhemmat ja kasvuympäristö.  Ja myöhemmin näitä rajoja syntyisi omien tunteiden ja ajattelun kautta. 

"Vahvarajainen ihminen tunnistaa omat tarpeensa ja tunteensa ja kantaa vastuun sekä niistä että käyttäytymisestään. Vahvat rajat ja hyvä itsetunto liittyvät olennaisesti yhteen. Vahvarajainen tietää, kuka ja minkälainen hän on, ja hän pitää huolen itsestään ja tarpeistaan, kuitenkin vahingoittamatta muita. Vahvarajainen ihminen kantaa vastuun asioista, joihin on lupautunut ja jotka tietää omakseen." (s. 19)

Kirjassa on kysymyksiä, joiden pohtiminen on vaikeata - kaikkiin kysymyksiin en osaa vielä vastata. 

Millaisia rajoja minun vanhempani ja kasvuympäristöni minulle asettivat lapsuudessa ja nuoruudessa?  Osasin jollakin tavoin sanoa "ei käy" tai osasin pitää fyysiset rajat - tai niitä ei ehkä kukaan yrittänytkään ylittää vahingoittavasti. Joissakin asioissa olin ehkä kiltti, enkä uskaltanut niitä kyseenalaistaa - kuului ajan kuvaan 1970-luvulla ja vielä 1980-luvullakin. 

Psyykkisten rajojen tärkeimmät tehtävät:

- minuuden eli identiteetin määrittely - kuka minä olen?
- oman mielen omistaminen ja tunteiden kannattelu - minun pääni sisään ei pääse kukaan ihminen ja minulla on oikeus omiin tunteisiini
- fyysisten ja psyykkisten etäisyyden ja läheisyyden määrittely
- omien vastuualueiden ja voimavarojen rajaaminen
- mikä on sopivaa ja mikä ei sosiaalisessa kanssakäymisessä - oikeus ilmaista se
- syyn ja seurauksen lain ymmärtäminen
- kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja oman elämän määrittely

Millainen on fyysinen minäni - miltä minä näytän fyysisesti, mitä naisena oleminen minulle merkitsee.

Millainen on psyykkinen minäni - minkälaisia tunteita koen, miten ajattelen asioista, mitkä ovat arvoni, hengellisyyteni.

Millainen on sosiaalinen minäni - vanhempani, mieheni, lapseni, sukuni, ystäväni, naapurini, harrastukseni, yhteisöni.

Millainen on temperamenttinen minäni - minkälaiset perintötekijät olen saanut vanhemmiltani, kenties isovanhemmiltani, miten reagoin tällä hetkellä asioihin elämässäni. 

Millainen on kasvatettu minäni - mitkä ovat arvoni ja mitä olen elämässäni oppinut erilaisista säännöistä.

Millainen on kulttuurinen minäni - mitä on olla suomalainen, pohjoismaalainen, eurooppalainen, mitä merkitsee taide elämässäni, henkisyys ja hengellisyys, luonto ja liikunnallisuus. 

Kolme erilaista rajatyyppiä

- Heikot, epätäydelliset rajat
- Panssaroidut, liian vahvat rajat
- Ehjät ja toimivat rajat

Tunnistan itsessäni näitä kolmea rajatyyppiä eri ikäkausiltani, eri elämänvaiheista. Tällä hetkellä koen omaavani eniten ehjiä ja toimivia rajoja. Kipeintä on havaita, että omatkin lapseni ovat joutuneet kokemaan nämä kolme rajatyyppiä itsessäänkin ja erityisesti meissä vanhemmissa, ehkä hiukan isovanhemmissakin. Toivon, että aikuistuneet lapsemme löytävät tien ehjiin ja toimiviin rajoihin - näiden rajojen löytämiseen he tarvitsevat tukiverkkoa, kuten me vanhemmatkin. Voin vain päättää itseni puolesta, mistä ja miten apua haen ja olenkin hakenut viime vuosina omien ehjien rajojen löytämiseen. Muiden läheisten tukena olemalla ja antamalla tilaa ja hyväksymällä heidän asettamansa rajat - osittain keskeneräinen matkakin. 

Kirjassa on viisitoista rajatyyppiä

- Lörpöttelijä - liika puhuminen
- Tunnemagneetti - epäselvät rajat tunteiden suhteen
- Tunneryöpttäjä - tunteet eivät pysy sisällä
- Tuhlaaja - rahankäytön ongelmat
-  Myöhästelijä - ajankäytön ongelmat
- Jokapaikanhöylä - puuttuminen toisten asiohin
- Ulkoa ohjattu - toisten kautta eläminen
- Iholle tulija - fyysisen etäisyyden epäselvyys
- Luikuri - totuudessa pysymisen vaikeus
- Toisaalta kuitenkin tyyppi - valintojen tekemisen vaikeus
- Joojoo-mies tai -nainen - kieltäytymisen vaikeus
- Uhri - valittaja
- Jyrä - rajojen rikkoja
- Kiltti - rajojen siirtäjä ja miellyttäjä
- Ylivastuullinen - maailmanparantaja

Löydän itsestäni useamman näistä rajatyypeistä. Ennen tämän kirjan lukemista, en osannut ajatellakaan, että minussa on näitä piirteitä. Mikään näistä rajatyypeistä ei nouse vahvimmin esille, eikä minusta jokaista rajatyyppiä löydy. Tunnistan näitä rajatyyppejä myös läheisissäni - ymmärrän nyt hiukan paremmin heitä. Kipeintä on huomata, miten itse olen omalla käytökselläni edesauttanut joidenkin rajatyyppien vahvistumista lapsieni ja mieheni kohdalla. Toki on käynyt myös toisinkinpäin, että heidän rajatyypit ovat vahvistaneet minun rajatyyppejä - olemmme olleet melkoisessa oravanpyörässä, josta emme ole vieläkään täysin päässet pois. 
Jokaisen rajatyyppikuvauksen kohdassa on myös kerrottu, miten voi auttaa rajatyyppiä muuttumaan. Eli miten minä voin omalla käytöksellä vähentää negatiivista rajatyypin käytöstä myönteisempään. Ja miten minä itse voin muuttaa omaa huonoa rajatyypin käytöstä parempaa. 

Tämän kirjan parissa vierähtää varmasti loppuelämä - tarvitsen välillä muistutusta, tukea miten toimia.

Millä tavoin voi asettaa terveet rajat

- säännöt ja sopimukset, moraali
- fyysinen etäisyys
- tarpeet
- viha ja muut tunteet
- pelko
- syyllisyyden tunne ja anteeksi pyytäminen
- anteeksi antaminen
- häpeä
- kateus
- kipu ja muut kehon kokemukset
- väsymys
- tyytyväisyys ja muut positiiviset tunteet
- aika

Minulle syyllisyyden tunne ja anteeksi pyytäminen ovat vaikeimmat asiat käsitellä elämässäni tapahtuneita asioita - omia tekemisiä ja muiden tekemisiä. Tunnen itseni välillä niin epäonnistuneeksi kaikesta mitä olen aiheuttanut läheisilleni - kaikesta mihin en ole puuttunut, vaikka olisi pitänyt. Ymmärrän, että minulla ei ole aina ollut voimavaroja käsitellä asioita, eikä niitä ole vieläkään joka tilanteessa. On helpompi paeta omaan sisäiseen maailmaansa ja antaa asioiden olla - odottaa seuraavaan aamuun. Pikku askelin pääsen etenemään - tämä kirja on yksi apuväline.

Rajojen vahvistaminen käytännössä

Kirjassa on yhdeksän käytännön harjoitusta, joiden avulla rajoista saa sopivammat ja kestävämmät. 

- totta oleminen
- itsestään huolehtiminen
- rajojen vahdit ja sopimukset
- kalenteri, kello ja muut  ajan rajat
- kokemus, että rajojani kunnioitetaan
- itsekurin harjoittaminen
- mielikuvaharjoitukset
- vuorovaikutuksen harjoittelu
- uuden ajattelumallin opettelu ja sisäistäminen

Näitä harjoituksia aion ensi vuonna tehdä - tällä hetkellä minulla on pari muuta tehtäväkirjaa kesken. 

Kirjan lopussa on myös muutama selviytymistarina.

Suosittelen osallistumaan Päivi Niemen luennoille, kun niitä taas voidaan järjestää. 

Päivi Niemi: Rajansa kaikella, Päivä, 2018
Kansi: Jonatan Mellin
Mistä hankittu: ostettu suoraan Päivi Niemeltä




 

Kommentit

  1. Tämä on tosi hyvä kirja, joka herätti paljon ajatuksia ja kipeitäkin sisäisiä prosesseja. Todella tarpeellista asiaa! Hyvä että näistäkin joku kirjoittaa. Itselleni tämä oli yksi tämän vuoden parhaista tietokirjoista, kun juuri eilen tein parhaiden lukuelämysten listaa blogiini. Kirja, johon pitää varmasti vielä palata.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Talo jalavan varjossa

Runojen matkassa

Havahtuminen